Asuntojen ennakkovarauksia seurataan nyt äärimmäisen tarkkaan

Rakennuskonserni Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäen mukaan Lemminkäisestä täytyy tulla entistä kansainvälisempi yritys.

– Tässä suhdannetilanteessa näen, että kasvun ja kannattavan kasvun täytyy tulla kansainvälistymisestä. Lemminkäisen tärkeitä kasvualueita ovat Pohjoismaiden infrarakentaminen ja Venäjän asuntorakentaminen, Kohtamäki sanoo.

Infrarakentaminen Skandinaviassa tuo Kohtamäen mukaan tasapainottavan, vakaan elementin Lemminkäisen liiketoimintaan. Lemminkäinen pyrkii vahvistamaan asemaansa pohjoismaisilla inframarkkinoilla sekä orgaanisesti, että yritysostoin. Viimeisin osto oli norjalainen Mesta Industri AS. Kaupan jälkeen Lemminkäisestä tuli yksi Norjan kolmesta suurimmasta päällystysurakoijasta.

Euroopan velkakriisi on lisännyt epävarmuutta markkinoilla ja taantumapelot ovat kasvaneet kesän aikana niin Suomessa kuin maailmalla. Kohtamäen mukaan infrarakentaminen antaa suojaa pahassakin tilanteessa. Infrarakentaminen on talonrakentamisen ohella Lemminkäisen toinen miljardiluokan toimiala. Kolmas toimiala eli talotekniikka jää selvästi pienemmäksi.

– Tottakai omaperusteinen riskillinen asuntotuotanto on katteeltaan hyvää silloin, kun kauppa käy. Toisaalta suhdannevaihtelut ovat suuria ja toiminta sitoo pääomaa. Infrarakentaminen on aika vakaata ja varmaa. Se kyllä kantaa sitten huonommassakin suhdanteessa.

Infrassa Lemminkäisen katse on etenkin Ruotsin ja Norjan kasvavilla inframarkkinoilla. Suomessa alan arvioiden mukaan infrarakentamisen kokonaismäärä vähenisi tänä vuonna. Eikä Kohtamäki odota maan uudelta hallitukselta kovinkaan suuria muutoksia asiaan.

– Hallitusohjelma ei lupaa mitään, vaikka ennen vaaleja kovasti puhuttiin, että perustienpitoon pitäisi panostaa ja infralla on suuri merkitys koko yhteiskunnan kilpailukykyyn. Emme odota, että saisimme mitään merkittäviä lisämäärärahoja. Määrärahathan ovat pienentyneet vuosi vuodelta pitkän aikaan. Meidän on pitänyt kiristää ruuvia, että pärjäisimme kisassa. Toistaiseksi olemme ne keinot löytäneet, sanoo Kohtamäki.

Lemminkäistä ja muita infrarakentajia huolestuttaa myös kuntatalouden ahdinko. Kohtamäen mukaan toistaiseksi mitään kovin nopeaa pudotusta ei ollen tapahtunut kuntien infrahankkeissa.

– Varmasti priorisointi lisääntyy, kun kuntakoko kasvaa. On kuitenkin tosiasia, että vaikka kuntien rahat ovat vähissä ja pitää säästää, niin toisaalta paine kasvaa koko ajan tieverkon teknisen kunnon ja teiden käyttäjien osalta. Määrättömästi ei voi säästää.

Kohtamäki sanoo odottavansa Suomessakin sitä, että käänne tapahtuu. Ruotsissa ja Norjassa käänne on jo nähty.

– Ruotsi, jonka tieverkon pituus on ehkä noin 20 prosenttia suurempi kuin Suomen, käyttää kuitenkin 2,5-kertaisen summan rahaa vuosittain tieverkkoon ja siellä on tehty myös mittavia panostuksia rataverkkoon. Mekin olemme päässeet rakentamaan tunneleita sinne. Nyt kun Suomen uusi hallitus tekee liikennepoliittisen selonteon, niin toivoisi, että siinä näkyisi tahto panostaa infraan.

Tuottoa haetaan
Venäjältä

Venäjän asuntomarkkinoilta Lemminkäinen hakee kasvua ja hyvää tuottoa.

Lemminkäiseltä valmistuu vuoden viimeisen neljänneksen aikana 150 asunnon kohde Pietarissa. Tänä vuonna yhtiö aikoo aloittaa noin 500 asunnon rakentamisen Pietarissa. Jatkoa seuraa, sillä Lemminkäinen kertoi helmikuussa tehneensä puitesopimuksen noin 2000 asunnon rakennuskohteesta Pietarin keskustassa Vasilin saarella. Sopimuksen jälkeen Lemminkäisellä on Pietarissa kolme rakennuskohdetta, joihin tulee yhteensä 2 700 asuntoa.

Kohtamäen mukaan Lemminkäistä houkuttelee Pietarin asuntomarkkinoiden koko. Kun Suomessa asuntorakentamisen tarve on vuosittain 30-35 000 asuntoa, niin Pietarin alueella luku on 60 000. Lisäksi on nähtävissä, että Pietarissa on suuri tarve asumistason nostoon.

– Varmasti markkinoilla on syklejä, jotka ovat välillä huipussaan ja välillä eivät, mutta pitkällä tähtäimellä Pietarin asuntomarkkinat tulevat olemaan hyvät. Suomaisella laadulla, osaamisella ja luotettavuudella on siellä sijansa. Lisäksi rahoitusmarkkinat siellä alkavat parantua, lainamarkkinat alkavat toimia ja keskeneräinen asunto alkaa käydä vakuutena asuntolainaa vastaan. Se on omiaan pienentämään meidän riskiämme siellä. Venäjällähän kauppa alkaa tyypillisesti vasta kun kohde on saatu valmiiksi, toisin kun Suomessa, kertoo Kohtamäki.

Lemminkäinen on tehnyt Venäjälle panostuksia, mutta riskin maltillisuudesta kertoo Kohtamäen mukaan se, että rahaa Venäjällä oli kiinni kesäkuun lopussa vain vajaat 50 miljoonaa euroa.

"Seuraamme varausastetta
äärimmäisen tarkasti"

Lemminkäisen pääkonttorissa Helsingin Salmisaaressa näkymät ikkunasta ovat haastattelupäivänä sateisen sumuiset. Kovin kirkas ei ole myöskään yleinen talousnäkymä.

Toimitusjohtaja ei kuitenkaan vielä maalaa mörköjä Lemminkäisen seinille, vaikka talouden tulevaisuus mietityttääkin. Rakentaminen on luonteeltaan jälkisyklistä ja Lemminkäisen tilauskanta kesäkuun lopussa oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Lisäksi paljon omaa asuntotuotantoa on tuloutumassa loppuvuodesta ja infrarakentamisesta tulee vakautta.

– Ehkä me omaperustaisessa tuotannossa seuraamme aiempaa enemmän sitä, että ennakkovarauksia on riittävästi ja varausasteet ovat tarpeeksi hyviä. Voisi sanoa, että seuraamme äärimmäisen tarkasti.

Kohtamäen mukaan asuntokauppa on toistaiseksi käynyt kohtuullisen hyvin. Rakennusteollisuuden katsauksen mukaan harkinta-aikojen pidentymistä on nähtävissä, mutta ei mitään suurta pudotusta.

– Asuntomarkkinat ovat suhteellisen hyvät edelleen. Keväällä peikkona oli korkojen nousu, mutta se pelko on nyt lieventynyt, muistuttaa Kohtamäki.

Kotimaassa Lemminkäinen aikoo urakoitujen asuntojen lisäksi aloittaa tänä vuonna 1200 omaperusteisen asunnon rakentamisen.

– Mietimme aina niitä asioita, jotka vaikuttavat meidän liiketoimintaamme. Seuraamme asuntokauppaa, kuluttajien luottamusta omaan talouteen, asunnonvaihtohalukkuutta ja korkotasoa. Näistä yritämme vetää synteesin, jonka mukaan toimimme. Asuntogryndauksen aloitusmäärä tulee koko ajan mitoittaa sen mukaan, että huonossakin tilanteessa sen kanssa pystytään elämään.

Vuonna 2008 finanssikriisi sai rakentajat Suomessa painamaan paniikkinappulaa. Aloituspäätökset lopetettiin ja työmaat jopa pistettiin seisomaan. Lemminkäinenkään ei aloittanut uusia asuntokohteita pitkään aikaan.

– Silloin, kun finanssikriisi alkoi, meillä oli toimitilapuolella liikekiinteistöjä, joiden myymisessä meillä oli suuria ongelmia. Meillä oli tarve keventää tasetta ja saada ne myytyä ennen uusien asuntokohteiden aloittamista.

Nyt Lemminkäisellä on selvästi varovaisempi asenne toimitilagryndaukseen.

– Olemme pyrkineet vähentämään sitä riskiä.

Lemminkäisen toimitusjohtajana Timo Kohtamäki on ollut tammikuusta 2009. Yhtiö on hänen kaudellaan käynyt läpi isoa muutosta monista maakuntien eri nimisistä rakennusyhtiöistä kohti yhtä brändiä. Vielä muutamia vuosia sitten yhtiö ei rohjennut tätä askelta ottaa, koska paikallinen identiteetti ja paikalliset suhteet haluttiin säilyttää.

– Kysyimme asiakkailta ja vastaus oli selkeä. Lunastimme pois maakuntien yhtiöiden muut omistajat. Ei tämä ole näkynyt liiketoiminnassamme ainakaan pudotuksena, sanoo Kohtamäki ja kertoo hyvinä puolina markkinointieduista, hallinnon helpottumisesta, kustannussäästöistä, luotettavuudesta ja tasalaatuisuudesta.