Kirjaudu ▼
 

Haloo? Kännykkä-Suomi on altis häiriöille

Heini Karjanmaa
Haloo? Kännykkä-Suomi on altis häiriöille
Pääosa suomalaisista käyttää vain kännykkää, mutta langattomuuteen liittyy ongelmansa. Entä, jos tukiasema hajoaa, myrsky katkoo sähköt tai ulkopuolinen häirikkö onnistuu hyökkäyksessään? Jokin alue yrityksineen ja kansalaisineen voi jäädä mottiin, sillä turvaverkot kattavat vain tärkeimmät toiminnot.
Outi Kokko
26.3.2012 06:01
83

Lankapuhelimet katoavat käytöstä kovaa vauhtia. Viestintäviraston markkinakatsauksen mukaan enää joka kuudennessa kotitaloudessa on lankapuhelin ja miltei kaikilla suomalaisilla on matkapuhelin.

Moni valtion yksikkö on jo siirtynyt pelkkien kännyköiden käyttäjiksi ja loputkin virastot pääosin luopuvat lankapuhelimista. Myös osa kunnista ja yliopistoista ja moni yritys on siirtynyt mobiiliaikaan.

– Reippaasti yli puolet kaikista liittymistä on mobiililiittymiä, kertoo valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriön pelastustoimintayksiköstä.

Tekeekö mobiilius yhteiskunnasta aiempaa haavoittuvamman?

Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että kysymys on monitahoinen.

– On selvää, että kun lankapuhelimet vähenevät, yhteysvarmistus vähenee. Jos ei tehtäisi muuta kuin vähennettäisiin lankapuhelimia, turvattomuus lisääntyisi, hän kertoo.

Tilannetta kompensoidaan monin teknisin järjestelyin. Parmes sanoo, että nykyisin on mahdollista, että yritykset ja laitokset jäävät puhelinmottiin ja toiminta lamaantuu joksikin aikaa, jos järjestelmään tulee vikaa.

Kännykät ovat
alttiita häiriöille

Koivukoski huomauttaa, että missään päin maailmaa ei vielä ole langattomia eikä langallisia järjestelmiä, jotka toimisivat aina ja kaikkialla. Matkapuhelimet ovat Parmeksen mukaan paljon alttiimpia häiriöille kuin lankapuhelimet.

– Kiinteiden puhelinten laaja häirintä on huomattavasti vaikeampaa kuin mobiililiittymien, hän sanoo.

Häiriön voi aiheuttaa joku ulkopuolinen seikka, kuten sääilmiö tai hyökkääjä tai käyttäjät itse. Vaikkapa suurissa urheilu- ja muissa tapahtumissa on tavallista, että verkko on niin ruuhkainen, että puhelut eivät mene läpi.

Ihmiset ovat tottuneet soittamaan heti, kun kaikki ei toimi normaalisti, joten poikkeustilanteessa he helposti pahentavat ongelmaa. Esimerkiksi viime vuoden myrskyjen aikaan hätäkeskukset tukkeutuivat, kun liian monet yrittivät yhtä aikaa ottaa yhteyttä.

Sähkökatko
hiljentää puhelimet

Tukiasemat ovat matkapuhelinverkon solmukohtia. Jos ne hajoavat tai eivät saa virtaa, puhelut eivät yhdisty. Koska yleensä sähkökatkot kestävät alle kolme tuntia, tukiasemilla on varavoimaa muutamaksi tunniksi. Kun se loppuu, puhelimet mykistyvät.

Lankapuhelimet eivät tarvitse soittajan päässä sähköä. Siksi niillä voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat. Täydellisiä nekään eivät ole.

– Jos lankapuhelinjärjestelmän aktiivilaitteet eivät saa virtaa, sekin kaatuu muutamassa tunnissa, Koivukoski huomauttaa.

Toinen matkapuhelinten ongelma on yksinkertaisesti akku. Jos sähköä ei ole, akkua ei saa ladattua.

Turvaverkot eivät takaa
jokaisen puhelinliikennettä

Esimerkiksi Kuopio on karsinut lankapuhelinliittymiään ankarasti. Kaupunki aikoo kuitenkin säilyttää osan kiinteistä liittymistä, jotta toiminta olisi turvattu myös silloin, kun kännykkäverkko ei toimi.

Käytäntö on tyypillinen muuallakin niin julkishallinnossa kuin yrityksissäkin. Ylimmällä johdolla ja muilla tärkeillä toimijoilla on vastaisuudessakin lankapuhelimia. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin, pelastustoimen, tullin, energia- ja telelaitosten toiminta halutaan varmistaa.

– Suuntaus on, että turvallisuuden kannalta tärkeillä ihmisillä säilytetään lankaliittymät, mutta heihin lasketaan vain muutamia henkilöitä, kertoo Parmes.

Erillinen viranomaisverkko takaa viestien kulun yhteiskunnan olennaisimpien toimijoiden kesken. Varajärjestelmiä rakennetaan ja pönkitetään sekä verkkojen rinnakkaispeittoa kasvatetaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen kertoo, että pääfokus on varmistaa viranomaispeitto ja sen toimintavarmuus.

