Kirjaudu ▼
 

"Yhden pankin häiriö ei lamauttaisi yhteiskuntaa"

Annika Lohi / TaSa
"Yhden pankin häiriö ei lamauttaisi yhteiskuntaa"
Nordeaa maanantaina piinannut tietoliikennehäiriö hankaloitti ihmisten arkea. Asiantuntijan mukaan yhden pankin ongelmat eivät kuitenkaan lamauta koko yhteiskuntaa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Vaikka suureenkin yksittäiseen pankkiin iskisi pidempiaikainen toimintahäiriö, Suomi selviäisi. Tätä mieltä on neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.

– Yksittäisen suuren pankin häiriöllä on toki vaikutuksia ihmisten elämään, mutta koko yhteiskuntaa yhden pankin häiriö ei lamauttaisi, Weuro sanoo Taloussanomille.

Pankkikonserni Nordean pankkipalvelut kärsivät maanantaina tietoliikennehäiriöstä, joka esti asiakkailta muun muassa rahan nostamisen ja kortti- sekä verkkomaksamisen. Ongelma saatiin korjattua samana päivänä alkuillasta. Tiistaina Nordea kertoi kuitenkin e-tunnistautumispalvelunsa kärsivän hitaudesta suurien tapahtumamäärien takia.

Nordea Bank Finland Abp
Taloustiedot
Y-tunnus 1680235-8
Kotipaikka Helsingfors
Yhtiömuoto OYJ
Kaikki yrityksen taloustiedot
Osaketiedot
Viim. hinta € 8,290
Muutos € +0,020
Muutos % +0,24
Katso kurssihistoria
Osinkotiedot
Tarkista osinkokalenteri ja tulosjulkistuspäivät

– Kuten Nordean tapauksessa nähtiin, pankkiin liittyvällä häiriöllä on vaikutuksia ihmisten arkeen. Sen sijaan laajemmat vaikutukset yhteiskunnan toimivuuteen riippuvat tapauksesta ja sen laajuudesta sekä kestosta, Weuro sanoo.

Weuron mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka kauan ja kuinka monen pankin olisi oltava ongelmissa, jotta Suomi ei siitä selviäisi. Laajempia vaikutuksia koko yhteiskuntaan syntyisi vasta silloin, jos usealla pankilla olisi ongelmia järjestelmissään.

Varautuminen tärkeää

Rahoitusmarkkinoilla toimivat yritykset ja niiden pyörittämät järjestelmät ovat riippuvaisia sähköstä, tietoliikenneyhteyksistä ja järjestelmiä pyörittävistä ohjelmistoista. Weuron mukaan pahimpia tilanteita ovat yhteen tai useampiin näistä kohdistuvat häiriöt.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen puhui marraskuussa finanssialan toimintaharjoituksesta, jossa testataan muun muassa alan toimijoiden varautumista vakaviin häiriötilanteisiin. Harjoitus näytti, että yhden päivän katkos kansainvälisissä tietoliikenneyhteyksissä pysäyttäisi finanssialan tärkeät palvelut, kuten korttimaksamisen ja käteisen rahan jakelun Suomessa.

Pankki- ja rahoitusala kuuluukin yhteiskunnan kriittisiin infrastruktuureihin, ja viranomaiset tekevät yhteistyötä varautuakseen muun muassa rahoitusalaa uhkaaviin häiriöihin. Vaikka yhteiskunta ylipäätään on herkkä häiriöille, Weuron mielestä yksittäisellä ihmisellä ei ole syytä huolestua erityisesti pankkien häiriötilanteista.

