Asunnonostaja miettii pidempään

Tärkein asuntomarkkinoita jäähdyttävä tekijä on korkojen nousu. Lisäksi osa asiantuntijoista puhuu myös kyllästymispisteen saavuttamisesta. Historiallisen matalan koron ja hyvän talouskasvun tuoma ostajien lisäinnokkuus alkaa hiipua.

Uutiset USA:n asuntomarkkinoiden oudosta markkinatilanteesta vaikuttavat Suomessakin vähintään psykologisesti ja moni asunnonostoa harkinnut odottelee nyt varmempaa tietoa markkinatilanteesta.

Asuntojen kysyntää ylläpitää yhä kuluttajien vakaa luottamus omaan talouteensa ja suotuisa työllisyyskehitys. Lisäksi syksyn tupokierros tuo monille odotettua paremmat palkankorotukset.

– Markkinat ovat eriytyneet. Pienissä kaupungeissa nähdään laskua, mutta isot kaupungit ovat keskimäärin pitäneet pintansa, kiinteistövälitysyhtiö Realian toimitusjohtaja Risto Kyhälä sanoo.

– Jos korot vielä nousevat tai asuntolainojen saanti vaikeutuu, asuntokauppa hidastuu ja hinnat laskevat. Hintojen nousuodotuksia ei ole, Kyhälä jatkaa.

Asunnonostajien harkinta-aika on pidentynyt. Esimerkiksi Realian välittämien asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet 60 vuorokauteen, mikä on pitkän aikavälin keskiarvo. Markkinat kävivät erityisen kuumana vuonna 2005, jolloin myyntiajat olivat keskimäärin 45 vuorokautta. Viime vuonna kaupantekoaika piteni jo 52–55 vuorokauteen.

Asuntojen hintakehitys näyttää yleensä olevan käänteisesti riippuvainen vuoden euriborin kehityksestä. Siten asuntojen hintojen tasaantuminen ja lievä lasku eivät tule yllätyksenä. Suurempi yllätys on ollut kaupankäynnin pysyminen varsin vilkkaana.

– Tänä vuonna kauppojen lukumäärät ovat olleet noin viisi prosenttia viimevuotista suuremmat. Monilla suomalaisilla on jo reilusti rahaa ja isojen asuntojen kauppa käy jatkuvasti erittäin hyvin. Velan kallistuminen näkyy lähinnä pienempien asuntojen kaupassa, Kyhälä sanoo.

Ostajien käyttäytymistä on viime kuukausina muuttanut ympäristöministeriön toteutuneiden kauppojen hintatilasto. Tilastojen ansiosta ostajien käsitys markkinatilanteesta on parantunut. Monet tilastoa käyttäneet asunnonostajat ovat huomanneet, että maksettujen ja pyydettyjen hintojen välillä voi olla suuri ero. Muutenkin internetin käyttö kaupanteon osana on lisääntynyt.

Aiempaa harvempi kotitalous harkitsee nyt asunnon ostoa. Tilastokeskuksen kuluttajakyselyssä 2,7 prosenttia vastaajista uskoi varmasti ostavansa tai vaihtavansa asunnon seuraavan 12 kuukauden aikana. Lisäksi 4,1 prosenttia vastaajista tekee mahdollisesti niin.

Vuosi sitten varmoja ostajia oli puolet enemmän eli 3,9 prosenttia ja mahdollisena ostoa piti 3,8 prosenttia vastaajista. Kyselyn tulos vaihtelee kuukausittain, mutta kevään jälkeen ostohalut ovat yleensä olleet viime vuoden vastaavia kuukausia vähäisempiä.

– Yhden kuukauden lukemasta ei voi tehdä jyrkkiä johtopäätöksiä. Markkinoiden lievää hiljenemistä tukee kuitenkin myös lainanottohalujen väheneminen. Kuluttajakyselyn tuloksia kannattaa verrata välittäjien tietoihin, Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo sanoo.

Syyskuussa suurin osa vastaajista piti ajankohtaa huonona lainan ottamiselle. Viimeksi tilanne oli sama vuoden 2001 alussa. Sen sijaan säästämiselle ajankohta oli vastaajien mielestä syyskuussa erittäin hyvä. Syynä on markkinakorkojen sitkeä nousu.

Ensin euribor-korot nousivat ekonomistien ennakkoarvioita nopeammin, koska euroalueen talouskasvu oli yllättävän vahvaa. Elokuussa subprime-kriisi sekoitti rahamarkkinat ja pankkien väliset luottoriskit nostivat euribor-korkoja 0,2–0,5 prosenttiyksikköä yli tason, joilla ne olisivat ilman kriisiä.

Asuntoluottojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on viime viikkoina ollut noin 4,7 prosenttia eli noin 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosina 2003–2005.

Asuntolainan nostot antavat vasta heikkoja signaaleja markkinoiden tasaantumisesta. Nostettujen asuntolainamäärien kasvu on nyt lievästi hidastunut. Esimerkiksi heinä–elokuussa uusia asuntoluottoja nostettiin noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Luottomäärien kasvu vastaa nyt suunnilleen asuntojen hintojen nousua. Alkuvuonna nostettujen luottojen määrä nousi vielä selvästi asuntojen hintoja nopeammin, mikä kertoo nousseista kauppamääristä tai kasvaneista lainaosuuksista.

Tänä vuonna kotitaloudet ovat nostaneet uusia asuntolainoja yhteensä noin 13 prosenttia viime vuotta enemmän. Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen tietojen mukaan asuntojen hinnat olivat keskimäärin 6,3 prosenttia vuoden takaista korkeammat ja edellä mainitun välittäjätiedon mukaan tämänvuotisten kauppojen määrä on viitisen prosenttia edellisvuotta suurempi.