Urpilainen: "Olen erittäin tyytyväinen tulokseen"

Suomi ja Espanja pääsivät ratkaisuun kireällä aikataululla käydyissä vakuusneuvotteluissaan tänään. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) selvitti ratkaisun sisältöä tiedotusvälineille iltapäivällä Säätytalolla.

– Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Tiiviissä, kovassa aikataulussa olemme saaneet Suomen ja suomalaisten veronmaksajien kannalta sellaisen vakuusjärjestelyn, joka turvaa meidän asemaa, Urpilainen sanoi.

Suomen ja Espanjan vakuussopimus muistuttaa Urpilaisen mukaan hyvin paljon Suomen ja Kreikan aiemmin solmittua vakuussopua. Merkittävänä erona on kuitenkin sopimuksen julkisuus, joka on nyt Urpilaisen mukaan aiempaa laveampi.

– Neuvottelutulos vastaa täysin meidän julkisuuslainsäädäntöä, Sopimus on laajemmin julkinen kuin mitä esimerkiksi Kreikan sopimus oli.

Syy julkisuuteen on yksinkertainen: Espanjan vakuussopimus tehtiin maan talletussuojarahaston kanssa, jolla ei ole itsellään liiketoimintaa toisin kuin Kreikan sopimuksessa toisena osapuolena olleilla kreikkalaispankeilla.

Vakuussopimuksen osapuolina ovat Suomi ja Espanjan pankkien omistama talletussuojarahasto, mutta neuvottelut Suomi kävi käytännössä Espanjan valtion kanssa. Eduskunta käsittelee sopimusta jo torstaina, ja äänestää siitä perjantaina. Vakuuksien saaminen on hallitusohjelman mukaan ehto Suomen osallistumiselle Espanjan rahoitukseen.

– Toivon, että Suomen eduskunta hyväksyy tämän. Keskeinen vaatimus Suomen osallistumiselle on ollut vakuussopimus. Se on nyt aikaansaatu ja sen sisältö on hyvä, Urpilainen sanoi.

”Kansanedustajille kaikki
mahdollinen tuki”

Valtiovarainministerin mukaan kansanedustajille annetaan kaikki mahdollinen tuki, jotta he ehtisivät tutustua sopimuksen sisältöön ennen torstaita. Sopimus on jo lähetetty käännettäväksi suomeksi ja ruotsiksi kansanedustajia varten.

Salaisiksi tiedoksi sopimuksesta jää joitain yksityiskohtia kuten tilinumerot, mutta pääosiltaan sopimus on Urpilaisen mukaan julkinen.

– Joitakin yksityiskohtia jää julkaisematta, mutta pääsääntönä on se, että sopimus on julkinen. Eduskunnan mahdollisuus tutustua sopimukseen on erikseen turvattu [sopimuskäännös heille toimittamalla].

Sopimuksen mukaan Espanjan talletussuojarahasto antaa Suomelle vakuudet 40 prosentille Suomen lainaosuudesta, ja maksaa ne käteisenä Suomen vakuustilille. Vakuus tulee Suomen haltuun, jos Espanja ei jostain syystä kykene maksamaan velkojaan.

Sopimus on tehty saman tien 100 miljardin euron tukiohjelmalle, vaikka euroryhmä päättänee loppuviikosta myöntää Espanjalle vasta ensimmäisen, 30 miljardin euron suuruisen rahoituserän. 100 miljardia on euroryhmän kesäkuussa Espanjan rahoitukselle asettama katto. Rahat menevät maan pankkien tukemiseen.

Yhteensä Suomi voi saada vakuuksia Espanjalta tarkalleen enintään 769,92 miljoonaa euroa. Tämä summa vastaa 40 prosenttia Suomen 1,9248 miljardin euron osuudesta Espanjan 100 miljardin euron hätärahoituksessa.

”Koko lainaohjelma
ERVV:n kautta”

Urpilaisen mukaan on todennäköistä, että koko Espanjan 100 miljardin euron lainaohjelma toteutetaan euroalueen väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n kautta. Vakituisen vakausmekanismin EVM:n oli alun perin tarkoitus tulla voimaan jo heinäkuun alussa, mutta esimerkiksi Saksa ei ole vielä hyväksynyt sitä.

– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että koko lainaohjelma maksettaisiin ERVV:n kautta, Urpilainen arveli.

Hänen mukaansa Suomi saisi vakuudet myös EVM:lle siirtyville lainaosuuksille, jos EVM:n kautta myönnettävillä lainoilla ei jostain syystä olisi ensisijaisen velkojan asemaa eli senioriteettia – joka sillä ainakin tämän hetken tietojen perusteella tulee pysymään. Vakuuksien saaminen EVM-lainoille edellyttäisi kuitenkin, että kokonaisvakuudet eivät nousisi yli mainitun 769,92 miljoonan euron.

