Kirjaudu ▼
 

Talouskriisi ja euro: Alun loppu – vai lopun alku?

EPA ja LEHTIKUVA ja Taloussanomat
Talouskriisi ja euro: Alun loppu – vai lopun alku?
Eurooppa ja varsinkin sen euroalue ovat vakavissa vaikeuksissa. Kaaos ei ole syntynyt itsestään – sen taustalla on kolme vuotta sitten Yhdysvalloissa puhjennut finanssikriisi.
Taloussanomat avaa kriisin syntyä ja seurauksia kerros kerrokselta. Tänään julkaistavassa kirjoituksessa haetaan syytä sille, miksi kaaos pääsi yllättämään Euroopan unionin.
12.9.2011 09:30
Hannu Sokala
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Eurooppa ja varsinkin sen euroalue ovat vakavissa vaikeuksissa. Talouden pyörät pyörivät huonosti, ja miltei jokaisessa maassa on isoja paineita alentaa valtion menoja leikkaamalla kansalaisten saamia palveluja ja tukia sekä pidentämällä työuria – eli lyhentämällä eläkkeensaamisikää.

Osa euromaiden vaikeuksista on itseaiheutettuja, mutta suuri osa ongelmista johtuu Yhdyvalloissa kolme vuotta sitten puhjenneesta  finanssikriisistä. Tuon kriisin seurauksena pankit oli pelastettava Atlantin molemmin puolin sadoilla miljardeilla veroeuroilla. Monien Euroopan maiden suuret velat syvensivät kriisiä entisestään.

Lue myös nämä:

Kriisi laittoi myös tehokkaasti kapuloita talouden rattaisiin, ja monessa maassa nähtiin ennennäkemättömän syvä pudotus taloudellisessa toimeliaisuudessa eli kansantuotteessa.

Viennistä hyvin riippuvaisen Suomen vienti tökki niin, että bkt supistui 2009 ennätykselliset kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Pudotus oli suurempi kuin yhtenäkään vuonna edes 1990-luvun alun hirmulaman aikana.

Länsimaiden yhteisellä rintamalla lamaa pystyttiin finanssi- ja rahapolitiikan keinoin lieventämään, ja esimerkiksi Suomessa vältyttiin suurtyöttömyydeltä. Finanssikriisin seurauksena läntinen Eurooppa on kuitenkin paljon huonommassa jamassa kuin kolme vuotta sitten.

Yhdysvalloista levinnyt kriisi on tämän kaiken takana kahdella tavalla. Ensinnäkin laman torjunta söi kaameasti rahaa, ja toisekseen sijoittajat ovat kriisin jälkimainingeissa kuin yhtäkkiä havahtuneet siihen, että monella maalla on aivan liian paljon velkaa.

Suomi on velkaantunut verraten maltillisesti, mutta silti varsinkin oikeisto ja liike-elämä haluaisivat nopeasti suitsia velkaantumista. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ilmoitti ohjelmassaan, että valtion menoja vähennetään ja tuloja lisätään 2015 mennessä yhteensä 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Hallitus varoitti lisätoimista, jos valtiontalouden vaje asettuu yli prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.

Talousliitto
syventää kriisiä

Kuin kohtalon ivaa on että Euroopan velkakriisiä on syventänyt hanke, josta luultiin olevan vain hyötyä kaikille: Euroopan unionin ydinmaiden yhteinen raha euro. (Yhdysvaltain velkakriisistä kerrotaan tarkemmin lähipäivinä julkaistavissa kirjoituksissa.)

Euroopan unioni kehittyi alunperin estämään sota Saksan ja Ranskan välille. Eurooppalaisen liittovaltion kannattajat halusivat laajentaa ja syventää entisten vihollisten yhteistyötä niin pitkälle, että Euroopan maat eivät enää ajautuisi keskinäisiin sotiin.

Maiden rajat avattiin tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja rahan vapaalle liikkumiselle. Seuraavaksi alettiin rakentaa yhteistä taloutta yhteisen rahan ympärille. Talousliitto piti vahvistaa poliittisella liitolla, jossa tärkeät talouteen liittyvät ratkaisut olisi tehty yhdessä – eikä enää kussakin jäsenmaassa erikseen.

