Kirjaudu ▼
 

Nyt syttyi ruokasota – kuka vedättää ketä?

Heini Karjanmaa
Nyt syttyi ruokasota – kuka vedättää ketä?
Liha vs. leipä. Tästä on syttynyt kiihkeä uusi ruokasota. Karppauksesta eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on tullut niin iso muoti-ilmiö, että se heiluttaa jo elintarviketeollisuuttakin. Leipomoteollisuus on hätää kärsimässä, kun leivän myynti on vähentynyt vauhdilla. Se on johtanut lomautuksiin leipomoissa. Lue mitä muuta ruokasodasta voi seurata. Ja vedättääkö joku meitä?
Elina Ranta
14.10.2011 06:01
268

Leipomoala on seurannut karppaamisen (engl. ’low carb’) eli vähähiilihydraattisen ruokavalion lisääntymistä erittäin huolestuneena. Hiilihydraattien välttely on iskenyt eniten juuri leivän kysyntään.

Leipätiedotuksen keväisessä kyselyssä 40 prosenttia aikuisista oli vähentänyt tai kokeillut hiilihydraattien vähentämistä.

– Tämä on varmasti yllättänyt leipomoalan, ja näkyy myös leivän myyntiluvuissa. Alalla puhutaan usean prosentin myynnin laskusta sinänsä hyvin vakaana pysyneessä kulutuksessa, viljateknologian professori Hannu Salovaara sanoo.

Karppaus on yhteydessä Vaasan-konsernin Kotkan tehtaan myyntivaikeuksiin, näkkileipä- ja hapankorppupuolen johtaja Tuomas Mantere kertoo.

Kotkan näkkileipätehtaalla saatiin juuri päätökseen 165 hengen lomautuksia koskevat yt-neuvottelut. Mantereen mielestä on harmi, että karppaaminen näkyy myös Kotkassa, joka valmistaa tuotteita täysjyvärukiista.

Leipomoalalla, kuten myös terveystieteen asiantuntijoiden keskuudessa, vähähiilihydraattista ruokavaliota on kommentoitu ohimenevänä muoti-ilmiönä.

– Jossain vaiheessa siirrytään taas normaaliin päiväjärjestykseen, Manterekin sanoo.

Siitä ei ole merkkejä. Karppauksesta käydään netissä kiivastakin keskustelua. Sillä myydään keittokirjoja, hyvää oloa ja elämäntaparemontteja. Karppausinto on pakottanut leipomot kehittämään markkinoille vähähiilihydraattisia (VHH) leipiä, jossa ”hiilarit” on korvattu proteiineilla. Vaasan-leipomot mainostaa ”hyviä hiilareita”.

Kokkikartano toi syksyllä markkinoille vähähiilidydraattisia valmisaterioita. Yhä useampi ravintola Hotelli Hiltonista S-Ketjun Memphisiin tarjoaa VHH-ruokia. Ylen mukaan jopa joka neljäs ruokailija vaihtaa annoksensa perunalisukkeen esimerkiksi lämpimiin kasviksiin.

Puska: Lautasmalli
on ja pysyy

Karppaajat, tai alakarppaajat, eivät kannata kansallista ravintosuositusta (ateriasta puolet vihanneksia, neljäsosa hiilihydraatteja). He välttelevät leipää, perunaa ja pastaa ja arvostelevat nykyisiä ravitsemussuosituksia: hiilihydraattien saantia tulisi pienentää roimasti, ja suurentaa vastaavasti erityisesti eläinrasvan osuutta. Karppaajien mielestä näin paino putoaa, olo virkistyy ja jopa sairaudet paranevat.

Hiilarikoulukuntia on monia. ”Virallinen linja” henkilöityy Pekka Puskaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajaan. Hän pitää vähähiilihydraattista ruokavaliota ohimenevänä ilmiönä – ja monia sen väitteitä vaarallisena humpuukkina, jonka puolesta ei ole mitään vakavasti otettavaa näyttöä.

Puskan mukaan uusia ravintosuosituksia, joiden voimaantulon hän arvioi Suomessa vievän ainakin parikin vuotta, ei olla olennaisesti muuttamassa.

– Vähähiilihydraattinen ruokavalio oli Yhdysvalloissa muotia kymmenisen vuotta sitten. Ihmisiä alettiin käskeä niin yksipuolisesti välttämään rasvaa, että hiilihydraattien syönti lisääntyi. Se oli yksi syy amerikkalaisten lihomiseen. Meillä käydään nyt tällaista ruotsalaisvetoista keskustelua, mikä vain hämmentää ihmisiä, Puska sanoo.

