Suursijoittaja: Jos halutaan apua, sijoittajia ei voi syrjiä

Keskinäisen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian sijoitusjohtaja Eeva Grannenfelt pitää päätöstä luopua Euroopan vakausmekanismin (EVM) myöntämien lainojen etuoikeudellisesta asemasta oikeansuuntaisena. Se ei kuitenkaan palauta sijoittajien luottamusta kriisivaltioihin, Grannenfelt sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa lainojen asema pitää olla sijoittajilla tiedossa, ja kysymyksen ratkaiseminen on tärkeää. Raha ei ala kuitenkaan virrata takaisin esimerkiksi Espanjaan, vaikka EVM-lainojen etuoikeudellinen asema poistuu.

– Kun isot institutionaaliset sijoittajat ovat tehneet päätöksen, että ne alkavat vetää rahojaan pois Espanjasta, eivät ne ala välittömästi sijoittaa maahan uudelleen, Eläke-Fennian 6,7 miljardin euron eläkevarojen sijoituksesta vastaava Grannenfelt sanoo.

– Päätöksen taustalla on ollut pelko siitä, että maa ei tule selviämään ilman laajempaa apua. Espanjassa ollaan siirrytty kriisin seuraavaan vaiheeseen. Espanjan korot ovat niin korkealla, että se tulee hyvin varmasti tarvitsemaan paljon laajempaa tukea kuin nyt annettava pankkituki.

Espanjan lainojen korot ovat nousseet tänään euroajan ennätykseensä. Kymmenvuotisten velkakirjojen korot kipusivat aamupäivällä jo hieman yli 7,50 prosenttiin. Markkinoiden luottamus Espanjaan on mennyt, Grannenfelt sanoo.

– Tämä on kestämätön tilanne. Nyt pitäisi valmistella päätöksiä, miten Espanjan laajempi tuki tullaan toteuttamaan. Heidän täytyy saada rahoitusta alle seitsemän prosentin korkotasolla jostain.

"Etuoikeus
ongelmallinen"

EVM-lainojen senioriteettiasemasta, eli ensisijaisuudesta verrattuna muihin lainoihin, käytiin viikonloppuna kiivasta keskustelua Suomessa. Suomen eduskunta hyväksyi Espanjan tukipaketin perjantaina. Espanjaa tuetaan väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta, mutta tuki voidaan siirtää maksettavaksi EVM:stä. Mikäli ERVV-lainat siirtyvät EVM:n piiriin samoin ehdoin kuin ERVV:ssä, luopuu EVM lainojen senioriteetista. EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä.

Aiempi ymmärrys on ollut, että EVM:n lainojen senioriteettiasema on pysyvä. Tämän ymmärryksen pohjalta eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen ennen juhannusta. Talouskomissaari Olli Rehn kuitenkin sanoi lauantaina Helsingin Sanomissa, että euromaat harkitsevat EVM:n etuoikeudellisen velkojan asemaa tapauskohtaisesti.

Vuosikymmeniä rahoitusalalla toiminut Grannenfelt sanoo, että EVM:n etuoikeudellinen asema on ongelmallinen markkinoiden luottamuksen kannalta.

– Kun sijoittajat ovat ostaneet aikoinaan joukkovelkakirjalainoja, heillä ei ole ollut käsitystä, että joku voisi tulla heidän edelle velkojarakenteessa siinä tapauksessa, että mentäisiin velkojen uudelleenjärjestelyyn. Kaiken kaikkiaan sijoittajat ovat erittäin epäluuloisia monen eurooppalaisen valtion joukkovelkakirjoihin, koska on pelkoa, että senioriteettiasemassa tapahtuu muutoksia, Grannenfelt sanoo.

Luottamus halutaan palauttaa,
mutta asemaa heikennetään?

Grannenfeltin mukaan kaikkien velkakirjojen omistajien pitäisi olla samalla viivalla. Täten EVM:n senioriteettiasemasta pitäisi luopua myös tulevaisuudessa. Hän kummasteleekin ajatusta, että samalla pyritään palauttamaan yksityisen sektorin luottamus kriisimaihin, mutta heikennetään sijoittajien asemaa.

– Jos halutaan, että yksityinen sektori rahoittaa [eurovaltioita], yksityistä sektoria ei voida panna heikompaan asemaan kuin EU.

Grannenfeltin mielestä markkinoiden luottamuksen palauttaminen vaatii kuitenkin muutakin kuin EVM:n senioriteettiaseman purkamisen.

– Tällä hetkellä kansainväliset sijoittajat ja eurooppalaiset isot instituutiot eivät pysty ymmärtämään erilaisten tukipakettien ja rakenteiden muutoksia.

Luottamuksen palauttamiseksi tarvittaisiinkin poliittista väliintuloa, joka yksinkertaisuudessaan rauhoittaisi markkinat, Grannenfelt sanoo. Lisäksi Eläke-Fennian sijoitusjohtaja kaipaa Euroopan keskuspankilta laajempaa osallistumista kriisinhoitoon.