Kirjaudu ▼
 

Talouskriisi: Poliitikot tyhjän päällä

EPA ja Taloussanomat
Talouskriisi: Poliitikot tyhjän päällä
Talouskriisin pohjustajina toimivat etenkin yhdysvaltalaiset investointipankit ja poliitikot. Nyt kriisin painopiste on siirtynyt Eurooppaan ja täkäläiseen politiikantekoon. Euroalueen kriisistä voi lähteä liikkeelle jopa uusi maailmanlaajuinen talouskaaos, kerrotaan talouskriisisarjassa tänään.
22.9.2011 09:30
Hannu Sokala
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Politiikka on ollut tärkeä osa talouskriisiä alusta saakka.

Poliitikot rakensivat kriisin perustuksia pitkään, mutta toisaalta heidän ansiotaan oli myös vuonna 2008 uhanneen täydellisen syöksykierteen katkaisu. Yhtä lailla poliitikkoja voidaan syyttää siitä, että maailmantalous keikkuu jälleen uhkaavan lähellä kuilua.

Lue myös nämä:

Yhdysvalloissa finanssikriisiä alettiin pohjustaa poliittisilla päätöksillä jo reilut kolmekymmentä vuotta sitten. Poliitikoilla on ollut kaksi lempilasta: omistusasumisen kasvattaminen ja sääntelyn purku (katso juttupaketin Aikajana).

Asuntojen omistus oli Yhdysvalloissa molemmille pääpuolueille ideologian ohella puhdasta vaalitaktiikkaa. Poliittiset tarkkailijat Yhdysvalloissa ovat toistelleet tilastoa, jonka mukaan kongressin republikaanijohtajan Dennis Hastertin osavaltiossa Illinoisissa 75–80 prosenttia äänestäjistä asui omassa asunnossa. Demokraattien Nancy Pelosin San Franciscossa vastaava suhde oli 35 prosenttia.

Demokraattipresidentti Bill Clinton julisti toisen presidenttikautensa (1997–2001) alussa tavoitteekseen, että kahdeksan miljoonaa perhettä pääse seuraavan kuuden vuoden aikana kiinni omaan asuntoon.

Molemmat presidentti Bushit (George H.W. 1989–1993, George W. 2001–2009) pitivät omistusasumisen lisäämistä tärkeänä. Nuorempi Bush julisti tavoitteekseen, että jokaisesta yhdysvaltalaisesta työläisestä tulee säästäjä ja omistaja. Hän levitti omistusasumista mm. erilaisilla verohelpotuksilla.

Fannie Mae ja Freddie Mac
valjastettiin töihin

Kesällä 2004 nuorempi Bush asetti tavoitteeksi, että vuosikymmenen loppuun mennessä vähemmistöihin kuuluvien omistusasujien määrä kasvaisi viisi ja puoli miljoonaa. Asuntolainoja ostavat ja takaavat – ja valtion takuulla toimivat – asuntolainayhtiöt Fannie Mae ja Freddie Mac pantiin toteuttamaan Bushin tavoitteita käytännössä.

Bill Clintonin kaudella työministerinä toiminut professori Robert Reich varoitti, että Bushin tavoitteet ovat epärealistisia.

– Republikaanien viestissä oletetaan, että suurin osa amerikkalaisista pystyy säästämään ja sijoittamaan. Todellisuudessa suurin osa amerikkalaisista on kuitenkin korviaan myöden veloissa.

– Ennen kuin he voivat osallistua omistajien yhteiskuntaan heidän on maksettava luottokorttilaskunsa, vaihtuvakorkoisten asuntolainojen nousevat maksut ja autolainansa. Sen jälkeen ei jäljellä olekaan mitään, koska vapaita työpaikkoja on harvassa ja palkat ovat jääneet polkemaan paikallaan.

– Republikaanien omistajien yhteiskunta on hölynpölyä. Omistajuus on Amerikassa keskittyneempää kuin koskaan aiemmin sitten 1800-luvulla vallinneen rosvoparonien ajan jälkeen. Varakkain prosentti amerikkalaisista omistaa enemmän kuin varattomin 90 prosenttia yhteensä, Reich kirjoitti.