Tämä oli kuitenkin monelle unionin jäsenmaalle liikaa: ne halusivat säilyttää suuren osan päätösvallasta itsellään. Liittovaltiohankkeen mureneminen ei kuitenkaan jarruttanut yhteistä rahaa, ja euro otettiin käyttöön tilivaluuttana 1999 ja lopuksi seteleinä ja kolikoina 2002.

Rahaliitto ilman poliittista liittoa oli monelle kummajainen.

– Historiassa ei ole yhtään esimerkkiä sellaisesta rahaliitosta, joka olisi kestänyt ilman kytkeytymistä yhteen valtioon, varoitti esimerkiksi Saksan keskuspankin ja euroalueen keskuspankin EKP:n johtokuntaan kuulunut Otmar Issing.

Itsenäisillä valtioilla on tavallisesti käytössään kaksi pääasiallista tapaa tehdä talouspolitiikkaa:

* rahapolitiikka: mahdollisuus nostaa tai laskea korkoa sekä oman valuutan (ulkoista) arvoa talouden suhdanteisiin vaikuttamiseksi

* finanssipolitiikka: mahdollisuus kasvattaa tai supistaa julkisen sektorin menoja sekä korottaa tai alentaa veroja talouden suhdanteisiin vaikuttamiseksi

Rahaliiton
suitset löysällä

Euro merkitsi sitä, että rahapolitiikka katosi jäsenmaiden kansallisesta työkalupakista. Rahaliiton synnyttäjät tiesivät, että yhteinen raha ilman yhteistä politiikkaa oli kunnianhimoinen tavoite. Siksi he kehittivät kaksi tapaa, jolla estettäisiin niin yhteisen keskuspankin hyödyntäminen jäsenmaiden budjettivajeiden tilkitsemiseen kuin yksittäisten jäsenmaiden holtiton taloudenpitokin.

Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi yhteisestä keskuspankista EKP:sta tehtiin hyvin itsenäinen elin, joka ei ollut minkään jäsenmaan tai jonkin toisen EU-elimen käskettävissä. EKP:n tehtäväksi kirjattiin hintavakauden ylläpito.

Holtiton taloudepito puolestaan haluttiin saada kuriin niin kutsutulla vakaus- ja kasvusopimuksella, jossa rahaliiton jäsenmaat lupasivat pitää julkisen sektorin alijäämän alle kolmessa prosentissa suhteessa kansantuotteeseen ja julkisen velan alle 60 prosentissa suhteessa kansantuotteeseen.

Finanssikriisistä alkaneen myllerryksen jälkeen näistä ehdoista ei ole mitään jäljellä, koska kukaan ei enää piittaa niistä.

EKP:n piti alunperin huolehtia vain euron ostovoimasta (pitämällä hintojen nousuvauhti eli inflaatio kurissa). Nyttemmin EKP on lainannut maksuvaikeuksiin ajautuneille pankeille satoja miljardeja euroja ja tukenut maksuvaikeuksiin ajautuneita maita ostamalla jälkimarkkinoilta kymmenien miljardien eurojen edestä niiden valtionlainoja. Samaan tapaan ovat kriisin myötä joutuneet toimimaan myös monet muut maailman suuret keskuspankit.

Lisäksi eurovaltiot ovat itse antaneet lainaa Kreikalle, Irlannille ja Portugalille – mikä Deutsche Bankin raportin mukaan merkinnee niin kutsutun Lissabonin sopimuksen (eli EU:n perustuslain) rikkomista: sopimuksessa jäsenmaita nimen omaan kielletään avustamasta talousvaikeuksiin ajautuneita jäsenvaltioita.

Oikeudellinen kiistely jäsenmaiden tuista sai yhden ratkaisun, kun Saksan perustuslakituomioistuin 7. syyskuuta tänä vuonna päätti, että maan osallistuminen velkaisten euromaiden pelastustoimiin on laillista.