Heikkilä ”Vihollinen
numero yksi”

Ruokavaliokeskustelun toista ääripäätä edustaa Antti Heikkilä, provosoivasti kirjoittava, holistinen, potilaslähtöisyyttä korostava ortopedi ja traumatologian erikoislääkäri. Ruotsissa vähähiilihydraattisen ruuan terveysvaikutuksista ovat kirjoittaneet myös muun muassa ruotsalaislääkärit Andreas Eenfeldt ja Annika Dahlqvist.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Heikkilä on käännyttänyt monia vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajiksi. Hän ei itse käytä viljatuotteita enää ollenkaan ja on vääntänyt kättä ravintosuosituksista Puskan kanssa. Päälinja terveysasiantuntijoista katsoo, että Heikkilällä ei ole ortopedinä pätevyyttä ravitsemustieteen tutkimusten tulkitsemiseen.

– Tässä maassa ei tehdä yhtään omaa tutkimusta tai vaan seurataan suoraan amerikkalaisten suosituksia. Sydän- ja Diabetesliiton ohjeet on suoraan käännetty amerikkalaisten  sisaryhdistysten sivuilta. Nämä järjestöt ovat lääketeollisuuden täydellisessä hallinnassa, Heikkilä paukuttaa.

– Sana karppaaminen on epämääräinen, ei tarkoita mitään ja on vauvakieltä. Kyse on siis vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Nykyinen terveellinen ruokavalio perustuu Yhdysvaltojen senaatin McGovernin komitean päätökseen 1976, joka sekin saatiin aikaan äänestämällä. Sen jälkeen tutkimusrahat ohjattiin tukemaan tätä teoriaa. Kun yhdysvaltalaiset diabetes- ja sydänyhdistykset omaksuivat tämän ruokavalion, alkoi lihavuus- ja diabetes-epidemia, Heikkilä sanoo.

Vai pysyykö
lautasmalli sittenkään...

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten alustavia tuloksia käsitellään ensi kesäkuussa Reykjavikissa. Suositusten valmistelutyö on venynyt paljon aikataulusta. Suomalaiset suositukset eivät tule vain Yhdysvalloista, vaan myös pohjoismaisista, Maailman terveysjärjestö WHO:lta ja muilta asiantuntijaryhmiltä, Puska painottaa.

Elintarviketieteen professori Mikael Fogelholm on mukana valmistelemassa pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Fogelholm asemoi itsensä Puskan ja Heikkilän välimaastoon, kuitenkin Puskaa lähemmäksi.

Fogelholmin mukaan karppaaminen ei ole maailmanlaajuinen ilmiö, vaan buumi keskittyy juuri Ruotsiin ja Suomeen. Ruotsin karppausbuumiin kiinnitti jo pari vuotta sitten huomiota jopa lääketieteen The Lancet -julkaisu.

Fogelholm myöntää, että keskustelu on pidentänyt työtä, vaikkei sillä ravitsemuslinjauksia voidakaan ohjailla. Jonkinasteista hämmentämistä hiilariväki on siis onnistunut aiheuttamaan: tutkimustiedon aiempaakin syvempi läpikäynti ja laajuus ovat pidentäneet valmistelutyön moninkertaiseksi aiemmasta.

– Kaikki tutkimustieto halutaan penkoa nyt älyttömän huolellisesti läpi. Eli sillä tavalla heijastuu, vaikka asiasta ei suoraan ole keskusteltu, Fogelholm sanoo.

Fogelholm on itse tarkastanut kantaansa piirua hiilarikielteisempään suuntaan. Perustelu on lähinnä käytännönläheinen.

– Tie rasvojen vähentämisessä on todennäköisesti kuljettu loppuun. Jos ruokavaliota halutaan keventää, hiilihydraattien määrään olisi helpompaa saada muutoksia. Alan kuitenkin vähitellen uskoa siihen, että tärkeintä ei ole keskustella hiilihydraattien määrästä vaan niiden laadusta – sama juttu on rasvakeskustelussa. Vaikka eräiden hiilihydraattilähteiden haitoista on tullut enemmän tietoa, minusta on ihan höpöä väittää, että niiden tilalle kannattaisi ottaa eläinrasvaa. 

Lue lisää karppauksesta ja asiantuntijoiden vastaukset neljään karppaukseen liittyvään myyttiin tästä linkistä.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (268)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 27
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Elintarviketeollisuus ja lääketeolllisuus ajattelevat vain hyviä tuloja ei ihmisten parasta ja tähän he ovat palkanneet tutkijat.
Nimetön 14.10.2011 6:22

Anonyymi
"karppauksesta ja asiantuntijoiden"


Pitkäaikainen tutkimus osoittaa roskaksi väitteen extravitamiinien hyödyt.

Tätä sama soopaa nämä karppaukset ja muut

ASIANTUNTIJAVÄITTEET
Nimetön 14.10.2011 6:24

Anonyymi
Asiaan perehtynyt "karppaaja" ymmärtää korvata kuidun muista lähteistä leivän sijaan.