Poliitikot ajoivat edullisten asuntolainojen politiikkaa myös siitä syystä, että työntekijöiden palkat ovat Yhdysvalloissa polkeneet paikallaan jopa vuosikymmenien ajan. 2000-luvulla reaalitulot itse asiassa laskivat. Subprime-lainat ja niillä hankitut asunnot olivat yksi – mahdollisesti jopa ainoa – tapa saada kansa tuntemaan itsensä varakkaaksi.

Asuntojen ikuiselta näyttänyt kallistuminen johti siihen, että asuntoja käytettiin yhä useammin myös kulutusluottojen vakuutena: asunnoista tuli ikäänkuin pankkiautomaatteja, joista sai haettua tasaisin väliajoin "ilmaista" rahaa.

Nuorempi Bush sai liitettyä omistusasumisen jopa osaksi terrorismin vastaista taisteluaan.

– Osa turvallista (secure) Amerikkaa on omistusasumisen lisääminen, hän sanoi.

Euroopassa "omistajien demokratian" kuuluisin puolestapuhuja oli Britannian pääministeri Margaret Thatcher. Konservatiivipuoluetta edustaneen Thatcherin valtakaudella (1979–1990) yli miljoona kunnallista vuokra-asuntoa myytiin asukkaille.

Niin voimakas oli omistajuuden veto, että 1990-luvun lopulla myös Tony Blairin johtama Työväenpuolue kääntyi ajamaan omistusasumista.

Republikaanien
oma maali

Asuntolainojen holtiton jako ja lainojen varaan rakennetut erilaiset sijoitustuotteet ja johdannaiset olivat tärkein syy finanssikriisin synnylle. (Katso juttupaketin luku 2: Pankit sokaistuivat johdannaisista ja luku 3: Näin Amerikan mätä korttitalo rakennettiin.)

Finanssikriisistä alkanut kaaos on johtanut Yhdysvalloissa republikaanien omaan maaliin myös politiikassa: nyt omistusasumista pidetään huonompana vaihtoehtona kuin ennen. Fannie Maen valtakunnallisen asuntotutkimuksen mukaan viime vuoden lopulla vain 64 prosenttia yhdysvaltalaisista piti asuntoa turvallisena sijoituskohteena.

Ennen asuntokuplan puhkeamista 2003 omistusasumisen turvallisuuteen luotti 83 prosenttia kansalaisista.

– Asuntoromahduksen suuruus aiheutti pysyviä muutoksia tapaan, jolla osa kansalaisista suhtautuu omistusasumiseen, San Diegon valtionyliopiston professori Michael Lea sanoi uutistoimisto Bloombergille.

– Vaikka taloustilanne kohenee, jotkut eivät koskaan osta asuntoa, koska heidän uskonsa kiinteistöomistukseen on mennyt.

Asuntomarkkinat eivät ole Yhdysvalloissa tervehtyneet. Markkinoita seuraavan CoreLogic-yhtiön mukaan asunnot maksoivat heinäkuussa 2011 hieman päälle viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kymmenen prosentin pudotukset nähtiin Nevadassa, Arizonassa ja Illinoissa.

Viime vuoden lopun tilaston mukaan yhdentoista miljoonan kotitalouden omistusasunnon arvo oli pudonnut asuntoa varten otetun asuntolainan arvoa pienemmäksi.

Thatcherin perintö
palasina

Omistusasumista lisäävä politiikka ajoi karille myös Britanniassa. Hintakupla puhalsi brittiasuntojen hinnat kohtuuttoman kalliiksi tulotasoon nähden.

Thatcherin kauden huippuvuosina ensiasunnon ostajan keski-ikä oli 25 vuotta. Nyt keski-ikä on noussut 37 vuoteen, ja sen arvioidaan nousevan maanlaajuisesti 43:een – ja Lontoossa jopa 52 vuoteen.

Vuokralla asuminen on kasvattanut suosiotaan samaa tahtia kuin omistusasuminen on sitä menettänyt.

– Voi olla hieman ennenaikaista julistaa "omistajien demokratian" kuolemaa. Sen voi kuitenkin sanoa, että sillä on pahoja vaikeuksia edes hengittää, The Observer -lehden apulaispäätoimittaja Andrew Rawnsley kiteytti.

