Patenttisodasta tuli kallis lasku Applelle ja Googlelle
Väärinarvioitu patenttistrategia on tullut kalliiksi Applelle ja Googlelle, arvioi patenttiasiantuntija. Matkapuhelinalalle viime vuosina tunkeutuneet Apple ja Google ovat maksaneet miljoonia hankkiakseen telepatenttioikeuksia yrityskaupoilla ja lisensseinä.
Apple on ajautunut patenttikahnaukseen eteläkorealaisen Samsungin kanssa. Nokian kanssa iPhone-valmistaja sai patenttiriitansa sovittua kesällä, mutta joutuu maksamaan jokaisesta myymästään iPhonesta Nokialle osakeanalyytikoiden arvioiden mukaan 4-8 euroa patenttien käytöstä.
– Patenttien lisenssimaksut olisivat todennäköisesti tulleet paljon halvemmaksi, jos Apple olisi neuvotellut patenteista ennen ensimmäistäkään iPhonea. Lisenssisummat on helpompi neuvotella kohtuullisiksi, kun ei ole merkittävä peluri alalla, sanoo IPR-yritys Berggrenin IPR:n kaupallistamispalveluiden johtaja Mika Lehtinen.
– Ei tarvitse olla kovinkaan iso ammattilainen tajutakseen, että matkapuhelinten valmistuksessa on vaikea välttää patentteja. Ala on varsin patentoitu.
Jälkikäteen katsottuna ennakoiva patenttistrategia olisi tullut Applelle halvemmaksi. Patenttineuvotteluissa ratkaisee liiketoiminnan koko, ja maksaja on yleensä se, jolla on enemmän liiketoimintaa kyseisten patenttien alalla.
Google osti Motorola-patentit
paineessa
Google puolestaan joutui kesällä kovassa paineessa maksamaan Motorolasta noin 12 miljardia dollaria eli noin 60 prosentin preemion yhtiön osakkeenomistajille. Reilu kuukautta aiemmin hakujätti hävisi huutokaupan Nortelin kuudesta tuhannesta patenteista kuuden kilpailijan yhteenliittymälle.
Googlen oli tärkeää ostaa Motorolan patentit ohuen telepatenttisalkkunsa täytteeksi. Hakujätin patentit ovat painottuneet hakukoneisiin ja paikannuspalveluihin.
– Googlella oli tarve saada patentteja matkapuhelinpuolelle. Tuskin ne olisivat muuten maksaneet Motorolasta 12 miljardia dollaria, Lehtinen sanoo.
Hän arvioi, että ostos oli osa Googlen puolustuksellinen patenttistrategiaa. Motorolan patentit ovat yhtiön neuvotteluvara mahdollisissa Android-oikeuskiistoissa.
Lehtinen katsoo, että Nortelin patenttikauppa oli puolestaan selvästi ennakoiva toimenpide. Apple, Microsoft, Sony ja kolme muuta yhtiötä halusivat estää muita käyttämästä Nortelin patentteja heitä vastaan. Lehtisen mukaan yhtiöt tuskin hyödyntävät itse aktiivisesti patentteja, koska niiden käytöstä sopiminen on hankalaa kuuden yhtiön kesken.
Patentteja käytetään
hyökkäävämmin
Telealan patenttikiistat yltyivät sen jälkeen, kun Apple ja Google laajentuivat matkapuhelinmarkkinoille. Uudet kilpailijat saivat vanhat matkapuhelinvalmistajat aktivoitumaan patenttitoiminnassaan.
– Tilanne on muuttunut. Nyt patentteja käytetään eri tavalla kuin ennen, jolloin patentteja hyödynnettiin usein puolustuksellisesti, Lehtinen sanoo.
Hän sanoo, että moni suomalainen yrityskään ei osaa täysin hyödyntää patenttejaan. Sen takia niiltä jää esimerkiksi teollisuuden alalla saamatta miljoonien tulot.
– Monen firman rahkeet riittävät patenttien hakuun, mihin ne ovat tyytyväisiä. Mutta sitten peli vasta alkaa.
Hän sanoo, että patenttioikeuksia olisi hyvä käyttää monipuolisemmin. Perinteinen tapa on puolustuksellinen eli patentteja pidetään neuvotteluvalttina, jos kilpailija nostaa oikeusjutun.
– Se on kapea tapa käyttää patentteja.
Lehtinen kehottaa yrityksiä miettimään, kuinka patentteja kaupallistetaan lisensoimalla tai myymällä. Patentteja ei kannata makuuttaa, sillä mitä vanhemmaksi patentti tulee, sitä suuremmaksi sen vuosimaksu nousee. Lisäksi patentit ovat voimassa vain 20 vuotta.
Kopio-Kiinassakin
saa oikeutta
Kiinaa pidetään usein maana, joka ei kunnioita patentti- ja tekijänoikeuksia. Kiinassa on esimerkiksi kopioitu Angry Birds -huvipuisto ilman hittipelin kehittäneen espoolaisen Rovion lupaa.
Lehtinen sanoo, että Kiina pyrkii aktiivisesti luomaan patenttioikeuskäytäntöjä. Patenttikiistat myös yleensä päätyvät oikeuksien loukkaajaan tappioon, koska Kiinassa yli 90 prosenttia patenttioikeusjuttujen kantajista on voittanut kiistan. Ulkomaalaisista yrityksistäkin jopa 80 prosenttia on voittanut patenttijuttunsa.
– Kiinassa on paljon kopiointia, mutta samat lainalaisuudet pätevät siellä kuin länsimaissakin, Lehtinen sanoo.
Kiina on nopeasti kasvava patenttimaa. Maassa on jätetty sitten talouden avautumisen 7,7 miljoonaa patenttihakemusta, joista on hyväksytty 4,4 miljoonaa. Se on yli puolet siitä, mitä Yhdysvalloissa on myönnetty noin kahdessa sadassa vuodessa.
– Yhtiöt ovat ymmärtäneet, että Kiinasta pitää hakea patentteja, jotta voi suojautua kopioinnilta, Lehtinen sanoo.












