Haloo? Kännykkä-Suomi on altis häiriöille

Lankapuhelimet katoavat käytöstä kovaa vauhtia. Viestintäviraston markkinakatsauksen mukaan enää joka kuudennessa kotitaloudessa on lankapuhelin ja miltei kaikilla suomalaisilla on matkapuhelin.

Moni valtion yksikkö on jo siirtynyt pelkkien kännyköiden käyttäjiksi ja loputkin virastot pääosin luopuvat lankapuhelimista. Myös osa kunnista ja yliopistoista ja moni yritys on siirtynyt mobiiliaikaan.

– Reippaasti yli puolet kaikista liittymistä on mobiililiittymiä, kertoo valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriön pelastustoimintayksiköstä.

Tekeekö mobiilius yhteiskunnasta aiempaa haavoittuvamman?

Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että kysymys on monitahoinen.

– On selvää, että kun lankapuhelimet vähenevät, yhteysvarmistus vähenee. Jos ei tehtäisi muuta kuin vähennettäisiin lankapuhelimia, turvattomuus lisääntyisi, hän kertoo.

Tilannetta kompensoidaan monin teknisin järjestelyin. Parmes sanoo, että nykyisin on mahdollista, että yritykset ja laitokset jäävät puhelinmottiin ja toiminta lamaantuu joksikin aikaa, jos järjestelmään tulee vikaa.

Kännykät ovat
alttiita häiriöille

Koivukoski huomauttaa, että missään päin maailmaa ei vielä ole langattomia eikä langallisia järjestelmiä, jotka toimisivat aina ja kaikkialla. Matkapuhelimet ovat Parmeksen mukaan paljon alttiimpia häiriöille kuin lankapuhelimet.

– Kiinteiden puhelinten laaja häirintä on huomattavasti vaikeampaa kuin mobiililiittymien, hän sanoo.

Häiriön voi aiheuttaa joku ulkopuolinen seikka, kuten sääilmiö tai hyökkääjä tai käyttäjät itse. Vaikkapa suurissa urheilu- ja muissa tapahtumissa on tavallista, että verkko on niin ruuhkainen, että puhelut eivät mene läpi.

Ihmiset ovat tottuneet soittamaan heti, kun kaikki ei toimi normaalisti, joten poikkeustilanteessa he helposti pahentavat ongelmaa. Esimerkiksi viime vuoden myrskyjen aikaan hätäkeskukset tukkeutuivat, kun liian monet yrittivät yhtä aikaa ottaa yhteyttä.

Sähkökatko
hiljentää puhelimet

Tukiasemat ovat matkapuhelinverkon solmukohtia. Jos ne hajoavat tai eivät saa virtaa, puhelut eivät yhdisty. Koska yleensä sähkökatkot kestävät alle kolme tuntia, tukiasemilla on varavoimaa muutamaksi tunniksi. Kun se loppuu, puhelimet mykistyvät.

Lankapuhelimet eivät tarvitse soittajan päässä sähköä. Siksi niillä voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat. Täydellisiä nekään eivät ole.

– Jos lankapuhelinjärjestelmän aktiivilaitteet eivät saa virtaa, sekin kaatuu muutamassa tunnissa, Koivukoski huomauttaa.

Toinen matkapuhelinten ongelma on yksinkertaisesti akku. Jos sähköä ei ole, akkua ei saa ladattua.

Turvaverkot eivät takaa
jokaisen puhelinliikennettä

Esimerkiksi Kuopio on karsinut lankapuhelinliittymiään ankarasti. Kaupunki aikoo kuitenkin säilyttää osan kiinteistä liittymistä, jotta toiminta olisi turvattu myös silloin, kun kännykkäverkko ei toimi.

Käytäntö on tyypillinen muuallakin niin julkishallinnossa kuin yrityksissäkin. Ylimmällä johdolla ja muilla tärkeillä toimijoilla on vastaisuudessakin lankapuhelimia. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin, pelastustoimen, tullin, energia- ja telelaitosten toiminta halutaan varmistaa.

– Suuntaus on, että turvallisuuden kannalta tärkeillä ihmisillä säilytetään lankaliittymät, mutta heihin lasketaan vain muutamia henkilöitä, kertoo Parmes.

Erillinen viranomaisverkko takaa viestien kulun yhteiskunnan olennaisimpien toimijoiden kesken. Varajärjestelmiä rakennetaan ja pönkitetään sekä verkkojen rinnakkaispeittoa kasvatetaan.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen kertoo, että pääfokus on varmistaa viranomaispeitto ja sen toimintavarmuus.

– Tavallisen kansalaisen kännykkäliikennettä nämä eivät pelasta, hän sanoo.

Yritykset ovat
operaattoreiden armoilla

Kaupallisilla teleoperaattoreilla on lain mukaan yleinen varautumisvelvoite, jonka pitäisi yltää poikkeusoloihin asti. Heikkouksia on edelleen – ja tulee olemaan.

– Kaikkea ei voida varmistaa. Se olisi erittäin kallista, Kananen sanoo.

Yritykset ovat operaattorien asiakkaita ja niiden armoilla. Koivukosken mukaan yritysten pitää itse ratkaista, miten he toimivat, kun joku menee vikaan.

– Valveutuneet yritykset ovat varautuneet vaihtoehtoisiin viestinvälitystekniikoihin, Kananen huomauttaa.

Etenkin osassa suuria yrityksiä on pyritty suojaamaan toiminnan kannalta tärkeät kohdat. Esimerkiksi sisäisiä verkkoja on kahdennettu ja varmistettu. Moni pystyy kehittämään varavoimaa myös joksikin ajaksi, jos sähköt katkeavat.

Kanasen mukaan pankit ja vakuutusyhtiöt keskimääräistä selvästi paremmin varautuneita, sillä it-järjestelmät ovat niiden keskeinen tuotantokoneisto.

Yle tuuppaa hätäsanomia
myös kännykkäradioihin

Poikkeustilanteissa tiedottaminen on olennaista. Koivukosken mukaan on yritetty varmistaa, että edes yksi valtakunnallinen tiedotusväline toimii aina. Ylen toimivuus on parhaiten varmistettu ja hätätiedotusjärjestelmä toimii sen kautta.

Hätätiedotejärjestelmään lähetetty viesti tulee läpi jokaisesta radiosta kaikilta kaupallisiltakin kanavilta. Koivukosken mielestä tässä mobiilipuhelin etu tulee esiin, sillä ne ovat yleensä siellä, missä ihmisetkin.

– Suurimmassa osassa kännyköitä on pieni, muutaman millin kokoinen erillinen radiovastaanotin. Vaikka oma tukiasema ei toimi, radiota voi kuunnella, Koivukoski kertoo.

Kuuntelu vaatii kuitenkin, että henkilö osaa etsiä radion puhelimestaan hänellä on kuulokkeet. Yleensä vastaanotin käyttää niiden piuhoja antennina.

Paluuta
menneisyyteen ei ole

Vaikka langattomuuden haavoittuvuus arveluttaisi, asiantuntijoiden mielestä muutosta ei pysäytetä. Parmes pitää mahdollisena, että vastaisuudessa lankaverkko on tukiverkko ja harvojen käytössä.

– Suunta on tämä. Tarkemmin en uskalla ennakoida, hän lisää.

Koivukoski sanoo, että historiallisiin järjestelmiin ei voida tukeutua. Yksi syy on se, että nyt tarvitaan pelkän äänen kuljettamisen sijaan monenlaista tiedonsiirtoa.

– Koko yhteiskunta ja järjestelmät ovat muuttuneet ja siirtymässä langattomiksi, Koivukoski huomauttaa.