Vakuussumma kertyy Suomen lainatilille sitä mukaa, kun ERVV lainaa rahaa Espanjalle. Eli aina, kun Suomen antama takaus ERVV:lle laukeaa maksettavaksi, Espanjan talletussuojarahaston täytyy maksaa vakuus Suomen vakuustilille.

– Jos vakuustilille ei ole tullut rahaa lainaerän maksuun mennessä, meillä on mahdollisuus olla blokkaamassa lainaerä, Urpilainen sanoi.

Vakuuden hinta on se, että Suomi joutuu luopumaan Espanja-lainojen korkomarginaalin mahdollisesti tuottamista voitoista. ERVV:n marginaali on nykyisin nolla korkopistettä, joten korkeita tuottoja ei ollutkaan tiedossa.

– Mitään muuta hintaa Espanjan vakuuksista ei ole Suomelle tulossa, Urpilainen kertoi.

Muut euromaat ovat Urpilaisen mukaan hyväksyneet Suomen ja Espanjan vakuusjärjestelyn. Suomi sijoittaa vakuusrahat viiden parhaimman luottoluokituksen euromaan velkakirjoihin. Espanjan lainojen keskimääräinen maturiteetti on Urpilaisen mukaan 12,5 vuotta.

Suomi ainoana
vakuuksien perässä

Tänään selvisi virallisesti myös, että yksikään muu euromaa kuin Suomi ei ole vaatinut Espanjalta vakuuksia. Valtiovarainministerin mukaan jokainen maa sai itse päättää, lähteekö vaatimaan Espanjalta vakuuksia.

– Muut eivät ole nyt vakuuksia vaatimassa, ja Suomi on ainoa maa, joka sai vakuudet Espanjalta, hän sanoi.

Urpilaisen mukaan perimmäinen syy sille, että kukaan muu ei pyytänyt vakuuksia on se, että euroalueen pysyvän vakausmekanismin EVM:n pääomaosuuden maksaminen olisi muille kyseeseen tuleville maille yksinkertaisesti liian kallista. Suomi sitoutui maksamaan tämän osuuden jo Kreikka-vakuuksien hintana.

– Esimerkiksi Hollannin ja Saksan pääomaosuudet [EVM:stä] ovat niin paljon suuremmat, ettei pääoman maksaminen yhdellä kerralla ole välttämättä yksinkertaista, Urpilainen selvitti.

Hänen mukaansa Hollannin osuus on Suomeen verrattuna kolminkertainen ja Saksan viisitoistakertainen.

”Päivääkään lomaa
en ole viettänyt”

Vakuusneuvottelut olivat selvästi hyvin raskaat, vaikkakin sopu saavutettiin lopulta kohtalaisen nopeasti.

– Neuvottelut ovat olleet varsin tiivis rupeama. Olemme neuvotelleet varsinaisesti reilun viikon, ja tänään olemme päässeet lopputulokseen, Urpilainen sanoi.

Neuvotteluissa on selkeästi ollut kiire, mutta Urpilaisen mukaan se toimii joskus myös hyvänä kannustimena saada tuloksia aikaan. Ministerin mukaan kyse ei ole siitä, että joku taho olisi luonut kiireen tahallaan neuvotteluiden jouduttamiseksi, vaan Espanjan rahoitustarve on vain yksinkertaisesti niin akuutti. ”Pakko”-sana toistui Urpilaisen puheissa usein.

– Paine on aina neuvotteluissa hyväksi. Oli kysymys mistä tahansa neuvottelusta, niin se, että tietty aikatauluraja lähestyy lisää totta kai myös neuvotteluhalukkuutta,  Urpilainen sanoi.

Hänen mukaansa neuvotteluissa oli ”hyvä ja ratkaisunhakuinen tunnelma”. Tilanteen kiireellisyys tuli selväksi kuun alussa, kun selvisi Espanjan tarvitsevan rahoitusta jo tässä kuussa.

– Päivääkään lomaa en ole vielä ehtinyt pitää, mutta toisaalta tämä aikakausikin on erittäin vaikea, Urpilainen sanoi.

Espanja-tukeen ovat palaneet niin valtiovarainministerin omat lomat kuin nyt myös osa kansanedustajien lomista, kun eduskunta kutsutaan täysistuntoon. Urpilainen pyysi kansanedustajilta ymmärrystä kiireelle.

– Aikataulu on ollut varsin haastava. Uskon, että kansanedustajat ymmärtävät tilanteen.

Eduskunnalle tämä kesä on harvinainen, sillä se on kutsuttu koolle kesken istuntotauon viimeksi 50 vuotta sitten vuonna 1962 niin sanotuille mätäkuun valtiopäiville päättämään maataloustulolaista.

Tilanteen poikkeuksellisuus ja kiireellisyys ei Urpilaisen mukaan kuitenkaan lupaa nopeaa loppua eurokriisille. Kyseessä on vain yksi askel markkinoiden rauhoittamiseksi ja rahoitusvakauden takaamiseksi.

– Epävarmuus tulee jatkumaan, ja kriisin keskellä tulemme elämään jonkin aikaa, valtiovarainministeri sanoi.