Pankkisäätely uhkaa pk-yritysten rahoitusta

Eurokriisi on nostanut keskeiseksi huolenaiheeksi eurooppalaispankit ja lisännyt pelkoa niiden kaatumisesta. Pankkikriisin uhan alla pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusasema on haluttu saada vankalle pohjalle, minkä takia pankkisektorille on sorvattu kansainvälistä Basel III -sopimusta.

Basel III:n on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta. Vaikka sopimuksen tuomat yhtenäiset vaatimukset pankkien taloudelliselle turvallisuudelle ovat tarpeelliset, sopimuksella on kauaskantoisia seurauksia.

Pahimmillaan Basel III:n laineet voivat lyödä Suomen pk-yrityssektorin yli.

Säätely tiukentaa
pk-yritysten rahoitusta

Vielä tällä haavaa pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille riittää rahaa, sanovat Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Timo Lindholm. Tilanne voi kuitenkin muuttua.

– Pankkien säätely tiukentaa aivan varmasti pk-yritysten rahoitusta, ja se näkyy jo muualla Euroopassa selvemmin kuin Suomessa, Timo Lindholm sanoo Taloussanomille.

– Säätely tekee pankeille houkuttelevammaksi tehdä likvidejä sijoituksia esimerkiksi joukkovelkakirjoihin kuin rahoittaa yrityksiä.

Samaa varoittelee Pienyrittäjien Jyrkiäinen.

– Yritysten rahansaanti tulee vaikeutumaan nimenomaan niin, että rahan hinta nousee ja reaalivakuuksia vaaditaan entistä enemmän, Jyrkiäinen sanoo.

Yritysten väliset
marginaalierot revähtävät

Nordean Suomen suuryrityspalveluista vastaava varatoimitusjohtaja Olli-Petteri Lehtinen muistuttaa, että Basel III:n tuoman säätelyn yksityiskohdat on lopullisesti päättämättä. Tämän vuoksi pankkisäätelyn vaikutuksissa puhutaan näkymistä, ei tästä päivästä.

Pankit ovat kuitenkin alkaneet jo varautua uusien pääoma- ja likviditeettivaatimusten aiheuttamiin kustannuksiin.

– Pankit ovat vähentäneet väkeä ja etsivät kustannustehokkaampia tapoja toimia, Lehtinen sanoo.

Pelkkä kustannusten leikkaus ei riitä, vaan pitkällä aikavälillä pankit siirtävät lisäkustannuksia asiakashintoihin. Lehtisen mukaan tällä tulee olemaan vaikutuksensa yritysrahoitukseen.

– Jos yksinkertaistaa, niin halvan rahan ja ohuiden marginaalien aika on ohi. Hyväriskiset yhtiöt ja hankkeet saavat edelleen kohtuullisen edullisesti rahaa, suurempiriskisillä yrityksillä hinnat ovat erilaiset kuin ennen.

Lehtisen mukaan tulevaisuudessa eri yritysten väliset marginaalierot voivat olla neljä prosenttiyksikköä.

Nykyisin Suomen rahalaitosten uusien euroalueelle myönnettyjen yrityslainojen korkoerot ovat alle yhden prosenttiyksikön. Luvut perustuvat Suomen Pankin tilastoihin, ja niissä pieniksi lainoiksi on laskettu enintään miljoonan euron lainat ja suuriksi lainoiksi yli miljoonan euron lainat. Huhtikuussa alle miljoonan euron yrityslainojen keskikorko oli 2,85 prosenttia ja yli miljoonan euron lainoissa 2,05 prosenttiyksikköä.

Pk-yritykset jatkossakin
pankkirahoituksen varassa

Suomessa poikkeuksellisen suuri osa yritysten rahoituksesta on tehty pankkien kautta, Nordean Lehtinen sanoo. Tämä muuttuu.

