Varakkaat hakeutuvat lapsettomuushoitoihin
Lehtikuva
Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet parissa vuosikymmenessä moninkertaisesti. Kaupunkilaiset ja korkeasti koulutetut hakeutuvat hedelmöityshoitoihin muita pareja useammin, väitöstutkimus osoittaa.
15.1.2012 06:08
71
Tulo- ja koulutuserot vaikuttavat sekä lapsettomuuden yleisyyteen että lapsettomuushoitoihin hakeutumiseen. Näin todetaan tänään perjantaina tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Hoitoihin hakeutuminen oli yleisintä Helsingissä ja harvinaisinta Pohjois-Karjalassa. Samoin korkeimmin koulutetuilla ja varakkaimmilla ero oli noin kaksinkertainen matalimpaan ryhmään verrattuna, lääketieteen lisensiaatti Anna-Niina Yli-Kuha sanoo.
Suomessa on julkisia lapsettomuusklinikoita kaikissa yliopistosairaaloissa ja Jyväskylässä ja Joensuussa. Yksityisiä klinikoita on reilut kymmenen, lähinnä suurissa kaupungeissa.
Julkisella puolella hoidoista maksetaan poliklinikkamaksut ja lääkkeet. Niissä Kelalla on vuosittainen maksukatto. Yksityisessä hoidossa Kela-korvauksen jälkeenkin hoidot maksavat satoja, usein tuhansia euroja.
– Raha vaikuttanee ainakin yksityiselle sektorille hakeutumiseen. Hoitojen saatavuus vaikuttaa taatusti ainakin tuohon alueelliseen eroon. Esimerkiksi koeputkihedelmöitys vaatii 5–7 käyntiä, joten kynnys lähteä hoitoon on varmastikin vielä suurempi, jos klinikalle on matkaa satoja kilometrejä suuntaansa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Lapsettomuuden erot koulutuksen ja tulotason suhteen olivat suurempia kuin Yli-Kuha oletti. Tutkimukseen vastanneista naisista 16 prosenttia oli kärsinyt lapsettomuudesta. Vähiten koulutetuilla osuus oli 15 prosenttia ja korkeimmin koulutetuilla 18. Nuoremmilla naisilla ero oli selvempi.
– Analysoidessa 24–29-vuotiaita vastaajia matalimmassa koulutusryhmässä lapsettomuudesta kertoi 12 prosenttia ja korkeimmin koulutetetuista vain 6 prosenttia. Vielä 30–34-vuotiaistakin lapsettomuudesta ilmoittivat kärsivänsä yleisimmin vähiten koulutetut. Yli 40-vuotiaissa lapsettomuus oli selvästi yleisintä korkeimmin koulutetuilla.
Yli-Kuha uskoo eron johtuvan siitä, että matalammin koulutetut yrittävät raskaaksi tuloa nuorempana ja näin ollen havaitsevat myös ongelmat nuorempina. Nuorempien naisten kohdalla havaittiin myös selvästi korkeammin koulutettujen naisten taipumus lykätä raskaaksi tulon yrittämistä.
17
Kommentit (71)
Tämä on vanha tieto, työelämän urakehitys ja äitiys ei ole ennekään yhteen sopineet. Tämän umpisolmun avaaminen vaatii ainoastaan sen, että työnantajat oppivat tunnustamaan äitiyden hyvät puolet. Onhan se selvää, että jokainen uusi syntynyt lapsi on tulevaisuudessa työvoimaa. Näinhän tämä maailma on aina pyörinyt, jokainen uusi sukupolvi on seuraava sukupolvi ja vanhat sukupolvet menevät omassa tahdissa sinne hautaan eli poistuvat. Ei tätä biologista tosiasiaa työelämän "lait" voi millään tavalla muuttaa. Työnantajat eivät vaan ymmärrä tätä yksinkertaista tosiasiaa: sukupolvet vaihtuvat omassa tahdissa eli syntyvyyttä tarvitaan korvaamaan kuolevuutta.
Ura ajaa koulutetuilla naisilla perheen perustamisen edelle ja monen tytön pitää bilettää vielä 30-v ikäisenä kuten sinkkuelämässäkin ja sitten herätään vähän alle 40-v etsimään sitä oikeaa deittisivuilta tarkoilla kriteereillä. Sitten ihmetellään missä vika kun olisi ollut 25 vuotta aikaa olla paljon hedelmällisempi.
hoidon jälkeen sitten varma, ettei lapsia tule?
Korvaako kela hoidon?
Toinen ongelma etenkin sinkuille on että täällä vallitsee kaksi käsitystä. Teini-sinkut (parikymppiset) ja kypsät sinkut (+45). Ja todellakaan ei löydy edes paikkoja mistä etsiä kumppania jos satut väliinputoamaan näistä kahdesta ryhmästä.
Maksellaan nyt sitten loppuikä veroina toisten kersojen kasvatusta...
Ylipäätään maailman luonnollisimmasta asiasta on saatu tehtyä hirveä pallo jalkaan. Ei synny sellaista mielikuvaa että äitiys olisi tervetullutta tai mahtuisi maailmaan.
Muissa maissa on toisin, kun katsoo vaikka etelän matkalla kun perheet on kokoontuneet syömään ulos, niin siellä saattaa olla väkeä kolmesta polvesta. Meillä sen sijaan ajaudutaan toiseen kaupunkiin, eristäydytään ja ehkä se lapsi tehdään, mutta kohta erotaan. Ei pienintäkään arvostusta naista kohtaan, perhearvot ovat unohtuneet, taloudellisesti nainen joutuu heikkoon asemaan vaikka olisi jo kymmenen vuotta tehnyt töitä ennen lapsen hankintaa. Kumppanin valinta on hankalaa, ja monen pettymyksen (pettämisen) jälkeen ei edes halua enää etsiä.