– Tavallisen kansalaisen kännykkäliikennettä nämä eivät pelasta, hän sanoo.

Yritykset ovat
operaattoreiden armoilla

Kaupallisilla teleoperaattoreilla on lain mukaan yleinen varautumisvelvoite, jonka pitäisi yltää poikkeusoloihin asti. Heikkouksia on edelleen – ja tulee olemaan.

– Kaikkea ei voida varmistaa. Se olisi erittäin kallista, Kananen sanoo.

Yritykset ovat operaattorien asiakkaita ja niiden armoilla. Koivukosken mukaan yritysten pitää itse ratkaista, miten he toimivat, kun joku menee vikaan.

– Valveutuneet yritykset ovat varautuneet vaihtoehtoisiin viestinvälitystekniikoihin, Kananen huomauttaa.

Etenkin osassa suuria yrityksiä on pyritty suojaamaan toiminnan kannalta tärkeät kohdat. Esimerkiksi sisäisiä verkkoja on kahdennettu ja varmistettu. Moni pystyy kehittämään varavoimaa myös joksikin ajaksi, jos sähköt katkeavat.

Kanasen mukaan pankit ja vakuutusyhtiöt keskimääräistä selvästi paremmin varautuneita, sillä it-järjestelmät ovat niiden keskeinen tuotantokoneisto.

Yle tuuppaa hätäsanomia
myös kännykkäradioihin

Poikkeustilanteissa tiedottaminen on olennaista. Koivukosken mukaan on yritetty varmistaa, että edes yksi valtakunnallinen tiedotusväline toimii aina. Ylen toimivuus on parhaiten varmistettu ja hätätiedotusjärjestelmä toimii sen kautta.

Hätätiedotejärjestelmään lähetetty viesti tulee läpi jokaisesta radiosta kaikilta kaupallisiltakin kanavilta. Koivukosken mielestä tässä mobiilipuhelin etu tulee esiin, sillä ne ovat yleensä siellä, missä ihmisetkin.

– Suurimmassa osassa kännyköitä on pieni, muutaman millin kokoinen erillinen radiovastaanotin. Vaikka oma tukiasema ei toimi, radiota voi kuunnella, Koivukoski kertoo.

Kuuntelu vaatii kuitenkin, että henkilö osaa etsiä radion puhelimestaan hänellä on kuulokkeet. Yleensä vastaanotin käyttää niiden piuhoja antennina.

Paluuta
menneisyyteen ei ole

Vaikka langattomuuden haavoittuvuus arveluttaisi, asiantuntijoiden mielestä muutosta ei pysäytetä. Parmes pitää mahdollisena, että vastaisuudessa lankaverkko on tukiverkko ja harvojen käytössä.

– Suunta on tämä. Tarkemmin en uskalla ennakoida, hän lisää.

Koivukoski sanoo, että historiallisiin järjestelmiin ei voida tukeutua. Yksi syy on se, että nyt tarvitaan pelkän äänen kuljettamisen sijaan monenlaista tiedonsiirtoa.

– Koko yhteiskunta ja järjestelmät ovat muuttuneet ja siirtymässä langattomiksi, Koivukoski huomauttaa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (83)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava

Anonyymi
"Koko yhteiskunta ja järjestelmät ovat muuttuneet ja siirtymässä langattomiksi, Koivukoski huomauttaa."

Tässä jää jäljelle kaksi kysymystä: 1) miten se hirttäminen onnistuu ilman "lankaa" eli ilman sitä hirttoköyttä? Jääkö hirttoköysi ainoaksi "langan pätkäksi"? 2) mitenkäs ne napit tulevaisuudessa ommellaan jos langoista luovutaan aivan kokonaan?
kuka vastaa? 26.3.2012 6:14

Anonyymi
"Lankapuhelimet eivät tarvitse soittajan päässä sähköä. Siksi niillä voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat."

Miten "asiantuntija" voi olla näin tyhmä? Kyllä ne lankapuhelimetkin toimii sähköllä, näissä se sähkönjakelu tapahtuu samaa lankaa pitkin kuin se tiedonsiirtokin. Kyllä siinä lankaverkossakin on se sähkö. Kuinka paljon palkkaa saa tälläinen mitään tietämätön "asiantuntija"? Ei ihme, että mennään "metsään" kun maamme tekniikkaa hoitaa tälläiset tyhmyrit.
näin se vaan on, puh 26.3.2012 6:20

Anonyymi
Johtajia näyttää istuvan korkeilla palleilla, mutta tieto näyttää puuttuvan aivan kokonaan. Kyllä langallisessa puhelinverkossa on myös se tarvittava käyttösähkö. Taitaisi olla hyvä aika vaihtaa tälläiset tietämättömät johtajat oikeisiin puhelinmiehiin.
ilman kultaisia käde 26.3.2012 6:25

