Kirjaudu ▼
 

Lastensairaalalle ei riittänyt julkista rahaa – tässäkö syy?

Lehtikuva
Lastensairaalalle ei riittänyt julkista rahaa – tässäkö syy?
Lastensairaala ei ehkä ole saanut tarpeeksi julkista rahoitusta, koska sairaat lapset herättävät paljon tunteita. Professori Paul Lillrank huomauttaa, että tätä on voitu käyttää hyväksi päätöksiä tehtäessä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Varojen kerääminen uudelle lastensairaalalle on Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mielestä hieno hanke. Hänestä Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner tekee hyvää työtä.

Lillrank sanoo heti haastattelun aluksi, että ei suinkaan halua mollata keräystä. Hänestä on silti merkillistä, että lahjoituksia kerätään tavalliseen sairaalaan.

Lain mukaan kuntien ja valtion on varmistettava kaikille riittävät palvelut. Lasten hoitaminen on osa perusterveydenhoitoa, mutta jostain syystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) ei ole löytynyt rahaa lastensairaalaan, vaikka nykyinen sairaala on jo alun perin sodan jälkeen rakennettu huonosti ja ollut vuosia surkeassa kunnossa.

– Raadollinen selitys voisi olla, että kyseessä on juuri lastensairaala, Lillrank sanoo.

Jokainen haluaa
auttaa sairasta lasta

Lapset ovat herkkä asia ja niin Lillrankin mielestä pitääkin olla. Hän miettii, kaivaisivatko ihmiset kuvettaan, jos rahaa kerättäisiin alkoholistiparantolaan tai geriatriseen kuntoutukseen?

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylijohtaja Marina Erhola myöntää, että jos jollekin pitää kerätä rahaa, sairaille lapsille sitä voidaan saada.

Ovatko jotkut päättäjät voineet ajatella, että rahat kannattaa laittaa muihin hankkeisiin, koska sairaat lapset herättävät niin paljon sääliä, että sairaala saa lahjoituksiakin?

– Voin kuvitella, että joku tällainen logiikka on takana, Lillrank sanoo.

Muihin sairaaloihin
on löytynyt rahaa

Viime vuosina rahaa on löytynyt moniin kiinteistöihin. Julkisilla varoilla on rakennettu ja korjattu sairaaloita ja muita terveydenhuoltoyksiköitä.

Erholan mukaan Helsingin keskussairaalan alueella on meneillään erittäin paljon uudis- ja korjausrakentamista.

Helsinkiin on esimerkiksi rakennettu uusi silmäsairaala ja korjattu Meilahden sairaalaa. Jorvin sairaalaan on tehty uusi päivystysrakennus. Meilahteen on rakenteilla uusi laboratorio ja suunnitteilla trauma- ja syöpäkeskukset.

Julkisia rahoja on käytetty lähes kaikkien muidenkin keskussairaaloiden kunnostukseen tai laajennukseen. Jyväskylään kaavaillaan parhaillaan uutta sairaalaa.

– On rakentamisen tarvetta, mutta myös paljon epätarkoituksenmukaista sairaalatuotantoa, Erhola sanoo.

Yksi syy siihen, että rakennetaan turhaakin, voi olla se, että suomalaiset arvostavat hyvää terveydenhuoltoa. Erhola muistuttaa, että kyselyissä kansalaiset ovat olleet jopa valmiita maksamaan lisää veroja, jotta julkinen palvelujärjestelmä ei rapautuisi.

Hoitoon liittyvät päätökset ovat poliittisia ja niihin kytkeytyy kunnallisia, alueellisia ja paljon muitakin ei-lääketieteellisiä paineita.

– Epätarkoituksenmukaisten sairaaloiden sulkemiset ovat aluepoliittisesti vaikeita ratkaisuja, Erhola muotoilee.

Hankkeet voivat
tukea hallintopöhöä

Lillrankin mielestä poliitikoilla on seinä- ja fasiliteettifiksaatio. Sairaaloilla on helppo kerätä irtopisteitä.

– Julkisella sektorilla käytetään aika holtittomasti rahaa ilman kunnollista vaikuttavuusseurantaa, Lillrank sanoo.

Hän puhuu ihmiskilvistä. Aina, kun joku uskaltaa kritisoida hankkeita, joku toinen huomauttaa, että ”voi, voi, karsiminen rassaisi heikoimmassa asemassa olevia”.

– Vaikka nimenomaan ei rassaisi, vaan vähentäisi hallintopöhöä ja huonoa organisaatiota.

Lillrak häätäisi poliitikot pois terveydenhuollosta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Hoitoprosessit pitäisi miettiä potilaiden ja lääkäreiden tarpeista.

HUS ja valtio maksavat
kumpikin neljänneksen

Lastensairaalaan olisi todennäköisesti joskus löytynyt julkistakin rahaa. Uusi lastensairaala 2017 -kampanjan mukaan ilman yksityistä rahoitusta rakentaminen olisi kuitenkin siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen.

