Talouskriisi 1992–1997: Johdannaisten kehittely kiihtyy
Yhdysvaltalaiset viranomaiset varoittavat turhaan johdannaisten riskeistä. JP Morgan -pankki kehittää luottoriskinvaihtosopimuksen: myöhemmin näistä cds-johdannaisista tulee melkein kirosana.
Vuosi 1992
30.1. New Yorkin keskuspankin pääjohtaja Gerald Corrigan varoittaa johdannaisista New Yorkin osavaltiossa toimivien pankkiireiden vuosikokouksessa:
– High-tech-pankkitoiminnalle ja -rahoitukselle on paikkansa, mutta ei se kyllä ole ihan sitä kaikkea, mitä on kuviteltu. Esimerkiksi korko-swapien markkinoiden koko on nyt useita biljoonia dollareita. Markkinan koko huomioonottaen minun on kysyttävä itseltäni, kuinka on mahdollista, että niin monet kiinteiden tai muuttuvien korkojen arvopapereita omaavat haluavat muuttaa sitoumuksensa yhdestä muodosta toiseen. Koska minulla on suuria vaikeuksia vastata tuohon kysymykseen, minun on kysyttävä itseltäni, voisivatko joidenkin käytössä olevien swapien käyttötarkoitukset olla ristiriidassa swapeille sopivan konservatiivisen käyttötarkoituksen kanssa, jolloin ne tuovat markkinoille uusia riskejä ja vääristymiä – muun muassa mahdollisia vääristymiä finanssi- ja muiden alan yritysten taseisiin ja tuloslaskelmiin. Toivon, että tämä kuulostaa varoitukselta, koska se on sitä.
Pian puheen jälkeen Corrigan siirtyy investointipankki Goldman Sachsiin, jossa hän alkaa saarnata johdannaisten puolesta.
Vuosi 1994
18.5. Yhdysvaltain valtion tarkastusvirasto GAO (Government Accountability Office) julkistaa johdannaisista tekemänsä selvityksen. Raportin mukaan johdannaisten nopea kasvu ja lisääntyvä monimutkaisuus kasvattavat riskejä rahoitusjärjestelmälle, johdannaiskaupan osapuolille ja veronmaksajille. Raportissa varoitetaan, että yhdenkin johdannaiskauppaa käyvän yrityksen kaatuminen voisi mahdollisesti olla tuhoisaa koko rahoitusmarkkinalle.
Kesäkuu. Yhdysvaltalaisen JP Morgan -pankin työntekijöitä vetäytyy viikonlopuksi Boca Raton Resort & Clubille Floridaan miettimään, miten pankki voisi keventää omaa riskiään, kun se lainaa rahaa asiakkailleen. Aivoriihessä kehitetään uudenlainen johdannaisarvopaperi, credit default swap (cds) eli luottoriskinvaihtosopimus.
– Olen tuntenut ihmisiä, jotka olivat mukana Manhattan-projektissa. Meillä tuossa reissussa mukana olleilla oli samanlainen tunne siitä, että olimme paikalla, kun jotakin uskomattoman tärkeää synnytettiin, kertoi JP Morganin toimitusjohtaja Mark Brickell myöhemmin Newsweek-lehdelle. (Manhattan-projekti oli Yhdysvaltain toisen maailmansodan aikainen hanke ydinpommin kehittämiseksi.)
JP Morgan käyttää cds:ää ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun öljyjätti Exxonin öljytankkeri Exxon Valdez on 1989 ajanut karille. Exxon on JP Morganin pitkäaikainen asiakas, eikä pankki halua kieltäytyä, kun öljy-yhtiö pyytää siltä 4,8 miljardin dollarin lainaa yhtiötä uhkaavien miljardisakkojen varalta.
Luotto on niin suuri, että JP Morganin pitäisi laittaa satoja miljoonia dollareita sivuun (säilyttääkseen vakavaraisuutensa säädösten edellyttämällä tasolla). Vapauttaakseen varat tuottavampaan käyttöön JP Morgan ostaa cds:n Itä-Euroopan kehityspankilta (EBRD): JP Morgan maksaa vuosittaista korvausta siitä, että EBRD sitoutuu korvaamaan JP Morganille mahdolliset luottotappiot sen varalta, että Exxon ei pystyisi maksamaan ottamaansa lainaa takaisin.
Vuosi 1995
5.6. Demokraattipresidentti Bill Clinton julkistaa Kansallisen omistusasuntostrategian (National Homeownership Strategy), joka tähtää siihen, että viidessä vuodessa kahdeksan miljoonaa uutta perhettä asuisi omistusasunnossa.
– . . . meidän on saatava ihmiset uskomaan, että heidän elämässään voi olla jotain pysyvyyttä ja vakautta silloinkin, kun he kamppailevat kaikkien globaalitalouteen liittyvien muuttuvien voimien kanssa, Clinton sanoo.
Vuosi 1996
Elokuu. Yhdysvaltain keskuspankki hyväksyy menettelyn, jossa pankit karsivat taseistaan riskiä cds-luottoriskinvaihtosopimusten avulla.
Vuosi 1997
Johdannaisten kehittely ottaa ratkaisevan askeleen JP Morganin esitellessä joulukuussa idean, joka ensimmäisen kerran yhdistää luottojohdannaiset ja arvopaperistamisen. Bistro-nimisen johdannaisen avulla se vapauttaa taseestaan pääomia aiempaa tuottavampaan toimintaan. Bistro-tyyppisten tuotteiden yleistyessä niitä aletaan kutsua termillä synteettinen cdo (collateralized debt obligation).
Cdolle ei ole kunnollista suomenkielistä vastinetta, mutta niitä voi kutsua vaikka omaisuusvakuudellisiksi arvopapereiksi. Sana synteettinen viittaa siihen, että sen pohjana on johdannaisia (Bistrossa cds:iä) eikä "ensimmäisen tason" arvopapereita, kuten esimerkiksi yritys- tai asuntolainoja.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
