Talouskriisi 2010: Kaaos siirtyy Eurooppaan
Sijoittajat säikkyvät useiden euroalueen maiden nopeaa velkaantumista. Euroalueen maat alkavat koota pelastuspaketteja velkamaiden pelastamiseksi.
Vuosi 2010
14.1. Kreikan hallitus esittelee vakautusohjelmansa, jonka tavoitteena on pienentää budjettivaje 2,8 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2012 mennessä.
21.1. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoo, että finanssijärjestelmä elää edelleen samoilla säännöillä kuin kriisin alla. Hän ehdottaa mm. niiden porsaanreikien sulkemista, joiden avulla isot rahoitusyritykset pystyivät ilman valvontaa käymään kauppaa riskipitoisilla finanssituotteilla, kuten cds-arvopapereilla. Lisäksi hän haluaa lisätä rahoitusalan yritysten pääomavaatimuksia ja estää sen, että jonkin suuren yrityksen kaatuminen voisi viedä mukanaan koko talouden: "Amerikkalainen veronmaksaja ei enää koskaan jää sellaisen pankin panttivangiksi, joka on 'liian suuri kaatumaan'."
14.2. The New York Times paljastaa, että yhdysvaltalaiset investointipankit ovat vuosien ajan auttaneet Kreikkaa salaamaan talousvaikeutensa EU:lta. Kreikka on sopinut pankkien kanssa järjestelystä, jolla se saa heti rahaa pankeilta budjettinsa tilkkeeksi, ja pankit puolestaan saavat pitkälle tulevaisuuteen valtiolle kuuluvat lentokenttämaksut ja lottotulot.
23.2. Yhdysvaltain talletussuojavirasto FDIC ilmoittaa, että ongelmapankkien määrä kasvoi vuoden 2009 lopussa 702:een. FDIC kertoo, että 2009 kaikkiaan 140 pankkia kaatui (korkein määrä sitten vuoden 1992).
24.2. Kreikassa järjestetään yleislakko menoleikkauksia vastaan
11.4. Euroalueen valtiovarainministerit hyväksyvät hätäavun Kreikalle, jos maa tulisi sellaista tarvitsemaan.
23.4. Kreikka pyytää laina-apua.
12.4. Tutkintavaliokunta arvioi, että Islannissa kaatuneita pankkeja oli johdettu ennemmin johtajien kuin osakkeenomistajien tai asiakkaiden hyödyksi. Pääministeri Johanna Sigurardottir sanoo: "Yksityiset pankit epäonnistuivat, valvontajärjestelmä epäonnistui, politiikka epäonnistui, hallinto epäonnistui, tiedotusvälineet epäonnistuivat, ja sääntelemättömien vapaiden markkinoiden ideologia epäonnistui täydellisesti."
16.4. SEC jättää kanteen Goldman Sachsia vastaan. SEC:n mukaan pankki rakensi ja myi asiakkailleen sijoitustuotteen, jonka se oli salaa suunnitellut muuttuvan arvottomaksi (vrt. 26.2. 2007). Goldman sopii jutun myöhemmin maksamalla 550 miljoonan dollarin korvauksen.
22.4. Moody's alentaa Kreikan luottokelpoisuutta yhden pykälän A3:een. EU:n tilastokeskus Eurostat sanoo, että Kreikan budjettivaje 2009 oli 13,6 prosenttia bkt:sta eikä aiemmin arvioitu 12,7 prosenttia.
27.4. S&P alentaa Kreikan lainat roskaluokkaan. Luokittaja alentaa Portugalin luokitusta kaksi pykälää A-:een. Seuraavana päivänä S&P alentaa myös Espanjan luokitusta.
2.5. Kreikka sopii EU:n ja IMF:n kanssa pelastuspaketista ja kolmen vuoden aikana tehtävistä 30 miljardin euron lisäleikkauksista. Pakettiin kuuluvan lainaohjelman koko on kolmeksi vuodeksi 110 miljardia euroa. Euromaiden osuus on 80 miljardia ja IMF:n 30 miljardia euroa. Suomen osuudeksi arvioidaan 1,85 prosenttia (1,5 miljardia euroa). Kyseessä on kaikkien aikojen suurin yhdelle maalle tehty pelastuspaketti.
6.5. Osakekurssit syöksyvät Wall Streetilla kesken kaupankäynnin yhdeksän prosenttia muutamassa minuutissa. Kurssit lähtevät paniikin jälkeen uudelleen nousuun, ja päivän pudotukseksi jää vain kolme prosenttia. Äkkisyöksyn syy jää epäselväksi.
9.5. EU:n jäsenmaat sopivat jättimäisestä vakautuspaketista eurokriisin helpottamiseksi.Vaikeuksiin joutuville EU-maille varaudutaan tarjoamaan rahoitusapua. Lisäksi euroalueen keskuspankki EKP ilmoittaa ostavansa valtioiden ja yritysten velkakirjoja ja tarjoavansa pankeille rajattomasti keskuspankkirahoitusta.