Tuomioistuin edellytti tosin, että vastedes Saksan hallituksen on saatava parlamentin budjettivaliokunnalta aina erikseen lupa osallistua pelastusoperaatioihin.


Vakaussopimuksessa mainitut prosenttirajat ovat käytännössä olleet pelkkää paperia viimeistään siitä saakka, kun euron mahtimaa Saksa 2005 rikkoi itse budjettivajesääntöä. Yleisenä kurinpitäjänä esiintyneen Saksan rikkomuksen jälkeen muutkaan euromaat eivät enää ottaneet sääntöjä todesta.

Valuviat
tiedossa

Euroliiton valuviat olivat tiedossa, kun liitosta päätettiin. Miksi EU-maat silti halusivat synnyttää rahaliiton?

– Koska idea eurosta oli vallannut eurooppalaisen eliitin mielet, yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti Paul Krugman pohti tammikuussa 2011.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Britanniaa lukuun ottamatta – jossa Gordon Brown suostutteli Tony Blairin jäämään euron ulkopuolelle – poliittiset johtajat ympäri Euroopan joutuivat siinä määrin hankkeen romantiikan pauloihin, että kaikki epäilijät sysättiin heti valtavirran ulkopuolelle, Krugman kirjoitti The New York Timesissa.

Euro näytti menestystarinalta. Euron kurssi suhteessa muihin valuuttoihin laski ensin, mutta lähti nousuun 2002 puolivälissä. Sijoittajat alkoivat kohdella euromaita yhtenäisenä ryhmänä: Kreikan valtiokin sai nyt markkinoilta lainaa samalla korolla kuin Saksa.

Menestys sisälsi katastrofin siemenet. Monet eteläisen Euroopan maat (esimerkiksi Kreikka ja Espanja) olivat pitkään kärsineet pääomapulasta, kun sijoittajat olivat lainanneet niille vain korkeilla koroilla. Nyt alhainen eurokorko sai he humaltumaan ja ottamaan lainaa yhä enemmän.

Lainahumalaiset maat saivat jättimäisiä lainoja etenkin saksalaisilta ja ranskalaisilta pankeilta, ja tämän takia velkailottelusta tuli suuri ongelma euron ytimessä.

Kiinteistöissä
kasvoi kupla

Talouskuplat kehittyvät usein kiinteistöalalle, ja niin kävi nytkin. Niin Espanjassa kuin Irlannissakin kolmetoista prosenttia työvoimasta työskenteli rakennuksilla vuonna 2007, ja kiinteistökupla puhalsi asuntojen ja liikekiinteistöjen hinnat taivaisiin.

Kreikka oli yksi pahimmin velkaantuneista euromaista. Yleistoheloinnin lisäksi Kreikka jäi kiinni pahasta valheesta maan neuvoteltua itsensä euroryhmän jäseneksi 2001. Kreikan todellinen budjettivaje ja valtionvelka olivat paljon ilmoitettua suuremmat. Sijoittajat eivät olleet mielissään.

Muun maailman jo hiljaksiin noustessa taantumasta 2009 lopulla euromaiden talous jumitti yhä pahemmin. Ne joutuivat juuri siihen ansaan, josta EU:n rahaliiton arvostelijat varoittivat: niiden työkalupakista puuttuivat ne keinot (etenkin oman valuutan devalvointi eli ulkoisen arvon alentaminen), joilla valtiot perinteisesti ovat kuplien puhkeamisen jälkeen panneet talouden pyörät pyörimään.

Nyt oman valuutan ulkoista arvoa ei voinut alentaa, koska omaa valuuttaa ei enää ollut. Vapaasti markkinoilla hintansa hakevan euron arvoa olisi toki voitu yrittää nostaa tai laskea esimerkiksi euroalueen keskuspankin toimin, mutta taloutensa kunnossa pitäneille maille euron halventuminen olisi ollut kielteinen ilmiö.

Saksan Otmar Issing varoitti 2010 lopulla, että vajemaiden tuhlailu on asettanut koko euron tulevaisuuden kyseenalaiseksi.

