Saisivatko Suomi ja suomalaiset euroerosta miljardien pikavoiton?
Lehtikuva
Analyysi
Jos Suomi päättäisi erota eurosta, voisi se tarkoittaa miljardien pikavoittoa sekä Suomen valtiolle että suomalaisille velallisille, kun Suomen valuutan arvo vahvistuisi ulkoisesti.
8.8.2012 17:46
118
Keskustelu euron hajoamisesta on ainakin hetkeksi laantunut. Viimeisimmällä kierroksella myös Suomen mahdollinen euroero nousi keskusteluihin ja analyyseihin, mutta pankkikonserni Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ei usko moiseen.
Suomen euroero siis lienee epätodennäköinen, ja sen seurauksena voisivat olla esimerkiksi julkisen sektorin suuret menoleikkaukset. Jos Suomi kuitenkin eroaisi eurosta ja muu euroalue säilyisi ennallaan, Suomi ja suomalaiset velalliset voisivat saada miljardien pikavoiton.
Suomen talous on euroalueen vahvimpia, ja Suomen euroero johtaisi luultavasti Suomen valuutan revalvaatioon. Revalvaatio on devalvaation vastakohta ja tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon vahvistumista.
Jos Suomen valuutan arvo vahvistuisi ulkoisesti, tarkoittaisi se Suomen euro- tai dollarimääräisten velkojen supistumista. Suomen valtionvelasta valtaosa, 87,8 miljardia euroa, on euromääräistä velkaa.
Suurin osa velkakirjoista on laskettu liikkeelle Suomen lain alla, eikä niissä ole säännelty, missä valuutassa ne maksetaan takaisin. Jos maksu tapahtuisi euroissa, olisi maksettava velkasumma suhteellisesti pienempi kuin euroaikana.
Valtion lisäksi saman pikavoiton saisi ulkomaille velkaantunut yksityinen sektori.
Yhteensä Suomen koko kansantaloudella oli toukokuun lopussa bruttomääräistä ulkoista velkaa 757 miljardia euroa. Nettomääräisesti Suomella oli saamisia 22,4 miljardia euroa, mutta kun summasta poistetaan oman pääoman erät, Suomen nettovelka ulkomaille oli 64,9 miljardia euroa.
Revalvaation olisi
maltillinen
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Nordean Aki Kangasharju sanoo, että vaikka Suomen valuutta revalvoituisi, valuutan vahvistuminen olisi maltillista. Revalvoitumisesta seuraavaa velan ulkoisen arvon pienenemistä Kangasharju pitää aitona mahdollisuutena, mutta ei ylikorostaisi sen merkitystä.
Hänen mukaansa Suomen valtion velkaantuminen on tällä hetkellä edelleen hallinnassa eikä kolkuttele Maastrichtin EU-sopimuksen kriteereitä. Velan pieneneminen koskisi kuitenkin myös yksityistä sektoria. Lisäksi esimerkiksi talletusten arvo kasvaisi ulkoisesti.
Hyöty Suomen valuutan revalvoitumisesta olisi kuitenkin lyhytaikainen, Kangasharju sanoo. Suomen pienessä kansantaloudessa inflaatio voisi aiheuttaa devalvaatiopaineen.
– Viiden vuoden ajanjaksolla valuuttakurssi ei muuttuisi juuri mihinkään.
Valuutan ulkoisen arvon hetkellinen vahvistuminen toisi pikavoiton lisäksi myös haittoja. Esimerkiksi Suomen vientikilpailukyky kärsisi valuutan vahvistuessa.
Hyödyt ja haitat riippuvat revalvaation suuruudesta. Kuinka paljon Suomen valuutta vahvistuisi, sitä Kangasharju ei suostu arvioimaan.
