Onko näissä palkoissa eniten ilmaa?

21.10.2009 06:01 Petri Korhonen

Monella työpaikalla pelätään, millaisia palkanalennuksia tuleva lamatalvi tuo. Harva kuitenkaan muistaa enää, että nousukauden viimeisinä vuosina monella alalla palkat saattoivat nousta jopa sadoilla euroilla kuukaudessa – varsinkin pomohommissa. Lue ketkä ehtivät rahastaa eniten nousukaudella.

Kauhistelu esimerkiksi sairaanhoitajien lakko-uhittelun nostamista palkoista vaikuttaa aika turhalta, kun hoitajaliksojen kehitystä vertaa yksityisalojen nousukauden huimimpiin palkankorotuspiikkeihin.

Tilastokeskuksen keräämien mediaanipalkkatietojen mukaan nousukauden viimeiset vuodet olivat monille kuumien alojen esimiehille ja asiantuntijoille aivan samanlaista tai vielä kovemman rahastuksen aikaa.

Jos palkanalennuksiin on joissain yrityksissä tarvetta, aika paljon saisi palkkoja leikata ennen kuin pomoväen tulot painuvat edes vuoden 2007 tasolle.

Oheisen taulukon mukaisesti esimerkiksi yritysjohtajan kuukausipalkka saattoi nousta vuosien 2007–2008 aikana helposti parilla-kolmellasadalla eurolla.

Rakennusinsinöörit kertoivat viime viikolla, että alalla on päästy viime vuosina yli 11 prosentin palkankorotustahtiin. Palkkaa on pystynyt hilaamaan vieläkin ylemmäs työpaikkaa vaihtamalla.

Muutamille rakennusteollisuudessa tuotantojohtajina työskenteleville naisille nousukauden loppurutistus toi liki 900 euron korotuksen mediaanipalkkaan.

Luvuissa on kuitenkin tilastovääristymää. Naispuolisten tuotantopomojen määrä on Suomessa tällä alalla varsin pieni, ja vuonna 2008 yksittäisille ihmisille maksetut satunnaiset tulospalkkiolisät tai hyvät työpaikanvaihdot sotkevat todellisen palkkakehityksen mittareita.

Joka tapauksessa rakennusalan eriasteisilla työnjohtajillakin palkkojen nousu jatkui vielä pitkään sen jälkeen, kun vilkkain kuhina työmailla oli jo hiljentynyt.

Lisääntyikö tuottavuus
palkankorotuksilla?


Hyvin meni myös juristeilla sekä elektroniikka- ja ict-alojen asiantuntijapomoilla, lisäsatasia tipahteli tilipussiin selvästi enemmän kuin edellisvuosina.

Palkkarallin kriitikot ovat aiheellisesti kysyneet, lisääntyikö nousuhuumassa esimerkiksi mieslääkärien tuottavuus niin paljon, että heidän aherrustaan kannatti ryydittää liki 800 euron kuukausipalkankorotuksilla.

Eri alojen yltyvä ahdinko ei vielä viime vuonna palkkojen perusteella näkynyt missään. 

Valuuttakauppiaat ja rahamaailman ammattilaiset saivat finanssikriisivuoden kunniaksi muutaman satasen enemmän kuukausituloa kuin vuonna 2007.

Paperitehtaissakin tulot kasvoivat hieman, vaikka laitoksia oli alettu ajaa alas.

Jopa maataloudesta elantoaan repineiden miesten kuukausiansiot nousivat parillasadalla eurolla, vaikka ylituotanto- ja maailmanmarkkinavaikeudet alkoivat jo viime vuonna näkyä.

Tämän vuoden alussa työnantajajärjestöt kiiruhtivatkin valittamaan, miten suomalaisen työn tuottavuus on laman seurauksena painunut likipitäen pohjalukemiin.

Silti työnantajilla on ollut varaa maksaa haluamilleen pomoille paljon tavallista tupo-kierrostasoa kovempia palkankorotuksia. 

Alamäki alkoi jo
muutamalla alalla


Palkkajousto on toiminut tähän asti suomalaisessa markkinataloudessa lähinnä ylöspäin, ja rahojen vähentyessä yritykset ovat mieluummin potkineet väkeä pois kuin viilanneet kuukausipalkkoja.

Yksittäisillä keikkapohjaisilla aloilla tienestien väheneminen alkoi kuitenkin jo näkyä viime vuonna selvästi.

Kirvesmiehillä kuukausipudotus oli kohtalaisen iso, joskin naispuolinen kirvesmies pääsi yhä isompiin ansioihin kuin mieskollegansa.

Esimerkiksi mainostoimittajamiesten ansiot lähtivät putoamaan jo ennen kuin alan naisten palkat.

Isännöitsijämiestenkin ansiotaso on nyt lähestynyt alalla toimivien naisten kuukausipalkan lukemia.
.
:
:

Takaisin edelliselle tasolle | Edellinen juttu | Seuraava juttu

Jutut aihepiireittäin

Siirry mobiiliversioon

Siirry graafiseen versioon


Tekstiversio | Copyright Taloussanomat Oy