– Suomessa finanssialan toimijat varautuvat häiriöihin varsin hyvin. Varautumista edellytetään pankeilta lainsäädännössä, ja sitä myös valvotaan, Weuro sanoo.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (41)

Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
On täysin varmaa että jo lähivuosina koko netti saadaan kaadettua useiksi päiviksi. Mahdollisesti myös sähköverkko. Toivottavasti tähän on jotenkin varauduttu.
Anonyymi: Lamautettu 5.1.2016 14:15

Anonyymi
On täysin varmaa että jo lähivuosina koko netti saadaan kaadettua useiksi päiviksi. Mahdollisesti myös sähköverkko. Toivottavasti tähän on jotenkin varauduttu.

Joopa joo. Totuus tulee lasten suusta.
Anonyymi: äläpelkää 5.1.2016 14:23

Anonyymi
Ponzi pyramiidi joka on nykyinen finanssijärjestelmä, kaatuu jossakin vaiheessa. Milloin vain, sen verran ylikypsä se on nyt.
Anonyymi: Putin_IQ150 5.1.2016 14:23

Anonyymi
Ponzi pyramiidi joka on nykyinen finanssijärjestelmä, kaatuu jossakin vaiheessa. Milloin vain, sen verran ylikypsä se on nyt.

Maailma loppuu jossakin vaiheessa.
Anonyymi: Putin_IQ100 5.1.2016 14:43

Anonyymi
Asiantuntijan mukaan yhden pankin ongelmat eivät kuitenkaan lamauta koko yhteiskuntaa.


Kerrankin asiantuntija on oikeassa. Jos Nordea menisi ensi viikolla konkurssiin, siitä ei olisi minulle mitään haittaa.
Anonyymi: No-Nordea--No-Panic 5.1.2016 14:52

Anonyymi
On täysin varmaa että jo lähivuosina koko netti saadaan kaadettua useiksi päiviksi. Mahdollisesti myös sähköverkko. Toivottavasti tähän on jotenkin varauduttu.


On täysin varmaa, että Suomen kaiken tietoliikenteen ja sähköverkon lamauttaminen viikoiksi olisi Venäjälle ihan pikku juttu. Ja yhtä varmaa on, että suomi yllätettäisiin täysin housut kintuissa tuossakin asiassa.
Anonyymi: 0-plus-3-on-vähän 5.1.2016 14:59

Anonyymi
Tuollainen yhden pankin häiriö häiritsee vain niitä, jotka ovat keskittäneet kaikki asiansa yhdelle palveluntarjoajalle.

Jokaisella järkevällä ihmisellä (ja yritykselläkin) on asiakkuus, rahaa ja kortit vähintään kahdessa eri pankkilaitoksessa.
Anonyymi: adgdgf 5.1.2016 15:03

Rekisteröitynyt käyttäjä
Hämmästyttävän paljon on nykyisin eri pankkien toimintahäiriöitä. Useamman kerran vuodessa tapahtuvat häiriöt kriittisissä yhteiskunnallisissa toimisssa tuntuu olevan uusi normaali.

Toki pidempi aikaiset häiriöt tuovat perintäyhtiöille lisää kassavirtaa.
Rekisteröitynyt käyttäjä: LateLazy 5.1.2016 15:18

Anonyymi
Pankit on päästetty kasvamaan liian suuriksi ja sitämyöten niiden vaikutusvalta on siitynyt myös politiikkaan. Nyt politikot eivät uskalla rajoittaa pankkien toimintaa yhteiskunnan "vakavan häiriitymisen" takia, eli kyse on samasta asiasta, kun maalla olisi vain 2 suurta voimalaitosta. Jos toinen "mene epäkuntoon" niin yksi ei riitä kattamaa maan edergia tarvetta, siksi on pankkien oltava myös niin pieniä (n. 12..15%) kokonaistarpeesta, ettei usemman pankin "konkurssi" vaikuta yhteiskuntaan vakavasti. Nykyisin monikansalliset jättipankit voivat kaataa maiden keskuspankkeja jos se on niiden kannalta eduksi.
Anonyymi: liian_suuria 5.1.2016 15:39

Anonyymi
Mikä mahtaa olla pankkien ja huoltovarmuuskeskuksen varasuunnitelma sille, että tietoliikenteeseen tulee (todennäköinen) laajamittainen ja pitkäkestoinen häiriö?

Miten toimitaan siinä tilanteessa, kun suurin osa pankkien konttoreista on lopetettu ja ihmiset on pakotettu muovirahan käyttöön eikä käteistä haluta käsitellä "kun se maksaa". Pankki- ja luottokortit kun eivät toimi tietoliikennehäiriön aikaan. Lisäksi suurinosa Suomessa toimivien pankkien "konesalipalveluista" on nykyisin ulkomailla, josta käsin suoritetaan myös ylläpitoa.
Anonyymi: KessuaTutuille 5.1.2016 15:49
Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

10:48 Kreikka saamassa 11 miljardia euroa lisää – "Läpihuutojuttu"
10:22 Ekonomisti: Pahin takana työmarkkinoilla
10:08 Talvivaara kutsui vihdoin yhtiökokoukseen – aikoo laajentaa toimintaa
09:36 Työttömyys laski huhtikuussa
09:25 Nyt kutsutaan korjattavaksi 1,6 miljoonaa Toyotaa
09:17 Digitoday Fitbit mittaa väärin? Väitteille lihaa luiden ympärille
08:46 WSJ: Kiinan valuutta palannut vähin äänin vanhaan
08:24 Ilmarinen: Sitkeä taantuma on lopuillaan
08:07 LM: Finanssivalvonta haluaa pääsyn teletunnistetietoihin
07:27 Metsäteollisuus ja Paperiliitto sopuun työajan pidentämisestä
06:04 Digitoday Odottaako Nokia-faneja pettymys? Ei välttämättä, sanoo analyytikko
06:01 10 merkkiä käänteestä – "Vaikutus lähtee leviämään koko Suomeen"
23.5. Tietoturvafirma listasi vaarallisimmat salasanat – yksityisyyttä voi varjella ovelalla muistikikalla
23.5. Yle: Venäjä asetti suomalaisen eläinrehun tuontikieltoon
23.5. Haastattelu Bussibisneksen murros oli alkua – Möttö haluaa nyt mullistaa kaiken liikkumisen: "Tässä tuntee nuortuneensa"
23.5. Digitoday Melkoinen aukko: IPhone-sovellus salli koko pankin putsaamisen
23.5. Kaakaomarkkinoilla muhii raju hintapiikki – suklaapatukat voivat kutistua
23.5. Digitoday VR-laseissa tylytyskisa: Oculus pilasi Vive-pelaajien ilon
23.5. Olkiluoto 3:n rasittama TVO tipahti roskalainaluokkaan
23.5. Öljy halpenee jo neljättä päivää – taustalla Kanadan tuotanto ja Iranin aikeet
23.5. Digitoday Jättivalmistajan puhelimet Suomeen – aloittaa edullisella mallilla
23.5. Moody's hehkuttaa pohjoismaisia yrityksiä – luottoluokitukset muuta Eurooppaa parempia
23.5. Video Googlen tee se itse -puhelimeen voi vaihtaa näytön ja kameran – mutta ei sitä tärkeintä
23.5. Ilta-Sanomat EK:n Alahuhta kilpailukykysopimuksesta: ”Askel oikeaan suuntaan”
23.5. Sveitsi äänestää muhkeasta perustulosta – 30 000 frangia vuodessa ilman ehtoja
23.5. Tanskan rahoitusvalvoja vaatii Nordealta alaskirjauksia
23.5. Digitoday Flash-hyökkäykset pahenevat: Uusi reitti uhrin tietokoneelle
23.5. 60:stä Siwasta ja Valintatalosta neuvottelut – "Kiinnostusta on ollut runsaasti"
23.5. Suositusnoston saanut Metsä Board vahvistuu laskupörssissä
23.5. Digitoday Nyt saatiin nimi Supercellin ostajaehdokkaalle
Asiakastieto

Yhteistyössä