Talouskriisistä
poliittiseen kriisiin

Samalla kun finanssikriisi kolme vuotta sitten kärjistyi talouskriisiksi, se muuttui pian poliittiseksi kriisiksi maailmantalouden tärkeimmissä keskuksissa.

– Talouden yksityiskohdat ovat erilaisia Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa, mutta syy siihen, miksi ongelmasta tuli kriisi, on kaikissa niissä poliittinen, kanadalaisen Calgaryn yliopiston professori Barry Cooper kirjoitti viime kuussa.

Cooperin mukaan taloudellisten ongelmien ratkaisua yrittävät poliitikot poikkeuksetta päätyvät pahentamaan ongelmia.

– Yrittäessään pelastaa rahoitussektorin – joka on vain pieni osa koko taloutta – poliitikot onnistuivat vahingoittamaan muuta taloutta ja murentamaan omaa legitimiteettiään.

Yhdysvaltain hallitus pelasti pankkien lisäksi autojätit General Motorsin ja Chryslerin. Cooperin mukaan valtion väliintulot lisäsivät laitaoikeistolaisen Teekutsu-liikkeen kannatusta – ja kansalaisten epäluottamusta hallitusta kohtaan.

Cooper näkee saman kuvion Euroopassa: kun saksalaiset pankit olivat polttaneet näppinsä amerikkalaisissa johdannaisissa, ne huusivat ja saivat poliitikot avukseen. Poikkeustoimet eivät ole riittäneet – ne ovat päinvastoin lisänneet ongelmia.

Hän huomauttaa, että EU:n pohjoinen ja etelä suhtautuvat hyvin epäluuloisesti toisiinsa. Lisäksi euro on on maailmanhistorian ensimmäinen merkittävä valuutta, jonka takana on vain sääntöjä eikä armeijaa: kukaan ei pysty pakottamaan jäsenmaita noudattamaan sääntöjä.

Yhdysvallat ja läntinen Eurooppa ovat Kiinan tärkeimpiä vientimarkkinoita, ja niiden hyytyessä myös Kiina ryhtyi elvytystoimiin. Peking pelkäsi, että supistuva vienti kasvattaisi työttömyyttä ja aiheuttaisi tyytymättömyyttä vallanpitäjiä kohtaan. Elvytyspaketin arvoksi laskettiin dollareissa 580 miljardia.

– (Kiinan hallituksen toimet) johtivat inflaation kiihtymiseen ja vientihintojen nousuun, mikä teki tilanteesta entistä pahemman, Cooper kirjoitti ja lisäsi, että hallitus on lähes päivittäin ilmoittanut uusista mielenosoituksia, internetin käyttöä ja uutisia koskevista rajoituksista.

Poliitikot alkaneet
määräillä keskuspankkeja

Läntisessä talousjärjestelmässä on lähdetty siitä, että keskuspankki on itsenäinen suhteessa poliittisiin vallanpitäjiin. Keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio kurissa (euromaiden EKP) tai pitää sekä inflaatio että työttömyys kurissa (Yhdysvaltain keskuspankki Fed).

Finanssikriisi on lyönyt vanhat mallit hajalle, ja alhaisen korkotason ohella keskuspankit ovat osallistuneet kriisin selättämiseen ostamalla satojen miljardien eurojen edestä valtioiden ja pankkien velkakirjoja.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Valtioiden velkakirjojen osto tarkoittaa käytännössä samaa kuin vielä muutama vuosi sitten paheksuttu setelipainon pyöritys. Nykyisen sähköisen rahan aikakauden versio setelipainosta toteutuu keskuspankin yksinkertaisesti päättäessä, että rahaa onkin tänään enemmän kuin eilen.

Talouskriisiä ei kuitenkaan voi ratkaista pelkästään keskuspankkien luomalla uudella rahalla. Jos keskuspankki luo liikaa rahaa, sen uskottavuus rahanarvon vaalijana tuhriintuu – ja samalla hupenee yleisön luottamus myös rahan arvoon.

EKP antoi periksi
toukokuussa 2010

EKP yritti ensin vastustaa poliitikkojen vaatimuksia velkamaiden velkakirjojen ostosta, mutta toukokuussa 2010 se antoi periksi ja osti kriisiin ajautuneiden valtioiden velkakirjoja. EKP:n toimien arvostelijoiden mielestä tämä merkitsi pankin itsenäisyyden romuttumista.

– Silloin väitettiin, että velkakirjojen osto oli yksittäinen poikkeustapahtuma, saksalaisen ajatushautomon Das Institut für Weltwirtschaftin johtaja Joachim Scheide sanoi Spiegel-lehdelle viime kuussa.

– Nyt he tekevät sitä taas, hän ihmetteli.

EKP onkin ostanut Kreikan, Portugalin ja Irlannin velkakirjojen ohella nyttemmin myös Espanjan ja Italian velkakirjoja.

Keskuspankkiireita ja EKP:n pääjohtajaa Jean-Claude Trichetia ohjaa nyt politiikka . . . Yhä uudelleen keskuspankkiirit Frankfurissa ovat antaneet periksi, Spiegel arvioi.

Euron arvon takaajaksi rakennetun EKP:n itsenäisyyden menetyksen ohella velkakirjaostot voivat tulla uhaksi pankin omalle taseelle.

Jos velkaantuneet eurovaltiot eivät enää selviä lainamaksuistaan, syntyy näkymä, jonka ääripäässä on se, että pankkien ja yksittäisten valtioiden jälkeen onkin pelastettava itse EKP.

EKP:n kontolle on kertynyt velkakirjaostoista ja kriisimaiden pankeille jopa heppoisin vakuuksin tarjotuista keskuspankkiluotoista kaikkiaan arviolta 500 miljardin euron riskit. Toisaalta EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettu pääoma on alle sata miljardia euroa.

Kriisi mätkähti
Eurooppaan

Muutaman viime kuukauden aikana talouskriisin painopiste on yhä vankemmin asettunut EU:n rahaliittoon.

Euroalueen maat ovat moneen otteeseen yrittäneet EU-komission ja euroalueen keskuspankin EKP:n kanssa padota markkinoiden (eli sijoittajien) epäluottamusta. Vaikka ne ovat ylpeästi julkistaneet jopa satojen miljardien euron kokoisia kriisipaketteja erilaisten hätäneuvottelujen jälkeen, sijoittajilta on yleensä mennyt korkeintaan muutama päivä ennen kuin ne ovat huomanneet, että paketit eivät ratkaise oikeastaan mitään.

– Tämä kriisi voi mahdollisesti olla paljon pahempi kuin Lehman Bothers, maailman tunnetuimpiin sijoittajiin ja keinottelijoihin kuuluva George Soros sanoi syyskuussa The New York Timesille.

Finanssikriisi kärjistyi nopeasti talouskriisiksi yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaaduttua syyskuussa 2008.

Euromaissa on menossa vähintään värikäs alkusyksy: kaikkien 17 jäsenmaan parlamenttien on hyväksyttävä Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistaminen. ERVV on hätärahasto, jonka on tarkoitus tarjota kriisimaille hätäluottoja sen ajan, kun kriisimaat eivät saa markkinoilta lainaa "järkevillä" koroilla.

Varsinkin holtittomasti velkaantuneen Kreikan avustaminen on kova paikka monille euromaille. Etenkin Saksassa ilmapiiri on muuttunut viikko viikolta kovemmaksi Kreikkaa kohtaan.

IMF ja USA varoittavat
Eurooppaa

Euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa viime viikonvaihteessa oli paikalla myös Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner. Hänen poikkeuksellinen läsnäolonsa Puolan Wroclawissa kertoi omaa kieltään Yhdysvaltain pelosta, että finanssikriisi ottaa uusia kierroksia Euroopassa ja tekee paluun Yhdysvaltoihin.

Geithner neuvoi virkaveljiään, että hallitusten ja valtioiden on "poistettava markkinoita uhkaava katastrofaalinen riski".

Geithnerin neuvojen taustalla on myös se, että yhdysvaltalaisilla pankeilla ja rahastoilla on Euroopassa valtavasti kriisin vaarantamia saatavia. Jos kriisi räjähtää, eivätkä euromaat hoida näitä saatavia, Musta Pekka putoaa uudelleen Yhdysvaltain hallituksen ja Geithnerin syliin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF heikensi alkuviikosta maailmantalouden kasvuennusteita tälle ja ensi vuodelle: talous kasvaa tänä vuonna kehittyvissä maissa 6,4 prosenttia, mutta kehittyneissä maissa vain 1,6 prosenttia.

IMF:n pääekonomisti Olivier Blanchard varoitti, että "maailmantaloudessa on uusi, vaarallinen vaihe". Hän suhtautui erityisen kriittisesti eurooppalaisiin poliittisiin päätöksentekijöihin ja vaati "voimakasta politiikkaa" riskien vähentämiseksi.

George Sorosin mukaan nykyisiä ongelmia pahentaa se, että Euroopassa ei ole vaikutusvaltaista yleiseurooppalaista elintä, joka voisi hoitaa näin vakavaa pankkikriisiä.

– Tämän takia ongelma on niin vakava. Vain kriisi synnyttää poliittisen tahdon tuollaisen elimen pystyttämiseen, mutta vielä ei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä tuo elin tekisi.

EU-päättäjät hokevat päivä toisensa jälkeen, että uusia suunnitelmia kriisin hoitamiseksi ei ole. Sorosin esiin nostamalle ongelmalle haetaan kuitenkin ratkaisua – kulissien takana.

Kirosanasta
yhdeksi vaihtoehdoksi

Euroalueen kriisi on nostanut viime viikkoina yhä useammin esiin sanan, jota aiemmin pidettiin lähes kirosanana. Sana on liittovaltio.

Monien analyysien mukaan EU synnytti vakavan valuvian, kun se yhdisti euromaiden rahapolitiikan mutta ei tehnyt riittävästi muun talouspolitiikan yhdentämiseksi.

Liittovaltion kehittely on aina topakasti kiistetty. Silti kulisseissa saattaa olla syntymässä juuri se, mikä on kiistetty: jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta leikkaava ja liittovaltion ominaisuuksia sisältävä uusi yhteisö EU:n sisälle.

Saksalainen Spiegel-lehti kertoi syyskuun alussa, että "eurokriisin aiheuttamassa paineessa (liittokansleri Angela) Merkel on viime aikoina pohtinut luopumista yhtenäisen EU:n käsitteestä".

Varsinkin Britannia on pannut hanttiin joka kerta, kun EU on kaavaillut yhteistyön syventämistä.

– Merkel on kuitenkin saanut tarpeekseen – ja suunnittelee nyt kahden nopeuden Eurooppaa, saksalaislehti kirjoitti.

Merkelin suunnitelma tarkoittaisi, että euromaat yhdistäisivät talous- ja finanssipolitiikkaansa esimerkiksi sopimalla yhdessä verotuksesta.

Spiegel väittää jopa, että Brysseliin on jo rakentumassa "eräänlainen varjohallitus" tiivistä euroydintä varten.

Saksalaislehti ei ole arvioissaan yksin. Arvostettu The New York Times -lehti kertoi myös syyskuun alussa nimettöminä esiintyneisiin virkailijoihiin viitaten, että idea keskitetystä rahoituselimestä on saanut viime kuukausina uutta nostetta.

Yhdysvaltalaislehden mukaan suurin osa kaavailuista on tehty kulissien takana. Lehti kertoi useiden finanssi- ja keskuspankkivirkailijoiden sanoneen, että tiiviimmän finanssiyhteisön suunnittelu on jo ottanut merkittäviä askeleita.

22.9.2011 09:30
Hannu Sokala
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (67)

Sivut:1 ... 5 6 7
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Ja Jyrki -boi.

Niskalenkki. Tämä ei koske Suomea. Me tienataan tällä. Kreikan asia on meidän. Euroopan paras VM.
Anonyymi: Lapamato (elää Toivo 22.9.2011 20:01

Anonyymi
Olisikin aika, että poliitikot tekisivät jotain korkean palkkansa vastineeksi.....