"Liian vähän,
liian myöhään"

EU:n on ollut vaikea sopia yhteisistä toimista, koska jäsenmaiden tilanteet ovat olleet niin erilaisia.

Saksa selvisi finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta melkein kuivin jaloin. Saksalaistenkin veronmaksajien halu tukea ylivelkaantuneita maita – tai uhkarohkeita saksalaispankkeja – on huvennut samaa tahtia kuin euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat julkistaneet yhä uusia tukiohjelmia.

Tukitoimet ja pelastuspaketit ovat aina olleet kompromisseja, ja nopeita päätöksiä odottavista markkinoista riippumatta niistä on päästy sopuun vasta raastavien neuvotteluiden jälkeen.

– Liian vähän, liian epävarmasti ja liian myöhään - tämä on ollut EU-maiden johtajien vakiotapa reagoida euroalueen velkakriisiin, EU-parlamentin talous- ja rahapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Sharon Bowles sanoi The New York Times -lehdelle loppukesästä 2011.

Velkamaille laaditut tukipaketit näyttävät nyt johtavan kuin takaoven kautta euroalueen poliittisen yhdentymisen syvenemiseen: rahapolitiikan ohella yhteisesti päätettävien asioiden pöytään otetaan hiljaksiin yhä enemmän myös finanssipoliittisia kysymyksiä.

Finanssikriisin perusta
pitkään piilossa

Euroopassa ajateltiin pitkään, että finanssikriisi on yhdysvaltalainen ilmiö, eikä se koske meitä.

Finanssimyrskyn iskettyä jo täydellä teholla syyskuun puolivälissä 2008 silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen koetti rauhoitella suomalaisia:

 – Taloutemme pohja on oikeiden arvovalintojen seurauksena erinomaisessa kunnossa kestämään vaikeampia aikoja . . . Mihinkään äkkinäisiin korjausliikkeisiin meillä ei ole tarvetta.

Kataisen vääräksi osoittautunut arvio kertoo siitä, miten vähän finanssikriisin perustekijöitä tuolloin tunnettiin. Yhdysvalloissa oli päässyt kasvamaan mätä korttitalo, jonka olemassaolosta ei tiedetty mitään.

Talouden globalisaatiosta on puhuttu jo ainakin parikymmentä vuotta, mutta silti se pääsi yllättämään: kukaan ei ymmärtänyt, miten tiukkoja siteitä oli syntynyt erilaisten markkinoiden sekä Yhdysvaltain ja Euroopan talouksien välille.

Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, asuntolainamaksunsa laiminlyöneet kansalaiset Atlantin toisella puolella aiheuttivat laman myös Suomessa.

-> Miksi pankit joka puolella hullaantuivat yhdysvaltalaisista riskisijoituksista? (juttu julkaistaan tiistaina 13.9. klo 9.30)

Taloussanomien kriisipaketin johdantojuttu: Talous rikki jo yli tuhat päivää (julkaistu 11.9.)

12.9.2011 09:30
Hannu Sokala
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (56)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Ahaa, eikö kaikki johdukkaan töiden poisviemisestä halpamaihin. Kuvittelin että yli 200 000 suomalaisen työpanoksen poisvienti teknologiateollisuudesta ja puunjalostamisesta olisi ollut vaikuttamassa Suomen budjettivajeeseen.
Vientiteollisuudesta kun tuli rahaa sisäiseen kiertoon.
Anonyymi: jaahas 12.9.2011 9:37

Anonyymi
Miten jalkapallojoukkue voi menestyä kun jokainen voi pelata omilla säännöillään,se syö moraalin jonka jälkeen kaikki on menetetty.
Anonyymi: moelane Terve! 12.9.2011 9:38

Anonyymi
Kuka nyt aloittaa sen "ei koske Suomea" mantran? Joko alkaa koskea? Ei meillä mitään eläkepommia ole, lisätään vain tuottavuutta joka vuosi . . .

Sosialidemokratia ja ammattiyhdistys ja loputon julkinen sektori ovat vieheet maan toimintakyvyttömyyteen ja loputtomaan "kestävyysvajeeseen".

