Koronnousu ei vie salkunhoitajan yöunia
Katsoaksesi video sinulla pitäisi olla Flash-laajennus.
Salkunhoitaja Petri Rutanen aikoo seurata hötkyilemättä ensi viikon keskuspankkikokousten korkopäätöksiä.
Euroopan keskuspankki, Yhdysvaltain keskuspankki ja Ison-Britannian keskuspankki pitävät ensi viikolla kokoukset, joissa päätetään ohjauskorkojen tasoista. Sijoittajat odottavat hermostuneina korkopäätöksiä ja miettivät, miten korkopäätöksiin pitäisi varautua.
Seligson & Co:n salkunhoitaja Petri Rutanen on jo valmistautunut korkokokouksiin.
– En aio tehdä mitään, olivat korkopäätökset minkälaisia tahansa.
– En tiedä, onko mahdolliset korkopäätökset hinnoiteltu esimerkiksi osakkeisiin. Yritän olla miettimättä lyhyen aikavälin ilmiöitä. Hoitamani Pharos-rahaston salkku on siinä kunnossa, että sitä ei tarvitse joka viikko säätää.
Rutanen uskoo korkojen nousevan vielä jonkin aikaa. Korkojen nousuun hän on varautunut painottamalla korkosijoituksia, joiden juoksuaika on lyhyt. Osakkeet ovat rahaston sijoituksissa hieman alipainossa.
– Minun puolestani korot saavat nousta. On ihan mukava saada hyvää riskitöntä korkoa, Rutanen sanoo.
Välittäjät hössöttävät mielellään korkokokouksista ja yrittävät saada asiakkaat mahdollisimman usein järjestelemään sijoituksiaan.
– Tällaisesta toiminnasta hyötyy vain välittäjä, joka tarvitsee välityspalkkioita. Rahastoyhtiömme pyrkii minimoimaan kaikki turhat kulut sijoitustoiminnassa, Rutanen muistuttaa.
Ainakin teoriassa sijoittaja on jo myöhässä, jos hän yrittää valmistautua ensi viikon korkopäätöksiin. Mikäli markkinat toimivat tehokkaasti, on korko-odotukset jo laskettu arvopapereiden hintoihin.
Sijoittajan pitäisi siis jo ennakoida kesän korkopäätöksiä. Niiden arvaaminen on puhdasta tuuripeliä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Rahastosäästäjät ovat suurella innolla kaataneet rahaa kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin. Kun näillä markkinoilla nousu on kääntynyt roimaksi laskuksi, ryntäävät rahastosäästäjät lunastamaan osuuksiaan.
Kun joillain markkinoilla on noustu ja rahastojen jo toteutuneet tuotot näyttävät hyviltä, ryntäävät säästäjät taas ostamaan näiden rahastojen osuuksia.
– Ajoituksessa voi onnistua muutaman kerran, mutta pitkällä aikavälillä tuskin menestyy loistavasti. Tällainen toiminta on spekulointia, ei sijoittamista.
Rutasen mielestä kehittyville markkinoille kannattaa sijoittaa sen verran, että sijoituksen ajoittainen raju arvonheilahtelu ei vie yöunia.
– Koko maailman osakemarkkinoista kehittyvien markkinoiden osakkeiden painoarvo on todella pieni. Jos sijoittaja haluaa laajasti hajautetun osakesalkun, ei kehittyvien markkinoiden osuus saisi nousta yli viiden prosentin.
Rutasen mielestä sijoitukset kehittyville markkinoille ovat luonnollinen osa hyvin hajautettua salkkua. Maltti on kuitenkin valttia.
– Sijoitustuotteiden myyjät myyvät historiallisilla tuotoilla ”kuumia” tuotteita, jotka ovat heille hyvin kannattavia. Sijoittajan ei kannata liikaa tuijottaa toteutuneita tuottoja, toteutunut tuotto on jo jonkun muun taskussa eikä tulevaisuudesta ole mitään takeita.