Vähenevätkö diabetes-tapaukset rajusti sokerinsyönnin pienentyessä?
Nimetön 14.10.2011 6:33

Anonyymi
Vähenevätkö aikuisiän diabetekset rajusti sokerin määrän pienentyessä?
Kysy vaan 14.10.2011 6:35

Anonyymi
Lihavia on helppo vedättää.
asiakas 14.10.2011 6:38

Anonyymi
Miksi vahahiilihydraattisesta ruokavaliosta puhuttaessa vouhataan aina (elain)rasvasta ja valtaisista lihamaarista? MIKAAN ei pakota ahtamaan lihaa ja rasvaa itseensa, edes VHH-ruokavaliolla.

Itse noudatan VHH:ta, koska se tuntuu luontevimmalta: vatsa ei kerta kaikkiaan kesta sita maaraa leipaa, pastaa ja perunoita, joita lautasmalli suosittelee. Turvottaa ja kurja olo yota paivaa. Olen vuoden ajan syonyt lihan/kalan/kanan/munien rinnalla kasviksia ja juureksia (keitettyja, paistettuja, hoyrytettyja, gratinoituja...), seka kasvirasvoja kuten erilaisia pahkinoita, siemenia, avokadoa, lisaksi soijatuotteita. Kaytan myos oikeaa voita ja juustoja kohtuudella.

Olo on terve ja jaksava, ruuan jalkeen ei nukuta (kuten ennen). Olen aina ollut normaalipainoinen, mutta paino tippui viela 2-3 kg ja viimeisetkin turhat jenkkakahvan alut karisivat. En todellakaan aio palata malliin, jossa pitaa puputtaa 6-8 palaa leipaa ja paalle viela perunat ja makaronit per paiva.
avocad0 14.10.2011 6:41

Anonyymi
Itse olen ainakin omasta kokemuksesta huomannnut, että hiilihydraattien vähentämisen (siis vähentämisen, ei lopettamisen) jälkeen olo on ollut paljon energisempi ja paino on alkanut putoamaan hitaasti mutta tasaisesti. Sitä auttaa tietysti myös se, että jaksaa tehdäkin paljon enemmän. Tulee syötyä vähemmän ja pienempiä annoksia kuin ennen ja nälkä pysyy kauemmin poissa.

Itse syön aamupuuroni, siitä saa hyviä pitkäketjuisia hiilihydraatteja ja vatsa tykkää. Lounaaksi tyypillisesti salaattia ja lihaa, päivälliseksi saatan syödä pasta-ateriankin, mutta sitä makaronia on ehkä 20-30% entisestä määrästä. Ainoa leipä mitä syön on ruisleipä, päälle juustoa ja leikkelettä ja vain pala päivässä jos sitäkään.

Ihmisten pitäisi aina löytää se itselle sopiva ruokavalio, elimistöstä kyllä huomaa tovin jälkeen mikä sille sopii ja mikä ei. Nykyään jos syön suuren määrän perunaa tai pastaa, on vatsa aivan jumissa seuraavat kaksi päivää, joten ei tee kyllä mielikään syödä entisiä määriä...
vähän vähemmälle 14.10.2011 6:41

Anonyymi
En pysty muiden puolesta puhumaan, mutta kamala närästys ajoi minut 1998 siirtymään VHH ruokavalioon (en edes tiennyt, että se olisi sellainen ruokavalio). Luin monen monta opusta ja yhdistelin itselleni sopivan ohjelman mm. en syö enää lihaa ja perunaa samalla aterialla. Maha ei vaan pysty sulattamaan sellaita pommia. Leipääkin syön, mutta vain itse tehtyä, jolloin voi laittaa sinne tarpeeksi muuta kuitua mm. porkkanaa, pahkinärouhetta ja siemeniä.

Närästys lähti ja yllättäen myös 16kg painoa. Kyllä voin sanoa, että olokin koheni huomattavasti ja oudot kivut lähtivät ja olin virkeämpi.

Kun pari vuotta sitten aloin taas kiireissäni korvata syömisiä nopeilla peruna-leipä-pulla-aterioilla ja syömään sekaisin koisokasveja ja lihaa, jouduin reuma- ja MS-tutkimuksiin. Kun yksinkertaisesti en enää saanut nappeja puserossa kiinni, sormet olivat niin jäykät. Sain myös mahansuojalääkityksen ja ensimmäisen sappikivikohtauksen.

Nyt yritän sinnikkäästi takaisin VHH ruokavalioon. Kyllä nuo kipulääkkeetkin maksaa. Niin en siis takaa kenellekkään mitään, tämä oli vain oma kokemukseni.
maisa 14.10.2011 6:49

Anonyymi
Ottavatko karppaajat huomioon, miten epäekologista kyseinen ruokavalio on, ainakin jos lisätään nimenomaan eläinrasvan ja -proteiinin määrää? Ihmisten ruoansaannin turvaamiseksi tulevaisuudessakin ja ennen kaikkea luonnon säästämiseksi lihan käyttöä ainakin kehittyneissä maissa tulisi vähentää huomattavasti.
the bigger picture 14.10.2011 6:53

Anonyymi
Emme ota.
Timo 14.10.2011 7:05
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 27
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä