Virkamiehet: Tämän vuoksi Kreikka ei tarvitse lisää lainaa
Kostas Tsironis/Bloomberg
Kreikkalaiset virkamiehet vakuuttelevat, että vaikka maa saisikin kaksi vuotta jatkoaikaa säästöille, lisää hätärahaa ei tarvita. Mistä Kreikka sitten saa rahaa välttämättömyyksiin?
Kreikkalaisten virkamiesten mukaan Kreikka voisi kahden lisävuoden ajan laskea liikkeelle lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia, joilla katettaisiin valtion välttämättömien menojen tarve. Silloin rahaa ei tarvitsisi pyytää maan ulkopuolisilta lainoittajilta tai muilta euromailta.
Asiasta Reutersille kertoneet virkamiehet eivät halunneet nimiään julkisuuteen.
Puheet velkasitoumuksista sopivat hyvin pääministeri Antonis Samarasin Euroopan-kiertueen yhteyteen. Samaras on tehnyt parhaansa vakuuttaakseen Euroopan johtajat Kreikan sitoutumisesta uudistuksiin ja tarpeesta saada säästöohjelmaan hieman helpotuksia.
– Tämä on strategiamme tämän asian suhteen. Siksi Samaras sanoi viimeisimmissä tapaamisissa, että tarvitsemme lisää aikaa, emme lisää rahaa, yksi virkamiehistä selitti.
Kreikan valtio on kuitenkin tällä hetkellä niin huonossa jamassa, etteivät edes sen lyhytaikaiset velkasitoumukset käy kaupaksi ulkomaisille sijoittajille. Aiemmin niitä ovatkin ostaneet lähinnä kreikkalaiset liikepankit, jotka puolestaan saavat rahaa Kreikan keskuspankilta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Lyhytaikaiset velkasitoumukset eivät kelpaa vakuuksiksi Euroopan keskuspankille (EKP), mutta Kreikan omalle keskuspankille kelpaavat – hätätilanteessa.
Kreikan keskuspankin raha puolestaan on peräisin ELA-hätärahoitusohjelmasta, jolla on Euroopan keskuspankin siunaus. Wall Street Journalin mukaan riskin ELA-rahoituksesta kantaa Kreikan keskuspankki itse, mutta EKP:llä on järjestelyssä valvova rooli ja se määrittää rajat ELA-rahoitukselle.
Käytännössä Kreikan keskuspankki painaa rahaa tyhjästä EKP:n määrittämissä rajoissa. Saksalaislehti Die Welt kertoi elokuun alkupuolella, että EKP oli nostanut Kreikan ELA-rahoituksen rajoja.
