Eurooppalaispankit ryntäsivät lainamarkkinoille
EPA/IAN LANGSDON
Eurooppalaiset pankit ovat kiirehtineet hakemaan lainaa pääomamarkkinoilta sen jälkeen, kun viime viikon EU-huippukokouksen päätökset eurokriisin hoidosta nostattivat tunnelmia, kirjoittaa talouslehti Financial Times.
Huippukokouksessa eurojohtajat pyrkivät rikkomaan pankkien ja valtioiden välisen "noidankehän" ja myöntyivät Espanjan pankkien suoraan tukemiseen euroalueen kriisirahastosta, kertoo talouslehti Financial Times (FT).
Myös yhteisen eurooppalaisen pankkivalvonnan luomisesta päätettiin.
FT:n mukaan lyhyen aikavälin vaikutukset pankeille ovat olleet positiiviset. Vuoden toinen neljännes oli lainamarkkinoilla vaisu, mutta sen jälkeen eurooppalaiset pankit ovat muutamassa päivässä laskeneet liikkeelle enemmän vakuudetonta seniorilainaa kuin huhti-kesäkuussa yhteensä.
Uutta rahoitusta ovat hakeneet muun muassa ranskalainen Societe Generale, tanskalainen Danske Bank sekä italialainen Intesa Sanpaolo.
Esimerkiksi italialaispankki Intesa onnistui laskemaan liikkeeseen miljardin euron joukkolainan, mikä FT:n mukaan osoittaa, että suhtautuminen reunamaihin on muuttunut.
Etelän lainakulut
voivat kasvaa
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Morgan Stanley -pankin analyytikko Huw van Steenis arvioi, että Euroopan keskuspankin (EKP) asettaminen pankkien valvojaksi lisää myös pohjoisten euromaiden luottamusta velkojen jakamiseen. Van Steenis kuitenkin huomauttaa FT:lle, että eteläisten euromaiden pankit joutuvat maksamaan rahoituksestaan selvästi enemmän kuin pohjoisten.
Van Steenis uskoo eron vain kasvavan jatkossa. Trendi näyttäisi kärjistyvän entisestään valtioiden rajat ylittävän lainanannon vähentyessä, jolloin pankit ovat entistä riippuvaisempia kotimaisesta rahoituksesta. Etelän pankit joutuvat sen vuoksi etsimään uusia rahoituslähteitä.
JPMorgan Cazenove -investointipankin analyytikko Kian Abouhossein puolestaan katsoo, että pankit ovat kiiruhtaneet rahamarkkinoille nopeasti, koska nyt ei olla varmoja siitä, kauanko mahdollisuus on olemassa.
Abouhossein huomauttaa, että jatkossa tarvitaan enemmän tietoa myös huippukokousehdotusten käytännön puolista, siitä miten toimivia ne lopulta ovat ja mitkä ovat rahan saannin ehdot.
