Paperikuvabuumi tuo valoa fotoalalle

Paperikuva tekee uutta tulemistaan, vaikka sille ennustettiin vielä muutama vuosi sitten liki varmaa kuolemaa filmikameroiden mukana. Monissa valokuvakehittämöissä jo puolet kaikista paperikuvista tehdään digikuvista, ja volyymit vain kasvavat.

Keravalla Suomen pääpaikkaansa pitävän Ifi Oy:n markkinointijohtajan Kirsi-Marja Sallan mukaan taitekohta osui meikäläisillä fotomarkkinoilla viime vuoteen. Länsinaapurissa Ruotsissa siitä oli ollut viitteitä jo aiemmin.

Taustalla ovat olleet paitsi aiempaa helpommat nettikuvapalvelut myös kuluttajien kyllästyminen kotitietokoneiden kuvaviidakkoon ja kasvaviin cd-levypinoihin. Kotiin hankittujen monitoimitulostinten käyttö on sekin monille konstikasta. Lisäharmeina ovat sekalainen tulostuslaatu ja kalliit, mutta nopeasti tyhjenevät väripatruunat.

– Varsinkin naiset arvostavat vaivattomuutta ja haluavat valokuvat paperille. Miehet ovat uskoneet enemmän sähköiseen kuvaan, toteaa Salla.

Jotain asennemuutoksesta kertoo sekin, että Ifin aiemmin tarjoama serveripalvelu on lopetettu. Tähän palveluun saattoi lähettää arkistoitavaksi omia digikuvia.

– Käyttäjiä oli yksinkertaisesti liian vähän, Salla tunnustaa.

Pääkaupunkiseudulla viittä liikettä pyörittävän Fotoyks-ketjun toimialajohtajalla Lasse Heermanilla on muutoksista sama tuntuma. Kuluttajat ja varsinkin naiset ovat löytäneet uudelleen perinteisen paperikuvan.

– Oikeastaan naiset elättävät nyt koko valokuvausalaa. Miehiä kiinnostavat enemmän kamerat, hän naurahtaa.

Ifi on alansa suurin toimija Suomessa. Keravalla valmistuu vuosittain noin 100 miljoonaa paperikuvaa. Niistä jo noin puolet on digipohjaisia. Suhdeluku on Heermanin mukaan samaa luokkaa myös Fotoyks-liikkeissä.

Uusien, pelkästään nettipalvelujen varassa toimivien yrittäjien ansiosta alan kilpailu on kiristynyt. Se näkyy katteissa, jotka ovat hintojen pudotessa kaventuneet jatkuvasti. Digikuvan kehittäminen paperikuvaksi maksaa halvimmillaan noin 10 senttiä kappaleelta.

Fotokauppiaille tämä on Heermanin mukaan vaikea yhtälö. Henkilöstökulut nousevat jatkuvasti ja alan uusin tekniikka, jota on päivitettävä ahkerasti, on kallista. Aukon paikkaajina ovat kuitenkin isommat volyymit ja laajentuva tuotekirjo.

– Aiemmin kehitettiin yksi 24- tai 36-kuvainen filmi kerrallaan. Nyt kuvia tilataan helposti yli sata kerrallaan, joskus jopa tuhat. Lisäksi tulevat kuvakirjat, paidat ja mukit, joissa on jokin oma kuva, listaa Heerman.

Fotoalan tulevaisuus näyttääkin nyt selvästi valoisammalta kuin vielä muutama vuosi sitten.

Digikamera löytyy jo suurimmalta osalta kotitalouksista ja uusi tekniikka rohkaisee kuvaamaan entistä vapaammin, kun epäonnistuneet otokset voi tuhota saman tien.

– Kyllä tähän paperikuvatrendiin on uskottu meillä jo pidemmän aikaa. Siksi siihen on myös investoitu, toteaa Salla.

– Aina riittää asiakkaita, jotka haluavat sähköpostin tai nettikaupan lisäksi myös henkilökohtaista kuvapalvelua, sanoo ketjunsa maltilliseen kasvuun uskova Heerman.