Kirjaudu ▼
 

Haloo? Kännykkä-Suomi on altis häiriöille

Heini Karjanmaa
Haloo? Kännykkä-Suomi on altis häiriöille
Pääosa suomalaisista käyttää vain kännykkää, mutta langattomuuteen liittyy ongelmansa. Entä, jos tukiasema hajoaa, myrsky katkoo sähköt tai ulkopuolinen häirikkö onnistuu hyökkäyksessään? Jokin alue yrityksineen ja kansalaisineen voi jäädä mottiin, sillä turvaverkot kattavat vain tärkeimmät toiminnot.
Outi Kokko
26.3.2012 06:01
83

Lankapuhelimet katoavat käytöstä kovaa vauhtia. Viestintäviraston markkinakatsauksen mukaan enää joka kuudennessa kotitaloudessa on lankapuhelin ja miltei kaikilla suomalaisilla on matkapuhelin.

Moni valtion yksikkö on jo siirtynyt pelkkien kännyköiden käyttäjiksi ja loputkin virastot pääosin luopuvat lankapuhelimista. Myös osa kunnista ja yliopistoista ja moni yritys on siirtynyt mobiiliaikaan.

– Reippaasti yli puolet kaikista liittymistä on mobiililiittymiä, kertoo valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriön pelastustoimintayksiköstä.

Tekeekö mobiilius yhteiskunnasta aiempaa haavoittuvamman?

Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että kysymys on monitahoinen.

– On selvää, että kun lankapuhelimet vähenevät, yhteysvarmistus vähenee. Jos ei tehtäisi muuta kuin vähennettäisiin lankapuhelimia, turvattomuus lisääntyisi, hän kertoo.

Tilannetta kompensoidaan monin teknisin järjestelyin. Parmes sanoo, että nykyisin on mahdollista, että yritykset ja laitokset jäävät puhelinmottiin ja toiminta lamaantuu joksikin aikaa, jos järjestelmään tulee vikaa.

Kännykät ovat
alttiita häiriöille

Koivukoski huomauttaa, että missään päin maailmaa ei vielä ole langattomia eikä langallisia järjestelmiä, jotka toimisivat aina ja kaikkialla. Matkapuhelimet ovat Parmeksen mukaan paljon alttiimpia häiriöille kuin lankapuhelimet.

– Kiinteiden puhelinten laaja häirintä on huomattavasti vaikeampaa kuin mobiililiittymien, hän sanoo.

Häiriön voi aiheuttaa joku ulkopuolinen seikka, kuten sääilmiö tai hyökkääjä tai käyttäjät itse. Vaikkapa suurissa urheilu- ja muissa tapahtumissa on tavallista, että verkko on niin ruuhkainen, että puhelut eivät mene läpi.

Ihmiset ovat tottuneet soittamaan heti, kun kaikki ei toimi normaalisti, joten poikkeustilanteessa he helposti pahentavat ongelmaa. Esimerkiksi viime vuoden myrskyjen aikaan hätäkeskukset tukkeutuivat, kun liian monet yrittivät yhtä aikaa ottaa yhteyttä.

Sähkökatko
hiljentää puhelimet

Tukiasemat ovat matkapuhelinverkon solmukohtia. Jos ne hajoavat tai eivät saa virtaa, puhelut eivät yhdisty. Koska yleensä sähkökatkot kestävät alle kolme tuntia, tukiasemilla on varavoimaa muutamaksi tunniksi. Kun se loppuu, puhelimet mykistyvät.

Lankapuhelimet eivät tarvitse soittajan päässä sähköä. Siksi niillä voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat. Täydellisiä nekään eivät ole.

– Jos lankapuhelinjärjestelmän aktiivilaitteet eivät saa virtaa, sekin kaatuu muutamassa tunnissa, Koivukoski huomauttaa.

Toinen matkapuhelinten ongelma on yksinkertaisesti akku. Jos sähköä ei ole, akkua ei saa ladattua.

Turvaverkot eivät takaa
jokaisen puhelinliikennettä

Esimerkiksi Kuopio on karsinut lankapuhelinliittymiään ankarasti. Kaupunki aikoo kuitenkin säilyttää osan kiinteistä liittymistä, jotta toiminta olisi turvattu myös silloin, kun kännykkäverkko ei toimi.

Käytäntö on tyypillinen muuallakin niin julkishallinnossa kuin yrityksissäkin. Ylimmällä johdolla ja muilla tärkeillä toimijoilla on vastaisuudessakin lankapuhelimia. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin, pelastustoimen, tullin, energia- ja telelaitosten toiminta halutaan varmistaa.

– Suuntaus on, että turvallisuuden kannalta tärkeillä ihmisillä säilytetään lankaliittymät, mutta heihin lasketaan vain muutamia henkilöitä, kertoo Parmes.