Hankeselvityksessään HUSin hallitus on arvioinut, että sairaalan valmistuminen vuonna 2017 edellyttää huomattavaa kuntayhtymän ulkoista rahoitusta.

– Koska julkista rahaa ei riittävästi löytynyt, tällainen ratkaisu oli välttämätön, sanoo filosofi Maija-Riitta Ollila.

Hän kuuluu Uuden lastensairaalan tuki -säätiön valtuuskuntaan ja kertoo osallistuvansa kampanjaan, koska uusi sairaala on saatava keinolla millä hyvänsä.

Sairaalan on arvioitu maksavan 160 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla pyritään keräämään 30 miljoonaa euroa. HUS ja valtio maksavat kumpikin 40 miljoonaa euroa ja loput 50 miljoonaa euroa on tarkoitus kattaa vieraalla pääomalla. Sijoittajiksi haetaan säätiöitä ja institutionaalisia rahoittajia kuten eläke- ja vakuutusyhtiöitä.

Vaikka yksityiset rahoittavat sairaalaa, Ollilasta on olennaista, että sairaalasta ei tule yksityistä, vaan se on kaikkien suomalaislasten käytössä ja toimii hyvinvointivaltion periaatteiden mukaan.

Lahjoitusrahoitus ei ole
hyvinvointivaltion ihanne

Yritykset ja yksityiset ihmiset ovat innokkaasti lahjoittaneet rahaa. Kampanjaväki on Ollilan mukaan innostunutta ja moni käyttää paljon aikaansa työhön. Keräys on aikataulussaan ja lahjoituspotista lähes puolet on koossa.

Moni rahaa antaneista ja myös potentiaalisista lahjoittajista maksaa paljon veroja. Osa miettii, onko niiden tuettava hanketta, joka pitäisi hoitaa julkisin varoin.

– Tämä on erinomaisen ymmärrettävää, Ollila sanoo.

Hänenkään mielestä hyvinvointivaltion ihanne ei ole toteutunut.

– Tämän jälkeen pitää pysähtyä ja miettiä, miten haluamme hoitaa asiat.

Kukaan ei tiedä, tuoko Lastensairaala-hanke uudenlaisen rahoitusmallin Suomeen. Toisaalta ainakin THL:ssä ajatellaan, että sairaaloiden rakentamista ei koordinoida tarpeeksi. Julkinen raha voisi ehkä riittää kaikkeen tarvittavaan, jos jollakulla olisi kokonaiskuva.

– Sen hahmottaminen on haastavaa, Erhola sanoo.

Hänen mukaansa sote-uudistus tähtää kansallisen ohjauksen vahvistamiseen.

– Tekemistä on paljon, mutta suunta on oikea, hän lisää.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (164)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava

Anonyymi
On hyvä että kansalaiset antavat rahaa lastensairaalalle, mutta peruskysymys onkin miksi suomessa on maailman korkimpia veroasteita jos edes lasten sairaalalle ei löydy julkista rahoitusta. Voisiko olla aika ryhtyä leikkaamaan rajusti julkista sektoria, byrokraatteja, hallintoa ja palauttaa Suomen kilpailukyky.
Ilmeisesti poliitikkomme ovat todenneet vapaaehtoisten maksujen halukkuutta vielä korkeiden verojen lisäksi.....
Anonyymi: oi_oi 9.12.2013 6:08

Anonyymi
Lastensairaalaa ei pitäisi jättää lahjoitusvarojen varaan, vaan tämän kaltaiset laitokset joissa hoidetaan, itsestään riippumattomia sairauksia on rakennettava valtion varoin.

Sitten jos tulemme näihin alkoholihaittojen hoitoratkaisuihin. Niissä voisimme uskoa hyvä sydämmisiin ihmisiin ja rahoittaa niitä lahjoitusvaroin, lahjoittajina voisi olla vaikka viinakaupat,ravintolat, Vironlaivat ja Pelkoset.
Anonyymi: hyväsydän 9.12.2013 6:15

Anonyymi
Lastensairaalaa ei pitäisi jättää lahjoitusvarojen varaan, vaan tämän kaltaiset laitokset joissa hoidetaan, itsestään riippumattomia sairauksia on rakennettava valtion varoin.

Sitten jos tulemme näihin alkoholihaittojen hoitoratkaisuihin. Niissä voisimme uskoa hyvä sydämmisiin ihmisiin ja rahoittaa niitä lahjoitusvaroin, lahjoittajina voisi olla vaikka viinakaupat,ravintolat, Vironlaivat ja Pelkoset.
Anonyymi: hyväsydän 9.12.2013 6:16

Anonyymi
Hölynpölyä taas kaikki. Älkää vaan missään nimessä laittako rahaa tuohon kiinni.

