Suomi tyri itse rokotehankintansa

Sitä mukaa kun rokotusjonot kasvavat, Suomen sikainfluenssarokotehankinnan yksityiskohdat ovat alkaneet herättää närää lääke- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijoissa.

Arvostelijoiden mukaan sosiaali-ja terveysministeriö valitsi sen rokotteen, jonka hinta oli sopivin. Taloussanomien haastattelemien, nimettöminä pysyttelevien lähteiden mukaan toimitusvarmuus oli sen rinnalla toissijainen asia. 

Nämä ovat väitteitä. Faktaa on se, että Suomi sopi rokotetilauksestaan kesäkuussa, ja ensimmäiset erät saatiin maahan vasta lokakuun puolivälissä. Ne myöhästyivät yli kuukaudella alkuperäisestä aikataulusta.

Lääkeammattilaisten mukaan Suomi teki vaarallisen virheen tilatessaan rokote-erän vain yhdeltä yhtiöltä, GlaxoSmithKlinelta.

Yleensä kriisituotteet tilataan tuotantohäiriöiden välttämiseksi vähintään kahdelta, toisistaan riippumattomalta valmistajalta.

Lisäksi Glaxon rokotteen sopimattomuus kananmuna-allergisille oli tiedossa. Toisilla valmistajilla oli rokotteita, joissa tätä pulmaa ei pitäisi olla.

Paljousalennus ratkaisi,
hajautusta ei pohdittu

Valmistajavalinnasta päätti peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) hallinnoima sosiaali- ja terveysministeriö, kuultuaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiä.

Ministeriö ei kuitenkaan jäänyt odottamaan laitokselta virallista esitystä asiasta, vaan teki päätöksensä omin päin mahdollisimman nopeasti.

THL myöntää, että yhtenä ministeriön valintakriteerinä oli raha, mutta myös laatua ja toimitusvarmuutta arvioitiin.

– Kun tilaus keskitetään yhdelle valmistajalle, siitä saadaan kustannus- ja logistiikkaetuja. Näin tekivät myös Ruotsi, Tanska ja Norja, kertoo THL:n lääketukkukaupan johtaja Rose-Marie Ölander.

Jos tilaus olisi tehty pienemmissä erissä useammilta yhtiöiltä, rokotteiden kappalehinta olisi THL:n arvion mukaan todennäköisesti noussut.  Nyt yhden rokotteen hinta on noin seitsemän euroa.

THL ei kuitenkaan lopulta edes laskenut, kuinka paljon kalliimmaksi hajautus olisi tullut. Riskiryhmien rokottamista kahdella annoksella, kahden eri valmistajan rokotteella ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.

– Aiempien hankintakokemusten perusteella päädyimme siihen, ettemme pyytäneet tällaisia jaettuja tarjouksia, Ölander sanoo.

Glaxon tuotantovaikeudet tulivat Suomen viranomaisille yllätyksenä.

– Täytyy muistaa, että samat viivästysongelmat vaivaavat nyt jokaista rokotevalmistajaa. Viruksen kasvatus tuotannossa sujuu odotettua hitaammin. Ei ole syytä olettaa, että muilta olisi saatu rokotetta yhtään sen nopeammin, Ölander huomauttaa.

Entä jos valmistajan
tehdas olisi tuhoutunut?

Taloussanomien haastattelemien huoltovarmuus-asiantuntijoiden mukaan Suomi otti silti rokotetilauksessa kohtuuttoman ison teknisen riskin. 

Mikäli Glaxon tuotantokoneisto olisi kaatunut onnettomuuden, tehdasturman tai muun vastaavan takia, Suomi olisi voinut jäädä hetkeksi kokonaan ilman rokotetta.

Nyt rokotetta sentään tulee maahan koko ajan, joskin pienehköissä erissä.

– Jälkiviisautta löytyy aina, mutta hyvinhän tämä on nyt kokonaisuutena mennyt, muistuttaa Rose-Marie Ölander.

Rokotetta valmistavat maailmalla muun muassa lääkejätit Baxter, Novartis, Sanofi-Aventis ja AstraZeneca.