– Markkinoilla on nähty, että yritykset hakevat suoraa rahoitusta aiempaa enemmän, Lehtinen sanoo. Suuryritykset hakevatkin rahoituksensa yhä enemmän laskemalla liikkeelle yrityslainojaan. Pk-yrityksillä ei ole tähän juuri mahdollisuutta.

– Iso joukko pieniä yrityksiä on jatkossakin pankkirahoituksen varassa, ja sinänsä näkymä on, että heikompaan suuntaan mennään, Suomen Yrittäjien Timo Lindholm arvelee.

Pk-yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat heikot, koska Basel III -säädökset heikentävät pankkien luotonantokykyä. Lisäksi pankkien varainhankinnan kustannukset nousevat, mikä kallistaa myös yritysten lainarahaa.

Viranomaiset ovat heränneet ongelmaan. Suomen Pankki ja myös Kari Stadighin johtaman työryhmän Pääomamarkkinat ja kasvu -raportti ovat nostaneet esiin yritysten rahoituspohjan monipuolistamisen. Toimet käsittävät muun muassa pääomasijoitusten verohelpotukset ja yrityslistautumisen helpottamisen.

Sinänsä toimet ovat oikeansuuntaisia ja niitä tarvitaan, mutta pk-sektorin rahoitusta monipuolistamisella ei turvata, Timo Lindholm sanoo.

– Monipuolistaminen ei helposti auta pieniä mikro- tai vähän suurempia yrityksiä. Ne ovat jatkossakin aika pitkälti pankkirahoituksen varassa, ei niiden tilanne oleellisesti muuttu.

Pienyrittäjien Harri Jyrkiäinen nostaa esiin Finnveran suhdannerahastot. Hän kuitenkin arvioi, että Finnveran varat eivät riitä pk-yrityssektorin tarpeisiin.

– Monella kasvuyrityksellä haaste tulee siitä, että kun yritystoiminta kasvaa ja kehittyy, sitä kautta myös ulkoisen pääoman tarve muuttuu entistä tärkeämmäksi.

"Hyvin paljon kiinni
pankkien vakavaraisuudesta"

Nordean Olli-Petteri Lehtinen sanoo, että puhuttaessa Basel III:sen vaikutuksista pk-sektorin rahoitukseen ollaan oikeilla jäljillä. Hänen mukaansa asiaa on kuitenkin turha liioitella.

– On tietysti niin, että säätely asettaa pankeille lisävaatimuksia ja yritysten pitää etsiä muita rahoituskanavia. Asiaa ei pidä kuitenkaan ylidramatisoida.

Lehtisen mukaan suuremman riskin pitääkin näkyä suurempana lainan hintana. Kun pankeilta vaaditaan suurempia pääomia riskipitoisten yritysten rahoittamiseksi, on oikein, että näiltä yrityksiltä vaaditaan korkeampia marginaaleja.

Yrittäjien Timo Lindholm kuitenkin muistuttaa, että on riski kansantalouden näkökulmasta, jos investointirahaa on aiempaa vähemmän.

– Kyllä tämä on hyvin paljon kiinni pankkien vakavaraisuudesta ja sitä kautta pankkien mahdollisuudesta saada varainhankintaa. Haluaisin, että suomalaispankit pysyisivät jatkossakin keskimääräistä parempina, että ne olisivat ikään kuin etujoukoissa oman varainhankinnan saatavuudessa ja pystyisivät kartuttamaan omia pääomiaan, Lindholm sanoo.

Näillä eväillä Suomessa olisi mahdollista välttää pahimmat vaihtoehdot, jos eurokriisi laajenee Suomeen. Vielä Lindholm ei kuitenkaan usko luottolamaan.

– Suomessa luottolaman riski alkaa tulla päälle vasta sitten, jos eurooppalainen pankkisysteemi Suomen ulkopuolella alkaa mennä laajemmin polvilleen. Sitä Suomikaan ei pääse karkuun.