Ja muut virkamiehet.. Asia mikä nimittäin on kaiken velkaantumisen yksi suurimmista tekijöistä. Julkinen sektori elää tuottavan työn tekijöiltä perityistä veroista, mutta kun tämä ei riitä eikä veroja kehdata lisätä niin otetaan velkaa. Tähän kun yhdistetään valtava määrä päälliköitä ym joilla palkka on karannut vuosikymmenien mittaan tolkuttomuuksiin työhön nähden niin homma on valmis. Kyllä johtajia tarvitaan, mutta vaan tosi tarpeeseen ja silloinkin korvauksella mikä on järjellisissä mittakaavoissa työntekijöihin nähden, muuhun ei pitkällä aikavälillä ole yksinkertaisesti varaa, eikä moraalia.
Anonyymi: näin on näreet 22.9.2011 23:28

Anonyymi
Mutta kun kyse on nimenomaan siitä, että markkinavoimien ei anneta toimia. Aina kun riittävän moni "iso tekijä" polttaisi näppinsä, avataan veronmaksajien piikki. Näin maailmantalouden varat yksityistetään, keskitetään ja kerätään "parempiin" taskuihin. Velat sen sijaan sosialisoidaan. Näin saadaan aikaiseksi globaali luokkayhteiskunta, jossa 95% maailmasta elää vain ruokkiakseen rikkaimman viiden prosentin loputonta kulutusta.


Asia on juuri näin! Kysymykseen miksi poliitikot sitten sallivat aina näin tapahtuvan..? voisi luultavasti heittää jotain tämän suuntaista; Miksi julkisestikin epäonnistunut poliitikko saa jostain korkeaavoisen työn kovalla palkalla epäonnistumisen jälkeen? Vastaus selvinnee tämänkin ketjun kirjoituksista erittäin hyvin.

Ps ei tarvinne ihmetellä kepun kovaa alamäkeä
Anonyymi: äly hoi 22.9.2011 23:41

Anonyymi
Iso kiitos ts:lle juttusarjasta. Kyllä nyt olisi hyvät neuvot kalliita. Mietin vain että milloin suomalaiset aikoivat tehdä/yrittää tehdä asioille jotakin? Pitäs alkaa olee selvillä että ei ole olemassa ketään ketä nämä asiat eivät koskisi, viimeistään lapsia ja lapsenlapsia.. Kaukana on vaan se älykäs, sisukas ja rehellinen kansa jollaisina vielä kaljapöhnässä salkkareiden mainoskatkolla itseämme pidämme. Kivahan se oli olla "länsimaitten" kelkassa kun kiinassa viljeltiin riisiä ja intiassa "ynnämuissa" maissa oli niin... "No daa tiätsä.." mitäpä nyt kun on muitten vuoro? Mutta ollaanhan me niin fiksu ja hieno kansa että kyllä meille sieltä töitä löytyy,eikös juu!
Anonyymi: pidetään talouden ra 23.9.2011 0:01

Anonyymi
No ilmankos naiset ja h0m0t on saaneet paljon valtaa ja oikeuksia. Siinä on kaksi isoa ryhmää, jotka ovat äärettömän pinnallisia ja tyhmiä - joille on helppo siis myydä mitä vain. He ovat myös helppo sitouttaa työntekoon - lähes vastikkeetta.
Nämä ryhmät siis pyörittävät jo omalta osaltaan perustaloutta voimakkaasti.
Anonyymi: illllu 23.9.2011 12:40

Anonyymi
Olen aina miettinyt, että miten se konkreettisesti tapahtuu tämä luottamuksen katoaminen paperirahaan. Sitten havaduin, että minä itse olen tänä syksynä useaan otteeseen kokenut epäluottamusta tähän rahaan.
Näin se esiintyi minulle:

Asun toistaiseksi ulkomailla ja tämä maa kiehtoo minua. Olenkin alkanut pohtia tänne pysyvästi muuttoa. Samaan aikaan minulla on kyllä työpaikka Suomessa, josta olen virkavapaalla ja minulla on myöskin käteistä pankkitilillä Suomessa.

