Risikko tutkisi jo omaa rokotetehdasta Suomeen

Hallituksessakin on alettu sikainfluenssan opettamana pohtia Suomen oman, pienimuotoisen rokotetuotannon tarpeellisuutta. Valtio lopetti rokotevalmistuksensa vuonna 2003.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) sanoo, että pandemioiden ja kansainvälisten rokotemarkkinoiden muutosten jälkeen alan tilanne on tyystin erilainen kuin lopetuspäätöksen aikaan.

– Toivoisin, että oman rokotetuotannon edut ja haitat arvioitaisiin nyt uudelleen, ja niistä keskusteltaisiin viimeaikaisen kehityksen valossa, Risikko sanoo Taloussanomille.

Aikoinaan valtio perusteli lopetusta sillä, että pelkän viiden miljoonan suomalaisen käyttöön ei rokotteita kannata valmistaa. Nyt lintu- ja sikainfluenssojen jälkeen rokotteita saisi kuitenkin kaupaksi naapurimaiden lisäksi vaikka minne päin maapalloa.

– Esimerkiksi yhteispohjoismainen valmistus Suomessa olisi yhä harkinnan arvoinen asia, Risikko sanoo.

Tätä sosiaali- ja terveysministeriö on aiemmin tutkituttanutkin, mutta aikeet ovat kaatuneet Ruotsin vastahankaan.

Ainakin puolivalmisteita
osattaisiin tehdä?

Täyden rokotetuotannon uudelleenkäynnistäminen kestäisi vuosikymmenen ajan, mutta kevyempiäkin vaihtoehtoja on lääketeollisuuden tuntijoiden mielestä olemassa.

Yksi tapa olisi tukea valtion rahoilla muutamia pieniä biotekniikkayhtiöitä, jotka pystyisivät valmistamaan tai kehittämään esimerkiksi influenssarokotteiden komponentteja. Tällaisia yksittäisiä hankkeita on jo nyt tukenut muun muassa Tekes.

Näin ainakin osa rokoteyhdistelmien valmistuksesta ja saatavuudesta saataisiin turvattua.

Nyt riehuvan sikainfluenssan vastatoimiin kotimainen valmistus ei tietenkään ehtisi. Mutta esimerkiksi Maailman terveysjärjestön arvion mukaan vastaavia epidemioita iskee Pohjolaan vastedeskin.

– Tämä ei jää viimeiseksi lajissaan. Olen varoittanut usein, että jotain samanlaisia epidemioita on maailmalta tulossa seuraavina vuosina aivan varmasti, sanoo Risikko.

Hyssälä kaipaa yhä
Ruotsia mukaan

Epidemioihin varautumisesta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) ei ole vielä vakuuttunut oman tuotannon kustannustehokkuudesta.

– Toistaiseksi rokotteita on näyttänyt saavan varmemmin ja edullisemmin kaupallisilta valmistajilta, mutta totta on että maailma muuttuu koko ajan, hän sanoo.

Hyssälä sanoo toivovansa, että Suomen aikoinaan ajamasta rokotevalmistuksen yhteishankkeesta viriäisi nyt Pohjoismaissa uudelleen keskustelua. Markkina-alueelta löytyisi Baltia mukaan lukien helposti 25 miljoonaa rokotusten tarvitsijaa.