Kymmenen vuotta sitten olisi voitu jotain tehdä. Nyt ollaan lastuna laineilla.

Ja kun meillä kaikesta huolimatta on tämä ikuinen "työvoimapula".
Anonyymi: Kaari 12.9.2011 9:40

Anonyymi
Euro oli kaunis ajatus, jonka kuitenkin kansan valitsemat poliitikot pilasivat.
Anonyymi: sitä saa mitä tilaa 12.9.2011 9:41

Anonyymi
Ja suomen julkisella velalla ei ole mitään merkitystä, voimme vapaasti ottaa lisää velkaa ja antaa rahat muille euromaille....
Anonyymi: Nimetön 12.9.2011 9:41

Anonyymi
Euro on menestystarina!
Anonyymi: Hugo H 12.9.2011 9:41

Anonyymi
Ehkäpä sittenkin olisi kannattanut järjestää se kansanäänestys euroon liittymisestä
Anonyymi: Pohdiskelija! 12.9.2011 9:44

Anonyymi
Suomi nousuun lopettamalla julkiset palvelut ja eläkkeet!
Anonyymi: varkaasta ministerik 12.9.2011 9:46

Anonyymi
Niskalenkki markkinoista pitää, eikä tämä oikeastaan koske Suomea, muuten kuin et me tienataan tällä. :)
Anonyymi: Jykä Kataistrofi 12.9.2011 9:48

Anonyymi
sataako persujen laariin...
Anonyymi: Ierikka 12.9.2011 9:48
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

22.12. Tämän takia saudit antoivat öljyn romahtaa
22.12. Leipä kallistuu – Venäjä rajoittaa jo viljan vientiä
22.12. Mikä rupla? Bitcoin on romahtanut liki 60 %
22.12. Kahvia, viinaa ja sauvakävely – tätä on suomalaisuus ulkomaalaisille
22.12. Digitoday Ydinvoimayhtiön tietokoneisiin murtauduttiin Etelä-Koreassa
22.12. Ilta-Sanomat Fennovoima hakee ympäristölupaa ydinvoimalaitokselle
22.12. HS Ilmavoimien viimeiset Suomessa tehdyt koneet myytiin
22.12. FT hehkuttaa "ale-metropolista": "Kuin Veljekset Keskinen"
22.12. Öljyn toinen nousupäivä katkesi
22.12. Eurokuluttajat hieman luottavaisempia
22.12. Ruuhkaa pukkaa: parkkipaikka täytettiin paketeilla
22.12. Näin kinkkuraja jakaa Suomen
22.12. Digitoday USA:sta lukuja: Yli miljoona luottokorttia kopioitiin kassoilla
22.12. Ilta-Sanomat Tullille tappio oikeudessa Jaguar-tapauksessa
22.12. Kilpailu vapautuu: Finrail irti VR:stä
22.12. Ex-ministeri: Venäjä tippuu roskalainaluokkaan
22.12. Rikkaat venäläiset etsivät turvapaikkaa: viisumit +69 %
22.12. Öljyn hinta vauhdittaa energiaosakkeita pörsseissä
22.12. Öljy nousee toista päivää putkeen
22.12. Ruplakriisi kaatoi ensimmäisen venäläispankin
22.12. Rupla vahvistunut selvästi – yritykset valmistautuvat veropäivään
22.12. Kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?
22.12. Putinin huolet helpottavat – Rosneft sai maksettua velan
22.12. Hopeavuoren kullasta lupaavia tuloksia
22.12. Wärtsilä toimittaa 11 voimalaa venäläistehtaille
22.12. Kreikan pääministeri lupaa oppositiolle vaaleja
22.12. PAM: Viidennes vähentää ravintolakuluja jouluna
22.12. Digitoday Snapchat teki häijyn tempun Lumia-käyttäjille
22.12. Tämän verran asunnonostajan kannattaa nyt tinkiä pyyntihinnasta
22.12. Efore nimitti uuden toimitusjohtajan
Ajatukset