Kreikkalaiset nostavat rahaa hillittömään tahtiin

Pitää paikkaansa, nyökyttelee kolme kreikkalaista pankkityöntekijää Taloussanomien haastattelussa. Kreikkalaiset vetivät vaaleja edeltävällä viikolla rahojaan pankeista ulos hillittömään tahtiin.

– Meillä alkoi olla melkoisia ongelmia käteisen kanssa, Kreikan suurimmassa pankkiketjussa konttoritason johtotehtävissä Ateenassa työskentelevä Panyiotis Papapolyzos kertoo.

Hänen mukaansa kyseisessä National Bank of Greecen konttorissa laitettiin tilapäiseksi noston kattorajaksi 5 000 euroa.

Papapolyzosin mukaan rahat olisivat käyneet äkkiä vähiin ilman tätä kikkaa. Asiakkaille sanottiin, että jos nämä haluavat nostaa enemmän rahaa, heidän pitäisi tulla takaisin maanantaina vaalien jälkeen. Hän huomauttaa, että enemmänkin olisi tietysti pitänyt antaa, jos joku olisi vaatimalla vaatinut. Ihmiset kuitenkin tyytyivät toiveeseen.

– Maanantaiksi olemmekin sitten tilanneet 100 000 euron kuljetuksen, hän sanoo.

Nyt puhutaan tavallisten kreikkalaisten tavallisista säästöistä. Varakkaat ja todella rahakkaat siirtävät rahojaan ulkomaisille tileille tai hankkivat varoillaan esimerkiksi kiinteistöjä Britanniasta.

Kreikan pankeissa on ollut käynnissä hiljainen talletuspako siitä lähtien, kun velkakriisi alkoi vuonna 2009. Talletuksista arvoidaan vedetyn sen jälkeen pois kolmasosa.

Ja nyt – vaalien alusviikolla – talletuksia siirrettiin tileiltä jopa 600–900 miljoonan euron päivävauhtia, talouslehti The Wall Street Journalin lähteet arvioivat torstain lehdessä.

Papapolyzos sanoo, että kreikkalaispankit ovat takuulla ladanneet pankkiautomaatit täyteen rahaa vaaliviikonlopun alla. On tärkeää, että ihmiset saavat rahansa, jos he alkavat panikoida vaalien vuoksi ja nostaa rahoja ulos, hän selittää. Muutoin paniikki vain yltyisi.

"Moni nostaa säästöntä,
koska on pakko"

Viime viikkojen kulku ei kuitenkaan erityisesti huolestuta Papapolyzosta. Hän uskoo, että raha valuu takaisin pankkeihin, kun tilanne rauhoittuu.

Kolmikko on sitä mieltä, että Kreikan talletuspako on ymmärretty kansainvälisessä mediassa vähän väärin. Heidän mukaansa kyse ei ole pelkästään siitä, että ihmiset pelkäävät pankkien ja euron horjuvan.

– Moni nostaa säästönsä yksinkertaisesti siksi, ettei enää voi muuta, pelkällä etunimellään esittäytyvä Nikos Eurobankista selittää. Kun ihmiset jäävät työttömiksi tai ilman palkkaa, ja verot nousevat, on pakko alkaa syödä säästöjään, hän kuvaa.

Eniten rahojaan vetävät koteihinsa vanhat ihmiset, Eurobankissa työskentelevä Papageorgiou Achilles kertoo. He voivat muistaa toisen maailmansodan aikaiset epävarmat ajat ja pelätä pankkikriisiä siksi. Toinen syy on, että heille on ennättänyt kertyä säästöjä.

– Meidän ikäluokkamme, 30–40-vuotiaat, meillä ei säästöjä juuri ole. Mekin joudumme lainailemaan toisiltamme rahaa ennen tilipäivää, Nikos sanoo.

"Säästöjä kaivetaan maahan
ja kukkaruukkuihin"

Entä kuuleeko pankissa varkauksista, jotka ovat kiihtyneet ihmisten säilöessään rahaa koteihinsa?

Kyllä, jatkuvasti. Papapolyzos kertoo asiakkaasta, joka nosti pari viikkoa sitten 8500 euron säästönsä – ja tuli pian takaisin poliisin kanssa. Varas oli vienyt rahat.

– Olen ymmärtänyt, että moni hautaa rahojaan piiloon maahan tai kukkaruukkuihin varkaiden pelossa, Papapolyzos kertoo.

Varkaat eivät kuulu olevan ainoa vaara kotona pidetyille rahoille. Achilles alkaa muistella noin kuukauden takaista tapausta, jossa kreikkalaismies oli säilönyt 100 000 euroa varastorakennukseen.

– Niille rahoille kävi todella huonosti. Hiiret söivät ne, ja miesparka yritti saada keskuspankilta uusia seteleitä repaleidensa tilalle, Achilles kertoo.

"Meistä on tullut myös
psykologeja"

Yksi asia pankkityössä on muuttunut selvästi, ateenalaiset sanovat.

– Meistä on tullut vähän kuin psykologeja, Papapolyzos kuvaa.

Kun ihmiset jäävät työttömiksi eivätkä pysty maksamaan lainojaan, he purkavat mieltään pankkitiskeillä. Samaa tekevät vanhukset, joiden eläkkeitä on leikattu.