FK vastustaa asuntolainojen kattoa: ”Rajoitus ei perusteltua”
Asuntolainojen luototussuhteen rajoittamista pohtiva Antti Tanskasen johtama työryhmä jättää loppuraporttinsa syksyn aikana. Helsingin Sanomat kertoi tänään työryhmän esittävän, että pankkien suurimmasta mahdollisesta luototussuhteesta säädettäisiin lailla.
Muutoksella hillittäisiin kotitalouksien velkaantumista. Finanssialan keskusliitto (FK) vastustaa muutoksen voimaantuloa.
– Finanssialan keskusliiton mukaan tätä ei ole välttämätöntä asettaa lainsäädännöllä, FK:n finanssimarkkinajohtaja Kaija Erjanti sanoo Taloussanomille.
Tällä hetkellä järjestelmä perustuu siihen, että pankit arvioivat velanottajan maksukyvyn tapauskohtaisesti asuntolainaa myönnettäessä ja päättävät myönnettävän lainan suuruuden sen perusteella.
"Lailla rajoittaminen
kaavamaista"
Muun muassa Finanssivalvonta (Fiva) on ollut huolissaan kotitalouksien ylivelkaantumisesta, kun pankit myöntävät jopa yli 90 prosenttia asunnon hinnasta kattavia lainoja.
Liikepankkeja edustavan FK:n Erjannin mukaan lainanottajan maksukykyyn perustuva järjestelmä on parempi kuin lainsäädännöllä rajaaminen. Ylivelkaantumisen uhan hänkin kuitenkin tunnustaa.
– Lainsäädännöllä rajoittaminen on kaavamaista, se ei ota huomioon erilaisia tilanteita. Maksukyvyn arvioiminen ja liian suurten lainojen välttäminen on tärkeää ylivelkaantumisen estämiseksi, mutta rajan asettaminen ei mielestämme ole perusteltua, Erjanti sanoo.
Fiva kannattaa
rajoitusta
Tällä hetkellä asuntolainojen luototussuhdetta säädellään vain Finanssivalvonnan suosituksella, jonka mukaan yli 90 prosenttiin asunnon hinnasta nousevaa lainoittamista pitäisi välttää. Fiva kannattaa voimakkaasti lainsäädännön uudistamista ja sitovan lainakaton asettamista.
– Sitova rajoitus olisi hyvä tässä yhteydessä. Luototusasteen rajoituksella voitaisiin vähentää velkavivun käyttämistä asunnon rahoittamisessa. Toivon, että tämä menisi läpi, Fivan apulaisjohtaja Jukka Vesala sanoo.
Vesalan mukaan lakimuutokseen voitaisiin jättää pelivaraa siten, että Fivan ei tarvitsisi asettaa sitovaa ylärajaa, vaan se voitaisiin tuoda mukaan vasta, jos asuntolainamarkkinan vakaudesta ja ylivelkaantumisesta nousee huoli.
"Velkaantumisongelma
voi pahentua"
Kotitalouksien ylivelkaantuminen ei kokonaisuudessa ole tällä hetkellä vakava ongelma, mutta pahoja yksittäistapauksia löytyy. Kokonaistilannekin voi muuttua.
– Velkaantumisongelma voi pahentua ja sitäkin varten sitovan välineen olemassaolo olisi hyvä asia, Vesala sanoo.
Käytännössä muutoksen myötä asunnon ostajan olisi rahoitettava Fivan määräämä osuus, vaikkapa 20 prosenttia, asunnon hinnasta omista varoistaan tai hankkia ne muuta kautta.
Vesalan mukaan muutos on tervetullut, sillä pankit myöntävät yhä yli 90 prosenttiin asunnon hinnasta yltäviä luottoja.
– Tilanne on parantunut, mutta 90 prosentin ylityksiä on yhä. Uusimmat tiedot saadaan myöhemmin tänä vuonna, hän sanoo.
Asia etenee Tanskasen työryhmän loppuraportin jälkeen hallitukselle, joka päättää sen tuomisesta eduskuntaan. Se tapahtunee ensi vuonna, kun euroalueen yhteisen pankkivalvonnan tuomat muutokset ovat myös paremmin selvillä. Projektit kulkevat aikataulullisesti käsi kädessä.
– Tämä on tarkoitus tuoda mukaan siinä samassa yhteydessä, Vesala sanoo.