Anonyymi
No onneksi kohta rommaa, niin mitään yhteyksiä ei tarvita. Rahaa ei ole korjaamiseen koska kreikka.
Persut vain voi pela 26.3.2012 6:25

Anonyymi
Tähän asiaan ei oikeasti lainkaan kiinnitetty huomiota tai tarkemmin ei ole tehty mitään (niin kuin nämä "ääri-ilmiö myrskyt", oikeasti tavanomaiset tuulet, osoittivat, kuitenkin tilastoissa myrskyt on vähentuneet).
Tuurilla seilataan. EIkä kukaan vastaa mistään, ei etenkään bonarivetoiset tele- ja sähköyhtiöt.
Ihmiset pysyy hengissä on ja elää hyvin jos on huusi (tai riuku), kaivo ja klapeja. Pottumaata pitää harkita. Mut nettiä tarvii. Muilla infrastruktuureilla ei ole niin väliä juu.
Yleisradio ja muu poliitikkojen talutunuorassa oleva valtamedia muuten on jo valjastettu hätäviestintään. Se kertoo kansalle kuin 1939, 1944 tai 1990 että kaikki menee Suomessa hyvin, hyvinvointi kasvaa, talouskasvu on ihan nurkan takana, ei ole mitään hätää ja maan johto (JK, JU) on toiminut harkiten viisaasti ja oikein. Koko Euroopa ihailee ja luottaa kuin kallioon. Ota vaan velkaa, osta asunto, kuluta! Ja että on vaan hyvä että maan suurin teollisuuden ala romahti, nyt tuhannet työttömät insinörtit pääsevät start up kasvuyrittäjiksi! Kaikki tuo on tietenkin 100 % skeidaa jolla kansaa pidetään rauhallisena ja tosiasioiden eli maan keskeisen osaamisinfrastruktuurin romahduksen tunnustamista (joka olisi J. K. Paasikiven mukaan viisauden alku) maan tavan mukaan kierretään.
Hommat levällään mon 26.3.2012 6:32

Anonyymi
"Lankapuhelimet eivät tarvitse soittajan päässä sähköä. Siksi niillä voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat."

Miten "asiantuntija" voi olla näin tyhmä? Kyllä ne lankapuhelimetkin toimii sähköllä, näissä se sähkönjakelu tapahtuu samaa lankaa pitkin kuin se tiedonsiirtokin. Kyllä siinä lankaverkossakin on se sähkö. Kuinka paljon palkkaa saa tälläinen mitään tietämätön "asiantuntija"? Ei ihme, että mennään "metsään" kun maamme tekniikkaa hoitaa tälläiset tyhmyrit.


Vai "puhelinmies" väität olevasi. Kysymys pitää kääntää takaisin: miten "puhelinmies" voi olla noin tyhmä? Kysehän oli siitä, että lankapuhelimen päätelaite ei tarvitse ulkoista virtaa tai akkuakaan. Eli varsinainen sähköverkko saa olla hengiltä mutta puhelin toimii silti.
Mutta eihän tuota kyennyt ymmärtämään kaltaisesi, joka ÄO on ilmeisesti ruumiinlämmön alapuolella.
Gandalf 26.3.2012 6:32

Anonyymi
Maaseudulla Sonera pakottaa mobiilinettiin hinnoittelupolitiikalla...kiitos viestintäministeriö monopoleista.
Kaapeli vain haave 26.3.2012 6:46

Anonyymi
"Vai "puhelinmies" väität olevasi. Kysymys pitää kääntää takaisin: miten "puhelinmies" voi olla noin tyhmä? Kysehän oli siitä, että lankapuhelimen päätelaite ei tarvitse ulkoista virtaa tai akkuakaan. Eli varsinainen sähköverkko saa olla hengiltä mutta puhelin toimii silti.
Mutta eihän tuota kyennyt ymmärtämään kaltaisesi, joka ÄO on ilmeisesti ruumiinlämmön alapuolella."

Tarkistapa tietosi.
toinen lankapuhelinm 26.3.2012 7:03

Anonyymi
Mitenkäs se lankapuhelin toimiikaan? Jos siinä lankaverkossa ei käytetä sähköä ollenkaan niin miten se "puheviesti" sitten edes verkossa liikkuu? Ensimmäisissä lankaverkoissa joissa käytettiin morsetusta "katkottiin" johdossa kulkevaa virtaa. Kyllä se lankapuhelinverkko on tiukasti sidoksissa sähkön kulkemiseen siinä johdossa, ei tästä mihinkään päästä.
näin se vaan on ollu 26.3.2012 7:11

Anonyymi
Pakko sanoa näin sivusta, että on ne melkosia nää puhelinpalaverit, jotka järjestetään kahden tai useamman paikkakunnan välillä kännyköiden kautta.

Kukaan kokouksessa olijoista ei kuule kunnolla yhtään mitään, sitten kysytään muutaman kerran että "mitä sä sanoit" ja kun kyllästytään, laitetaan mutelle ja pelataan angry birdsiä tai taskubiljardia loppuaika.

Ja on niin tehokasta että.
pyh 26.3.2012 7:17
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä