Rakennusalan työpaikat joutuvat leikkuriin

Rakennusteollisuus RT on arvioinut asuntoaloituksien vähenevän tänä vuonna kymmenellä prosentilla. Samalla myös koko talonrakentamisen kasvuvauhti on hidastumassa viime vuoden 7,5 prosentista neljään prosenttiin. Ensi vuonna nähtäisiin enää 1,5 prosentin kasvua.

Suhdanteen taittuminen ei kuitenkaan vielä ole näkynyt negatiivisesti rakennusalan työllisyys- tai työttömyystilastoissa. Päinvastoin, alan työllisyyden arvioidaan tänä vuonna yhä paranevan.

– Vielä ei ole näkynyt. Työllisyys seuraa suhdanteita jälkijunassa. Jos supistuminen jatkuu, niin sitten se tulee näkymään myös työllisyydessä, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Bo Salmén. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan rakennusalan työllisten määrä oli tammi–kesäkuussa 179 500 eli 15 400 henkeä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Salménin mukaan työllisyyden arvioidaan tänä vuonna paranevan 10 000:lla. Samalla työttömien määrä on edelleen vähentynyt. EK:n barometrin mukaan kolmanneksella rakennusyrityksistä on edelleen pulaa ammattityövoimasta.

Talvi voi tuoda
käänteen 

Loppuvuosi ja ensi vuosi voi kuitenkin tuoda alan työllisyystilanteeseen muutosta.

– Arvelisin, että tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa suhdanne voi alkaa näkyä. Vielä tällä hetkellä Rakennusliiton jäsenten tilanne on parempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Harjuniemi arvioi, että talvella voidaan jo nähdä nousua kausityöttömyydessä.

– Tällä hetkellä voidaan puhua vain kitkatyöttömyydestä, liiton kassassa työttömyysaste on kuusi prosenttia. Voi olla, että se pomppaa talveksi kymmeneen prosenttiin. Viime kevättalvella noin 9000 jäsentä oli työttömänä, ensi talvena se voi nousta jopa 15 000:een.

Kymmenenkin prosentin työttömyys on kuitenkin vielä todella kaukana rakennusalalle pahasta 90-luvun alun lamasta, jolloin Rakennusliiton jäsenistäkin 60 prosenttia oli työttömänä.

Vuokrafirmat
liipasimella

Ensimmäisenä huonosta suhdannetilanteesta joutuvat kärsimään urakointiketjujen päässä olevat pienet yritykset ja vuokrafirmat työntekijöineen.

Sama pätee myös ulkomaisiin vuokrafirmoihin.

– Voi olla, että ulkomainen työvoima joutuu joustamaan, Harjuniemi arvioi.

Korjausrakentamisen
kasvu auttaa 

Rakennusalaa auttaa se, että kaikki sektorit eivät ole samassa suhdannevaiheessa. Vaikka asuntotuotanto tökkii, niin töitä riittää toistaiseksi vielä esimerkiksi korjaus-, toimisto- ja infrarakentamisessa.

– Periaatteemme on, että teemme mahdollisimman paljon omalla työvoimalla. Meillä ei ole vielä suunnitteilla irtisanomisia ja lomauttamisia. Seuraamme tilannetta, että onko esimerkiksi lomauttamisiin tarvetta. Loppuvuoden suunnittelu aloitetaan meillä ensi viikolla, sanoo Lujatalon henkilöstöjohtaja Tarja Eskelinen.

– Toki uudisasuntopuolella on myynnin hidastumista. Ensi sijassa tavoitteena on, että kehitämme korvaavaa toimintaa korjausrakentamiseen ja toimitilarakentamiseen ja siirrämme resursseja sinne, Eskelinen jatkaa.

YIT kävi jo keväällä yt-neuvotteluja talonrakentamispuolella ja kertoi kesäkuussa irtisanovansa noin 30 henkeä.

– Se oli lyhyt yt-menettely asuntorakentamisen maakunnan yksiköissä. Alunperin kyseessä oli 50 henkeä, mutta aika paljon ihmisiä sijoitettiin muihin yksiköihin, sanoo YIT Rakennuksen toimitusjohtaja Ilpo Jalasjoki.

Jalasjoki ei vielä lähde ennustelemaan työvoimakehitystä YIT:ssä. Hänen mukaansa se riippuu esimerkiksi syksyn asuntomarkkinatilanteesta.

– Onni on, että vain osa rakentamisen sektoreista tökkii. Varmasti jo syyskuu kertoo, missä mennään.

Eläköityminen
kompensoi

Valtiovarainministeriön vetämän rakennusalan suhdannetyöryhmän viimeviikkoisen suhdanneraportin mukaan rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy kuluvana vuonna erittäin suurena, mutta pienenee hieman ensi vuonna.

– Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat kuitenkin suuret, siltä alalta poistuu yhä enemmän suurten ikäluokkien työntekijöitä, raportissa kirjoitetaan.

Rakennusteollisuus RT ry:n Salménin mukaan alalta häviää vuosittain 5 000 työntekijää eläköitymisen vuoksi. Pieni tuotannon vähentyminen ei siis välttämättä edes näkyisi työttömyystilastoissa.

– Olen kuullut, että meidän alalla eläkkeelle lähtöä on viime aikoina siirretty myöhempään. Voi olla, että eläkejärjestelyjen määrä lähtee nyt kasvuun, sanoo puolestaan Rakennusliiton Harjuniemi.

Työmaainsinööreistä
kovin kysyntä

Rakennuslehden mukaan kysyntä osaavista rakennusalan toimihenkilöistä on jatkunut reippaana vielä tammi–kesäkuussa.

Lehdessä ilmoitettujen avoimien rakennusalan työpaikkojen määrä oli 1037, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kolmessa vuodessa Rakennuslehden työpaikkailmoitusten määrä on kaksinkertaistunut.

Kovin kysyntä oli työmaainsinööreistä, mestareista ja kustannuslaskijoista.