EVA haluaa vahvan digivaltion – hetkeksi

EVA:n keskiviikkona julkaiseman Nykyaikaa etsimässä – Suomen digitaalinen tulevaisuus -raportin mukaan maan talousnäkymät ovat "historiallisen synkät". Talouskasvu uhkaa jäädä pitkäksi ajaksi erittäin alhaiselle tasolle, ja hyvinvointi on uhattuna.

– Edessä saattaa olla massiivinen, nykykehitystäkin voimakkaampi velkaantuminen ja lopputulemana ensi vuosikymmenellä suomalaisten elintason lasku, ehdottoman politiikan kausi, jonka aikana suomalainen hyvinvointimalli purkaantuu, raportin laatinut Teppo Turkki kirjoittaa.

Sitran viestintäjohtajana joulukuussa aloittava Turkki on työskennellyt viime vuosina muun muassa vierailevana tutkijana Wasedan yliopistossa Tokiossa sekä johtajana Taideteollisessa korkeakoulussa.

Nykyaikaa etsimässä -raportti toteaa saman kuin viime vuosina moni muukin selvitys: Suomi ei ole tietoyhteiskunnan luomisen edelläkävijöitä. Turkin mielestä Suomen hyytymisen syynä on ollut se, että tulevaisuutta on luotu paikallisesti ja alueellisesti, ilman kokonaisnäkemystä.

Julkinen sektori
vaatii "tuottavuushypyn"

Teppo Turkin mukaan Suomen erityisenä haasteena on julkisen sektorin suuri koko ja sen "yrityssektoria olennaisesti heikompi tuottavuuskehitys". Hänen mukaansa tuottavuus on valtiolla parhaimmillaan viime vuosina heikosti noussut, mutta kunnissa "osin ilmeisesti jopa" alentunut.

Turkki kirjoittaa, että julkisen sektorin ja etenkin kuntien tuottavuuden onkin nyt pakko kohentua. Turkin kehittämä keino tuottavuuden nostoksi on jossain määrin innovatiivinen: digitalisaatiolla saavutettava tuottavuushyppy.

Tämä hyppy toteutettaisiin niin, että kansallisella tasolla päätettäisiin yhteiset standardit, digitalisaation perusarkkitehtuuri ja toimintamallit. Päätökset runnottaisiin vaikka väkisin läpi "konsernijohdossa", joka sijoitettaisiin valtiovarainministeriöön.

Raportin mukaan konsernijohdon "mandaatti tulee tehdä niin vahvaksi, että se ei törmää virastojen ja kuntien hallinnon autonomiaan (jota on tarvittaessa rajoitettava digitaalisaatioon liittyvissä kysymyksissä)".

Yksi suunnitelman kulmakivistä on sähköinen asiointitili, joka olisi "digitaalisen Suomen kansalaisten, yritysten yhteisöjen keskeisin käyttöliittymä ja rajapinta julkisiin palveluihin sekä viranomaisiin". Turkin mielestä asiointitili pitää toteuttaa mahdollisimman nopeasti.

Turkin suunnitelman toisessa vaiheessa luovuttaisiin sitten uskosta poliittisen ohjaamisen voimaan, ja siirryttäisiin "takaisin järjestelmien hajautettuun kehittämiseen".

"Huonoista palveluista"
päästävä eroon

Kuusikymmensivuinen raportti ei luonnollisesti riitä yksityiskohtaiseen toimenpideluetteloon, mutta Teppo Turkki jättäytyy hyvin yleisluonteiselle tasolle eikä ilmoita esimerkiksi, mitä palveluja kuntien pitäisi jättää hoitamatta tuottavuushypyn jälkeen.

– Voidaan olettaa, että kunnilla ei jatkossa tule olemaan resursseja ylläpitää yhtä laajoja omia palveluiden tuotantokoneistoja kuin tänä päivänä . . . Digitalisaatio tarjoaa tässäkin mielessä kunnille mahdollisuuden. Monet palvelut ja toiminnot eivät ole enää riippuvaisia paikasta tai ajasta, hän kirjoittaa.

Turkin mielestä hallinnon palveluja ei pidä missään nimessä digitalisoida vain digitalisoimisen takia: "Viestintä- ja tietoteknologia ei ole itseisarvo. Huonoja palveluja ei pidä digitalisoida ollenkaan. Niistä on päästävä eroon."

Yhdeksi esimerkiksi mahdollisesta hyvästä säästökohteesta Turkki nostaa Sitran syyskuussa tekemän aloitteen siitä, että kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikka- sekä henkilöstö- ja taloushallintopalvelut organisoidaan kahteen yhteiseen palvelukeskukseen.

Hän vaatii, että julkisen sektorin tuottama tieto muutetaan ilmaiseksi. Tämä tarkoittaa, että verovaroin kootut tietoaineistot on "vapautettava" tietoyhteiskunnan raaka-aineeksi.