Erillinen viranomaisverkko takaa viestien kulun yhteiskunnan olennaisimpien toimijoiden kesken. Varajärjestelmiä rakennetaan ja pönkitetään sekä verkkojen rinnakkaispeittoa kasvatetaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen kertoo, että pääfokus on varmistaa viranomaispeitto ja sen toimintavarmuus.

– Tavallisen kansalaisen kännykkäliikennettä nämä eivät pelasta, hän sanoo.

Yritykset ovat
operaattoreiden armoilla

Kaupallisilla teleoperaattoreilla on lain mukaan yleinen varautumisvelvoite, jonka pitäisi yltää poikkeusoloihin asti. Heikkouksia on edelleen – ja tulee olemaan.

– Kaikkea ei voida varmistaa. Se olisi erittäin kallista, Kananen sanoo.

Yritykset ovat operaattorien asiakkaita ja niiden armoilla. Koivukosken mukaan yritysten pitää itse ratkaista, miten he toimivat, kun joku menee vikaan.

– Valveutuneet yritykset ovat varautuneet vaihtoehtoisiin viestinvälitystekniikoihin, Kananen huomauttaa.

Etenkin osassa suuria yrityksiä on pyritty suojaamaan toiminnan kannalta tärkeät kohdat. Esimerkiksi sisäisiä verkkoja on kahdennettu ja varmistettu. Moni pystyy kehittämään varavoimaa myös joksikin ajaksi, jos sähköt katkeavat.

Kanasen mukaan pankit ja vakuutusyhtiöt keskimääräistä selvästi paremmin varautuneita, sillä it-järjestelmät ovat niiden keskeinen tuotantokoneisto.

Yle tuuppaa hätäsanomia
myös kännykkäradioihin

Poikkeustilanteissa tiedottaminen on olennaista. Koivukosken mukaan on yritetty varmistaa, että edes yksi valtakunnallinen tiedotusväline toimii aina. Ylen toimivuus on parhaiten varmistettu ja hätätiedotusjärjestelmä toimii sen kautta.

Hätätiedotejärjestelmään lähetetty viesti tulee läpi jokaisesta radiosta kaikilta kaupallisiltakin kanavilta. Koivukosken mielestä tässä mobiilipuhelin etu tulee esiin, sillä ne ovat yleensä siellä, missä ihmisetkin.

– Suurimmassa osassa kännyköitä on pieni, muutaman millin kokoinen erillinen radiovastaanotin. Vaikka oma tukiasema ei toimi, radiota voi kuunnella, Koivukoski kertoo.

Kuuntelu vaatii kuitenkin, että henkilö osaa etsiä radion puhelimestaan hänellä on kuulokkeet. Yleensä vastaanotin käyttää niiden piuhoja antennina.

Paluuta
menneisyyteen ei ole

Vaikka langattomuuden haavoittuvuus arveluttaisi, asiantuntijoiden mielestä muutosta ei pysäytetä. Parmes pitää mahdollisena, että vastaisuudessa lankaverkko on tukiverkko ja harvojen käytössä.

– Suunta on tämä. Tarkemmin en uskalla ennakoida, hän lisää.

Koivukoski sanoo, että historiallisiin järjestelmiin ei voida tukeutua. Yksi syy on se, että nyt tarvitaan pelkän äänen kuljettamisen sijaan monenlaista tiedonsiirtoa.

– Koko yhteiskunta ja järjestelmät ovat muuttuneet ja siirtymässä langattomiksi, Koivukoski huomauttaa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (83)


Anonyymi

Kannattaa miettiä etukäteen ettei joudu laittomuuksiin yllyttämisestä vaikeuksiin. Kriisitilanteissa kannattaa toimia virallisen poikkeusolo-organisaation mukaan ettei hölmöyttään omilla toimilla vaaranna itseään ja muita. Tuolloin toimii viranomaisten ja muiden yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen turvaamiseen määrätty organisaatio eikä yksittäisten kansalaisten ex tempore - organisaatio. Ensin kannattaa kuunnella ja ihan viimeisenä vaihtoehtona ryhtyä itse toimiin. Etukäteen kannattaa vilkaista mm. www.yett.fi -sivustoa.


Nythän ajetaan alas viranomaistoimintoja maaseudulta, joten viimekädessä on vain turvattava omaan apuun. Riittää varmaan maaseudulla kyläkohtaiset yhteydet.
radas-au 26.3.2012 12:10

Anonyymi
Langoista luopumisen syy oli taloudellinen, puhelinlasku 43 euroa josta puheluiden osuus 4 euroa.