Suomessa saisin huomattavasti parempaa palkkaa ja noin yleensä elämä olisi myöskin taloudellisesti turvallisempaa Suomessa. Mutta nyt olen täältä etäältä katsellut miten Eurooppa huojuu kaaoksen reunalla. Tämä on pannut pohtimaan, että ehkä minulla ei olekaan Suomessa enää niin taloudellisesti turvallista, kuin olen kuvitellut. Lisäksi euron arvo on laskenut ja huomasin, että olen menettänyt 4000 euroa vuoden aikana tämän takia. Paikallisessa valuutassa yli 10 000 (yksikköä). Se on iso raha täällä.

Itse asiassa tunnen lievää paniikkia mitä tehdä, kun euron arvo hupenee ja samalla katoaa pääomaani eli luottamukseni on nyt koitoksella kyseiseen rahaan, mutta samalla se on myös koitoksella tähän paikalliseen valuuttaan, sillä täällä valtiovarainministeri on tokaissut retorisesti, että olemme "valuuttasodassa". Tällä maalla on intressinsä laskea valuutan arvoa. Jos siis vaihtaisin euroni tähän paikalliseen valuuttaan ja sitten sen arvo laskisi ja päättäisinkin palata Suomeen, niin jälleen menettäisin rahaa....

Voin hyvin kuvitella mitä tapahtuu, kun miljoonat ihmiset alkavat kokea samanlaista epävarmuutta ja varsinkin ne joilla on miljoonia dollareita, euroja jne.
Anonyymi: Mietiskelen tässä 24.9.2011 15:24

Anonyymi
Toivottavasti muillekin on nyt selvää etää EU:sta tulee Liittovaltio, hyvällä ja pahalla. Ainoa kysmys on haluaako Suomi olla mukana.
Anonyymi: Fugit185 27.12.2011 12:19
Sivut:1 ... 5 6 7
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

10:18 TS: Pikapotkuista 22500 euron mätkyt lääkäriasemalle
09:34 KSML: Vaalirahoituslakia halutaan höllentää
07:01 Näkökulma Saksalainen pohtii yhä herkuttelun hintaa
06:11 Digitoday "Putinin lahja" Yotaphone syntyy Oulussa – ja ponnistaa kohti maailmanvalloitusta
05:09 "Jätä se" -kehotukset eivät helpota alkoholistin puolisoa
05:09 Alkoholistin puoliso ei helposti kaada kulissejaan
05:01 Jännä kikka: vaihdetaan omakotitalo yksiöön
28.11. Öljyn raju alamäki jatkuu – rupla taas uusiin pohjiin
28.11. Isot erot – näin eri kaupungit rahoittavat kulttuuria
28.11. Uber-asiakkaat pommittavat väärää numeroa – sade pahentaa ongelmaa
28.11. Miljardööri joutuu maksamaan 423 miljoonaa avioerossa
28.11. Venäläisyritykset ihmeissään: mistä saamme rahoitusta?
28.11. Hallitus sai EU:lta nuhteita ylioptimismista
28.11. Öljyn hinta ei nouse ehkä vuoteen – Suomi hyötyy
28.11. EK väläyttää: duunari pulittaisi lakkosakot itse?
28.11. Tässä ovat kohutun talousblogin kirjoittajat
28.11. Talvivaaran konkurssipesä julkisselvitykseen – "suuruudeltaan omaa luokkaansa"
28.11. Pörssi pakkasella – Neste Oil nousee
28.11. Vapaavuori: Fennovoiman kotimaisuudesta ei tingitä
28.11. Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain
28.11. Uutta asuntolainaa sai entistä halvemmalla
28.11. Suomen budjetti täyttää pääosin komission vaatimukset
28.11. Euroopan työttömyys viidettä kuukautta 11,5 prosenttia
28.11. Ilta-Sanomat Seuraa suoraa lähetystä tasa-arvoisesta avioliittolaista
28.11. Euroinflaatio painui alimmilleen viiteen vuoteen
28.11. Suuri kauppaketju kaipaa Moskovaan – ei Helsinkiin
28.11. Talvivaara: Konkurssi rikkoi sopimusta Nyrstarin kanssa
28.11. Paatero kommentoi Sipilän kasvurahastoa
28.11. Paatero: Finnairia omistettava huoltovarmuuden takia
28.11. Venäläinen öljypohatta aloitti heti nokittelun: Nyt USA:n öljytoiveet romahtavat
Ajatukset