Miksi / edustaa tyhmyyttä.
Anonyymi: puupäidenparatiisi 9.12.2013 6:16

Anonyymi
Lahjoitukset verovähennyskelpoisiksi ja heti
Anonyymi: Urpilainen 9.12.2013 6:27

Anonyymi
On hyvä että kansalaiset antavat rahaa lastensairaalalle, mutta peruskysymys onkin miksi suomessa on maailman korkimpia veroasteita jos edes lasten sairaalalle ei löydy julkista rahoitusta. Voisiko olla aika ryhtyä leikkaamaan rajusti julkista sektoria, byrokraatteja, hallintoa ja palauttaa Suomen kilpailukyky.
Ilmeisesti poliitikkomme ovat todenneet vapaaehtoisten maksujen halukkuutta vielä korkeiden verojen lisäksi.....

Kehitysapuun globaaleille yhtiöille ja korruptoituneille kehitysmaiden päättäjille yli 1miljardia euroa vuodessa.
EU:llekin riittää rahaa.
Anonyymi: heiMEtienataan 9.12.2013 6:34

Anonyymi
En anna mihinkään keräyksiin yhtään mitään,kerjäläisille annan potkun takalistoon.
Anonyymi: thatsit 9.12.2013 6:41

Anonyymi
Ylen budjetti puolitettava ja siitä asteittain vähennettävä. Hömppää löytyy nykyään mm tubesta. Viihteen levityskanavat muuttuneet. Keräysvaroin ei sairaaloita ja vanhusten hoitoa ylläpidetä.
Anonyymi: Eunetto650miljoonaa 9.12.2013 6:49

Anonyymi
Onko tämä lasten sairaala julkinen vai yksityinen jos yksityinen siloinhan sen ymmärtää!
Anonyymi: Eläkeläinen 9.12.2013 6:58

Anonyymi
Miljardi ulkomaanapuun,eikä edes taida tosiaankaan enää riittää,se on hyvä,eikä siitä tingitä!
+tietenkin kaikki muu eläköityvien tilalle haetut maanpelastajat,ei hyvää päivää!
Anonyymi: kräki 9.12.2013 6:59
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

17:59 Teollisuustuotannon kasvu kiihtyi Yhdysvalloissa
17:23 Helsingin pörssissä tehtiin lähes 86 000 kauppaa päivässä
16:52 Suomi vaihtoi 300 tonnia silakkaa 1500 loheen
16:29 Reipas kasvu jatkui –10 750 uutta autoa rekisteriin
16:02 Jalkapalloeuforia tarttui pörssiin Islannissa?
15:46 Soinia ryöpytettiin eduskunnassa – "Häkellyttävän alhaista populismia"
15:04 Teräsyhtiöt kiipeävät pörssissä, Nokia luisuu
14:53 Digitoday Verkkokonnilla ovela harhautus: Näin huijausviesti menee täydestä
13:55 Katso, kenen nettotuloja sote paisuttaa – ministeriö kiistää suosineensa
13:49 Nanso myy trikootuotantonsa Nokian Neulomolle
13:36 Aktia ostaa Elisa Lompakon
12:49 Sääntö-Suomen poikkeus: Taas voi tienata tonnin verottomasti
12:30 Kapselissa meren ali puolessa tunnissa Tukholmaan – näin suurhanke etenee
11:49 Digitoday Apple iskee taas musiikkibisneksessä? Silmäilee poikkeuksellista palvelua
11:14 Hyviä uutisia asuntovelalliselle – euriborit miinuksella pitkään
10:42 Digitoday Uusi Firefox antaa tehdä aiemmin mahdottoman Gmail- ja Facebook-tempun
10:29 Pihlajalinna solmi pitkistä sote-ulkoistuksista – rajoituslaki voimaan tänään
09:55 Kauppa kävi hyvin ja hinnat laskivat
09:02 Kaleva: Norwegianilta matkustajille lisälasku – syynä Norjan valtio
08:46 Digitoday Itseajava Tesla joutui ensimmäiseen kuolonkolariin
08:43 S&P alensi EU:n luottoluokitusta – syynä Brexit
07:56 Nyt on myöhäistä – kansa ei kiirehtinyt lainakaton vuoksi
07:53 HS-kysely: Enemmistö suomalaisista hyväksyy halpatyövoiman
07:05 Kolumni Britannia repii itsensä kappaleiksi
06:01 Hyötyykö Brexitistä Helsinki vai sittenkin Lontoo? "Niinkin hassusti voisi käydä"
30.6. Maraboun ja Tobleronen omistaja teki ostotarjouksen Hersheystä – pakit tuli
30.6. Google osti 12 vuoden tuotannon norjalaisesta voimalasta, jota ei ole vielä olemassa
30.6. Ikean perustajalla on ollut tuplasti vaikea viikko – miljardien lasku
30.6. Lieksaan rakennetaan kaksi biojalostamoa – rahaa kerätään nyt joukkorahoituksella
30.6. Ilta-Sanomat Laskelma: Näin paljon voit säästää rahaa ilmalämpöpumpulla
Asiakastieto

Yhteistyössä