"En halua yksiö-Helsinkiä"
– Se on kauhean vaikea kysymys, asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) aloittaa vastauksensa.
Vapaavuori puhui toimittajille tänään vuokra-asuntomarkkinoita käsitelleessä tilaisuudessa, jonka järjestivät ympäristöministeriö ja asunto-, toimitila- ja rakennuttaja-alan etujärjestö RAKLI.
Etenkin rakennusyhtiöiden lobbarit ovat olleet kärkkäitä arvostelemaan 75 neliömetrin sääntöä, ja muun muassa Rakennusteollisuus ry on vaatinut määräyksen purkamista. Teollisuuden mukaan isompia asuntoja ei kannata rakentaa.
Vapaavuori yhtyy osaltaan kritiikkiin ja moittii Helsingin sääntöä liian kaavamaiseksi. Hän sanoo pitävänsä loogisena argumenttia, jonka mukaan pieniä asuntoja tulee rakentaa, koska niille on kysyntää.
Vapaavuori sanoo kuitenkin ymmärtävänsä kaavoittajien toivetta sopusuhtaisesta ja eheästä kaupunkirakenteesta.
– En halua Helsinkiä, jonne rakennetaan vain yksiöitä ja kaksioita sen takia, että ne ovat kannattavampia kuin muut. Niiden kanssa kun eletään seuraavat 50 tai 100 vuotta.
Vapaavuoren mukaan kaupungin tulisi kehittää 75 neliön säännön tilalle "älyllisempiä" tapoja asuntotuotannon ohjaamiseen.
Vuokra-asuntojen rakentamistuki
jatkuu tai sitten ei
Vapaavuori kommentoi tilaisuudessa myös elvytystoimenpiteiksi tarkoitettuja tukia vuokra-asuntojen rakentamiseen.
– En minä tiedä, Vapaavuori vastasi kysymykseen tuen mahdollisesta jatkamisesta.
Hallitus on tukenut vuokra-asuntojen rakentajia korkotuetuilla käynnistyksillä ja niin sanotulla välimallin korkotuella.
Alun perin tämän vuoden lopussa lopettavaksi kaavailtujen tukien jatkosta ei ole kuitenkaan tehty vielä päätöksiä. Vapaavuoren mukaan hallitus keskustelee yleisesti ensi vuoden elvytystoimenpiteistä.
Hyvätuloiset tervetulleita
kuntien tukemiin asuntoihin
Vapaavuori ei lämpiä välitysyhtiö Vuokraturvan ehdotukselle, jonka mukaan kuntien tulisi tarkastella uudelleen vuokra-asuntojensa sääntelyä.
Yhtiön toimitusjohtaja Timo Metsola ehdotti viime viikolla, että hyvätuloiset pitäisi ajaa pois kuntien tukemista asunnoista.
– Se olisi segregaation kannalta huono asia, Vapaavuori sanoo.
Tiukkojen tulorajojen sijaan Vapaavuori kannustaa miettimään "pehmeämpiä keinoja". Esimerkiksi vuokrien porrastaminen tulojen mukaan kuulostaa silti vaikealta.
– Silloin tulisi yhdenvertaisuuskysymyksiä. Se myös murtaisi omakustannusvuokran ajattelutavan ja mahdollistaisi voiton tekemisen. Mitä sillä tuotolla pitäisi tehdä? Vapaavuori kysyy.
Asuntoministerin linjoilla on myös Raklin toimitusjohtaja Helena Kinnunen.
– Meidän nähdäksemme valtion tukemissa asunnoissa täytyy asua myös muita kuin vain kaikkein vähäosaisimpia, Kinnunen sanoo.
Tonttipula on vältettävä
tai muuten...
Vapaavuori pitää pääkaupunkiseudun tonttitilannetta haasteellisena sekä vuokra- että omistusasuntojen markkinoiden kehityksen kannalta.
– Jos talous lähtee uuteen nousuun, ja tullaan tilanteeseen, jossa tonttipula on käsillä, se on täysin anteeksiantamatonta, asuntoministeri sättii pääkaupunkiseudun kuntapäättäjiä.
Yleisellä tasolla pääkaupunkiseudun poliitikot saavat ministeriltä kuitenkin lähes puhtaat paperit. Kouluarvosanaksi Vapaavuori tarjoaa kahdeksaa tai yhdeksää – kunhan tilannetta verrataan Euroopan muihin metropoleihin.
Asuntoministeri sanoo ymmärtävänsä nurinan korkeasta hintatasosta. Hänen mukaan hinnat näkyvät kuitenkin asuntokannan laadussa.
– Ei tarvitse mennä kovin kauaksi länteen, niin kaupunkien laidoilta löytyy puolislummeja.


















Kommentit (109)
Mikä ihanuus ja auvo heitä odottaisi, pääsisi myymään Helsingin kuplauunoille yhden, maksimissaan kahden huoneen hätäisesti pinottuja betonikuutioita. Suurempiin ei pankit enää anna lainaa, rajat kun on silläkin mitä yhden (kahden) palkansaajan työurasta voi ulosmitata.
Pääkaupungin slummiutuminen on kvartaalivoittojen rinnalla varsin vähäpätöinen asia.
Pidemmällä aikavälillä Helsinki ajautuu täysin kestämättömään tilanteeseen jos kaikki veroja maksavat lapsiperheet muuttavat pois Helsingistä ympäryskuntiin asumisen kalleuden takia.
Miksi sinne pitää kaikkien tunkea?
Vaihtoehtona on asua omakotitalossa Espoossa 1000 neliön tontilla, 15 kilometrin päässä tai sosiaalipummien keskellä 75 neliössä idässä, kumman valitset?
Ostohinta on sama.
Enemmän haittaa kuin hyötyä.
Lisäksi varsin yleisesti korskeaa sakkia.
Ei vain ymmärrä että asialle pitäisi tehdä jotain, ennen kuin on liian myöhäistä.
"Hänen mukaan hinnat näkyvät kuitenkin asuntokannan laadussa."
Roskaa.
"Ei tarvitse mennä kovin kauaksi länteen, niin kaupunkien laidoilta löytyy puolislummeja."
Mene pari kilometriä itään. Sieltä löytyy.
Niinpä, soinen niemenkärki kaukana kaikesta ja Suomen syrjällä.
Pääkaupunki voisi olla jälleen Turussa.
Mutta eikö tässä tapauksessa korkean hinnan ja laadun tulisi korreloida keskenään...?