Euromaat lupaavat Euroopan rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle 440 miljardin euron edestä lainatakauksia, ja lisäksi EU-komission (maksutaserahaston) kautta tulee 60 miljardia euroa. IMF tuo pottiin 250 miljardia euroa, joten paketin lopullinen koko on 750 miljardia euroa. Suomen osuus ERVV:lle annettavista takauksista on enintään 7,9 miljardia euroa.
Talouskomissaari Olli Rehn sanoo paketin osoittavan, että euromaat puolustavat euroa hinnalla milla hyvänsä. Kun vakautusrahastolle luvatut varat lasketaan yhteen Kreikalle luvattujen 110 miljardin kanssa, kriisiin on varattu jo 860 miljardia euroa.
12.5. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) eduskunnalle EU:n vakautuspaketista: "Koska eurooppalaisella pankkisektorilla on merkittäviä saatavia valtioiden joukkovelkakirjoissa, markkinoilla alkoi esiintyä painavia huolia pankkijärjestelmän vakavaraisuudesta. Loppuviikkoa kohti alkoi näkyä yhä selkeämmin viitteitä siitä, että epäluottamus pankkien välillä oli nopeassa kasvussa. Tilanne alkoi huolestuttavasti muistuttaa syksyn 2008 tapahtumia. Oli selvää, että on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin tilanteen vakauttamiseksi ja dominoefektin estämiseksi rahoitusmarkkinoilla."
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
22.5. New York Times kertoo, että Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjät eivät aio haastaa vakuutusyhtiö AIG:n finanssituoteryhmän päällikköä Joseph Cassanoa oikeuteen.
21.7. Presidentti Barack Obama allekirjoittaa lakipaketin, joka antaa lisää monien finanssiyritysten valvontaa ja asettaa useat johdannaiset sääntelyn piiriin. Dodd-Frank-laiksi nimetyn lakipaketin nojalla perustetaan FSOC (Financial Stability Oversight Council) pitämään huolta Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmän tasapainosta. Yritykset marisevat, että laki vie Yhdysvaltoja "väärään suuntaan".
23.7. Eurooppalaisten viranomaisten koordinoimien pankkien stressitestien tulokset julkistetaan. 91 testatusta pankista vain seitsemän reputtaa (Hypo Real Estate, Diada Savings, Unnim Savings Bank, Banca Civica Savings Bank Group, Cajasur Bank, Espiga ja Atebank). Suomessa toimivista pankeista testattiin OP-Pohjola, Nordea ja Danske Bank, jotka kaikki läpäisivät testin. Arvostelijoiden mukaan testi on liian löperö. (vrt 18.3.2011)
20.9. National Bureau of Economic Research ilmoittaa, että Yhdysvaltain taantuma päättyi virallisesti 30.6. 2009.
30.9. Irlanti ilmoittaa, että Anglo Irish Bankin pelastaminen tulee maksamaan pahimmassa tapauksessa 34 miljardia euroa.
1.10. FSOC aloittaa työnsä (vrt. 21.7. 2010).
15.10. Countrywiden entinen toimitusjohtaja Angelo Mozilo sopii SEC:n nostaman petosjutun ja maksaa 67,5 miljoonan dollarin korvaukset. Seuraavan vuoden helmikuussa Los Angelesin syyttäjä lopettaa rikostutkinnan Moziloa vastaan.
3.11. Yhdysvaltain keskuspankki ilmoittaa ostavansa kesäkuun 2011 loppuun mennessä 600 miljardin dollarin edestä valtion joukkolainoja.
18.11. Kreikan hallitus lupaa uusia leikkauksia saadakseen budjettivajeen EU:n ja IMF:n kanssa sovitulle tasolle 2011.
22.11. EU ja IMF sopivat kolmivuotisesta avustusohjelmasta Irlannille.
24.11. Irlannin hallitus esittelee nelivuotisen talousohjelman, joka sisältää 15 miljardin euron leikkaukset ja veronkorotuksia.
28.11. EU:n valtiovarainministerit hyväksyvät 85 miljardin euron pelastuspaketin Irlannille. Lisäksi ministerit sopivat 2013 kesän jälkeen aloittavan pysyvän vakausmekanismin (EVM, ESM) toimintalinjoista. Mekanismi korvaa nykyiset tilapäiset kriisinhallintaratkaisut.
Suomen valtiovarainministeriö on tyytyväinen: "Sovitulla mallilla tavoitellaan ennen kaikkea moraalikadon estämistä sekä sijoittajien että velkaa ottavien valtioiden toiminnassa. Moraalikadon riski pienenee olennaisesti tilanteessa, jossa kriisitilanteeseen ajautunut maa tietää saavansa valtioiden antamaa lainaa ainoastaan tiukan talousohjelman vastinparina ja maan velkakirjoihin sijoittava taho vastaavasti tietää, että rahojen häviäminen ei ole ainoastaan teoreettinen mahdollisuus." (vrt 21.3. 2011)
17.12. Moody's alentaa Irlannin luokitusta viisi pykälää Baa1:een.
Vuosi 2009: Tappiot sosialisoidaan
Vuosi 2011: Euroalue suistuu ojaan
