Raaka-ainepula rajoittaa uusia innovaatioita
22
Tutkijat ovat arvioineet lähes 100 tulevaisuuden teknologiaa tekniikan tason, markkinakypsyyden, raaka-ainetarpeen ja kierrätyspotentiaalin näkökulmista. Sitten he ovat keskittyneet tarkemmin 32 teknologiaan ja arvioineet niiden raaka-ainetarpeen vuoteen 2030 mennessä.
–Joukko tulevaisuuden teknologioita on niin vahvasti sitoutunut harvinaisiin metalleihin, että niiden massamittaista hyödyntämistä uhkaa raaka-ainepula, varoittaa Lorenz Erdmann, harvinaisten metallien asiantuntija Tulevaisuuden tutkimuksen ja teknologia-arvioinnin laitokselta IZT:stä.
Tällaisia teknologioita ovat mm. polttokennot (raaka-aineina platina ja scandium), hybridi– ja sähköajoneuvot (neodyymi), elektro-optiikka (gallium, germanium ja indium), ohutkalvoiset aurinkokennot (gallium, indium ja telluuri) sekä mikroelektroniikka (gallium ja tantaali).
Kilpailu teollisuudenalojen
välillä kiihtyy
Erityisen ongelmalliseksi tilanne muodostuu Erdmannin mukaan, kun useammat teollisuuden alat havittelevat samaa raaka-ainetta.
Esimerkiksi indiumista tulevat taistelemaan keskenään sekä näyttöteollisuus, joka tarvitsee sitä läpinäkyville elektrodeille, että aurinkoenergiaa tallentavien kennojen valmistajat erityisesti CIGS- eli kupari–indium–gallium–seleeni–aurinkokennoille.
Aurinkoenergian hyödyntäjät jäävät tässä kilvassa jäämään tutkijoiden mukaan kakkoseksi, koska niiden valmistuksessa tulee painamaan enemmän raaka-aineen hinnannousu.
Hitech-raaka-aineiden
tarve kasvaa pilviin
Esimerkiksi mikroelektroniikan kondensaattorien valmistuksessa tarvittavan tantaalin tarve tulee vuoteen 2030 mennessä kasvamaan 158 prosentilla.
Kondensaattoreita tarvitaan kannettaviin tietokoneisiin, pelikonsoleihin, kännyköihin ja kameroihin, mutta myös lentokoneiden moottoreihin, voimalaturbiineihin ja jopa avaruuden valloitukseen.
Lisäksi tutkijoiden laskelmien mukaan indiumin kysyntä tulee kasvamaan kolminkertaiseksi, neodyymin 3,8–kertaiseksi ja galliumin jopa kuusinkertaiseksi.
Kiina ja Keski-Afrikka
raaka-ainepankkeja
Tutkijat eivät voi olla kiinnittämättä huomiota myös raaka-aineiden saatavuuden geo- ja ulkopoliittisiin tekijöihin.
Esimerkiksi tantaalin saatavuudessa näyttelevät keskeistä osaa Keski-Afrikan poliittisesti hyvin epävakaiset valtiot. Indiumin ja neodyymin saatavuudessa taas ratkaisevaa roolia näyttelee Kiina. Koko maailman Indium-varannoista arviolta 70 prosenttia sijaitsee Kiinan maaperässä. Neodyymin tuotannosta Kiinan osuus on tällä hetkellä peräti 97 prosenttia.
Tutkimus teetettiin Saksan talousministeriön toimeksiannosta.
17
25
Kommentit (22)
Ja lässyn lässyn. Jo 1970-luvun alussa "asiantuntijat" pelottelivat ihan samalla asialla. Lehdissä julkaistiin hätkähdyttäviä listoja raaka-aineista, joiden väitettiin olevan loppumassa maailmasta.
Useiden keskeisimpien raaka-aineiden väitettiin loppuvan jo 1980-luvulla, ja jäljelle jäävistäkin aineista monien kerrottiin ehtyvän viimeistään vuoteen 2000 mennessä.
Vaan kuinkas sitten kävi? Yksikään noista aineista ei loppunut! Ei 1980-luvulla eikä edes myöhemminkään. Miksi meidän nyt pitäisi uskoa noihin samoihin satuihin?
Mutta niin se vain nyt on, että rajaton kasvu rajallisessa ympäristössä - maapallolla - tulee tuottamaan eräitä pullonkauloja teollisessa tuotannossa ym.
Nyt on loppumassa halpa öljy; öljy ei lopu mutta sen tuotantokustannukset ehtyvistä öljylähteistä kohoavat, ja kaikenlainen kikkailu öljyn tuottamiseksi muista lähteistä on kallista.
Niin ja sitten täytyy ottaa huomioon myös raaka-aineiden kysynnän kasvu; kehitysmaat ehkä kehittyvät ja globaali väestö kasvaa joka kuukausi melkein 7 miljoonalla.
Kyllä vuonna 2030 mikä oli tämän kirjoituksen näkemyksen ajankohta, tilanne raaka-ainemarkkinoilla voi todella olla hankala.
Ohan tossa ajassa ehditty kivasti tuhlaamaan vaikka mitä. Eli tilanne elää ja muuttuu kokoajan.
Ei kukaan voi verrata tähän päivään melkein 40 vuotta vanhoja juttuja.
Pääsiäissaarelta loppuivat puut ja Egyptin faaraoilta loppui Nuubian kulta.
Mutta kaupunkien kyky siivota hevosen lantaa ei loppunut. Hevosen lanta länsimaisessa kaupungissa on aika harvinainen näky nykyään. Intialaisissa kaupungeissa tosin lantaa riittää kaduilla nykyäänkin.
Pohjois-Afrikasta Välimeren rannalta loppui vesi, ja siihen loppui Rooman valtakunnan vilja-aitta. Rooman valtakunta loppui vähän myöhemmin.
Länsi-Euroopasta on loppunut vähän kaikki maasta kaivettava, mutta hiiltä ja mineraaleja on saanut ystävällisiltä ulkomaalaisilta.
Lapiolla ja ämpärilla vaan takapihalta piitä hakemaan ja kiekkoja valmistamaan, hopi hopi.
Insinööreiltä sun muilta nuo tekniikan ulkopuoliset reunaehdot tuppaavat unohtumaan.
Yksi reunaehto on myös turvallisuus. Tämä halutaan unohtaa. Jos se myrkyttää käyttäjänsä hitaasti niin se sitten varmaan laillinen.