Eli pakoitettiin luopuman, eihän tuollaisista summista tule nyky yritysten tarvitsemia voittoja.
maajussi 26.3.2012 12:26

Anonyymi
Taitaa muutenkin olla kohta syrjäseuduilla eläjien asema sama kuin ennen vanhaan. Pitää olla omat kyläkohtaiset puoskarit, palokunnat ja suojeluskunnat, kun lähimmät viranomaiset ovat maakuntakeskuksissa ja niitäkään ei riitä kriisin sattuessa joka paikkaan. Esimerkkiä nähtiin jo talvimyrskyjen aikaan. Mitä jos sattuu suurempi kataistrofi?
jullikka 26.3.2012 12:37

Anonyymi
Tampereella puhelinlaitos ei enää suostu edes rahalla myymään uusiin kiinteistöihin puhelinkaapelia, joten vanhaa analogista puhelinta ei jatkossa saa. Kännykällä ja/tai valokuituun liitettävällä analogimuuntimella kyllä pärjää kun sähköt ja verkot toimivat, MUTTA: kriisiajan pitkät ja laajamittaiset sähkökatkokset aiheuttavat ison ongelman hissien ja västönsuojien kanssa.

Ihan tiedoksi niille joiden puhelin ei toimi ilman sähköä...:
VSS-tilat varustetaan analogisella puhelinlinjalla ja 1,5V paristoilla taskulamppua varten, jotta niihin saadaan hätätilassa yhteys, kun kaikki muut yhtedet ovat poikki, radio lakannut kuulumasta ja sähköt poikki. Tällöin alueen viestinjohtokeskuksen puhelinkeskus sähköistetään ja väestönsuojiin jälleen puhelin pirisee.
JeppeS 26.3.2012 12:45

Anonyymi
Tukiasemalle tarvitaan sähköä tuova sähkölinja, ja tukiasemasta poispäin vie puhelinkaapeli puhelut eteenpäin. En tiedä onko perinteinen vai valokuitu.


Ainoastaan taajamissa sinne tukiasemalle tulee kuitua tai kaapelia. Korvessa tukiasemat välttävät puhelut yleensä mikroaaltolähettimin eteenpäin.
Nimetön 26.3.2012 12:47

Anonyymi
Vain harvalla on enää varaa ja mielenkiintoa pitää lankalinjaa, jos se on jopa perushinnaltaan 30 kertaa niin kallis kuin halvin kännykkäliittymä (18 vs 0,66 euroa/kk).
Kiitos Soneran, näin on.
sideview 26.3.2012 12:49

Anonyymi
Varaviestimeksi tarvitaan savumerkkien lähettämiseen sopivaa polttoainetta ja huopia.

Linnavuorille isot roviot vihollisen tulon ilmoittamiseksi.

Pörssiosakkeita omistavat myykööt osakkeensa, koska niiden arvo nollautuu sähköjen katkettua pysyvästi pörsseistä. Reaaliomaisuuteen kannattaa sijoittaa, vaikka se olisi sitten takkapuita.
Euron Juusto 26.3.2012 12:59

Anonyymi
Mitäs ihme Einstein-keskustelua (lässytystä) tässä taas on?!! TUKIASEmat ja MYRSKyt --> A BAD COMBInation, ounou..! Voi W*ttu. JA ENTÄS jos vaikka sähkön GULUTTAJAhintaa pitää taas nostaa, vaikka markkinahinta sahaakin MAATA koska SÄHKÖYHTIÖT UHkaavat siirtyä ulkomaille, jolloin TAAS pitää tehdä JOKU LEX fortum.

Mielestäni ptäisi olla eniten huolissaan typerien älypuhelinten aihettamasta valosaasteesta ja niiden seurauksena syntyvistä tulevista jätekasoista.

Ja siks toisekseen kukaan ei ehkä osaa ennakoida tulevaa työvoimapulaa, joka aiheuttaa pula-ajan.
Wealth pot 2 26.3.2012 13:03

Anonyymi
Ja että on vaan hyvä että maan suurin teollisuuden ala romahti, nyt tuhannet työttömät insinörtit pääsevät start up kasvuyrittäjiksi!


Ai, luulin että niistä tulee stand up -koomikkoja (konsultteja)!?
Järki ainakin seisoo 26.3.2012 13:49

Anonyymi
Miksi lankaverkko lähes kuoli?
No siksi, kun puhelinmiehet hukkasivat sähköopin
-70 luvulla ja alkoivat tehdä tasavirtalaitteita kolmella syötöllä. Tämä on yhtä hölmöä kuin kantaa säkillä valoa ikkunattomaan pirttiin.
Hölmöläisjuttuja ei tarvitse keksiä vaan kirjoittaa muistiin.
Entinen hölmöläinen 26.3.2012 13:50
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä