Kirjaudu ▼
 

Pankkisäätely uhkaa pk-yritysten rahoitusta

Mikko Stig / Lehtikuva
Pankkisäätely uhkaa pk-yritysten rahoitusta
Uusien tiukkojen Basel III -pankkisääntöjen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Siirtymäaika kestää vuoteen 2019 asti, mutta säätelyn vaatimukset pankkien vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen alkavat vaikuttaa markkinoilla paljon aiemmin. Pk-yritykset saattavat olla uuden pankkisäätelyn sijaiskärsijöitä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Eurokriisi on nostanut keskeiseksi huolenaiheeksi eurooppalaispankit ja lisännyt pelkoa niiden kaatumisesta. Pankkikriisin uhan alla pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusasema on haluttu saada vankalle pohjalle, minkä takia pankkisektorille on sorvattu kansainvälistä Basel III -sopimusta.

Basel III:n on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta. Vaikka sopimuksen tuomat yhtenäiset vaatimukset pankkien taloudelliselle turvallisuudelle ovat tarpeelliset, sopimuksella on kauaskantoisia seurauksia.

Pahimmillaan Basel III:n laineet voivat lyödä Suomen pk-yrityssektorin yli.

00:16Osake
+0.43 %
9.35
+0.04

Säätely tiukentaa
pk-yritysten rahoitusta

Vielä tällä haavaa pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille riittää rahaa, sanovat Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Timo Lindholm. Tilanne voi kuitenkin muuttua.

– Pankkien säätely tiukentaa aivan varmasti pk-yritysten rahoitusta, ja se näkyy jo muualla Euroopassa selvemmin kuin Suomessa, Timo Lindholm sanoo Taloussanomille.

– Säätely tekee pankeille houkuttelevammaksi tehdä likvidejä sijoituksia esimerkiksi joukkovelkakirjoihin kuin rahoittaa yrityksiä.

Samaa varoittelee Pienyrittäjien Jyrkiäinen.

– Yritysten rahansaanti tulee vaikeutumaan nimenomaan niin, että rahan hinta nousee ja reaalivakuuksia vaaditaan entistä enemmän, Jyrkiäinen sanoo.

Yritysten väliset
marginaalierot revähtävät

Nordean Suomen suuryrityspalveluista vastaava varatoimitusjohtaja Olli-Petteri Lehtinen muistuttaa, että Basel III:n tuoman säätelyn yksityiskohdat on lopullisesti päättämättä. Tämän vuoksi pankkisäätelyn vaikutuksissa puhutaan näkymistä, ei tästä päivästä.

Pankit ovat kuitenkin alkaneet jo varautua uusien pääoma- ja likviditeettivaatimusten aiheuttamiin kustannuksiin.

– Pankit ovat vähentäneet väkeä ja etsivät kustannustehokkaampia tapoja toimia, Lehtinen sanoo.

Pelkkä kustannusten leikkaus ei riitä, vaan pitkällä aikavälillä pankit siirtävät lisäkustannuksia asiakashintoihin. Lehtisen mukaan tällä tulee olemaan vaikutuksensa yritysrahoitukseen.

– Jos yksinkertaistaa, niin halvan rahan ja ohuiden marginaalien aika on ohi. Hyväriskiset yhtiöt ja hankkeet saavat edelleen kohtuullisen edullisesti rahaa, suurempiriskisillä yrityksillä hinnat ovat erilaiset kuin ennen.

Lehtisen mukaan tulevaisuudessa eri yritysten väliset marginaalierot voivat olla neljä prosenttiyksikköä.

Nykyisin Suomen rahalaitosten uusien euroalueelle myönnettyjen yrityslainojen korkoerot ovat alle yhden prosenttiyksikön. Luvut perustuvat Suomen Pankin tilastoihin, ja niissä pieniksi lainoiksi on laskettu enintään miljoonan euron lainat ja suuriksi lainoiksi yli miljoonan euron lainat. Huhtikuussa alle miljoonan euron yrityslainojen keskikorko oli 2,85 prosenttia ja yli miljoonan euron lainoissa 2,05 prosenttiyksikköä.

Pk-yritykset jatkossakin
pankkirahoituksen varassa

Suomessa poikkeuksellisen suuri osa yritysten rahoituksesta on tehty pankkien kautta, Nordean Lehtinen sanoo. Tämä muuttuu.

– Markkinoilla on nähty, että yritykset hakevat suoraa rahoitusta aiempaa enemmän, Lehtinen sanoo. Suuryritykset hakevatkin rahoituksensa yhä enemmän laskemalla liikkeelle yrityslainojaan. Pk-yrityksillä ei ole tähän juuri mahdollisuutta.

– Iso joukko pieniä yrityksiä on jatkossakin pankkirahoituksen varassa, ja sinänsä näkymä on, että heikompaan suuntaan mennään, Suomen Yrittäjien Timo Lindholm arvelee.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Pk-yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat heikot, koska Basel III -säädökset heikentävät pankkien luotonantokykyä. Lisäksi pankkien varainhankinnan kustannukset nousevat, mikä kallistaa myös yritysten lainarahaa.

Viranomaiset ovat heränneet ongelmaan. Suomen Pankki ja myös Kari Stadighin johtaman työryhmän Pääomamarkkinat ja kasvu -raportti ovat nostaneet esiin yritysten rahoituspohjan monipuolistamisen. Toimet käsittävät muun muassa pääomasijoitusten verohelpotukset ja yrityslistautumisen helpottamisen.

Sinänsä toimet ovat oikeansuuntaisia ja niitä tarvitaan, mutta pk-sektorin rahoitusta monipuolistamisella ei turvata, Timo Lindholm sanoo.

– Monipuolistaminen ei helposti auta pieniä mikro- tai vähän suurempia yrityksiä. Ne ovat jatkossakin aika pitkälti pankkirahoituksen varassa, ei niiden tilanne oleellisesti muuttu.

Pienyrittäjien Harri Jyrkiäinen nostaa esiin Finnveran suhdannerahastot. Hän kuitenkin arvioi, että Finnveran varat eivät riitä pk-yrityssektorin tarpeisiin.

– Monella kasvuyrityksellä haaste tulee siitä, että kun yritystoiminta kasvaa ja kehittyy, sitä kautta myös ulkoisen pääoman tarve muuttuu entistä tärkeämmäksi.

"Hyvin paljon kiinni
pankkien vakavaraisuudesta"

Nordean Olli-Petteri Lehtinen sanoo, että puhuttaessa Basel III:sen vaikutuksista pk-sektorin rahoitukseen ollaan oikeilla jäljillä. Hänen mukaansa asiaa on kuitenkin turha liioitella.

– On tietysti niin, että säätely asettaa pankeille lisävaatimuksia ja yritysten pitää etsiä muita rahoituskanavia. Asiaa ei pidä kuitenkaan ylidramatisoida.

Lehtisen mukaan suuremman riskin pitääkin näkyä suurempana lainan hintana. Kun pankeilta vaaditaan suurempia pääomia riskipitoisten yritysten rahoittamiseksi, on oikein, että näiltä yrityksiltä vaaditaan korkeampia marginaaleja.

Yrittäjien Timo Lindholm kuitenkin muistuttaa, että on riski kansantalouden näkökulmasta, jos investointirahaa on aiempaa vähemmän.

– Kyllä tämä on hyvin paljon kiinni pankkien vakavaraisuudesta ja sitä kautta pankkien mahdollisuudesta saada varainhankintaa. Haluaisin, että suomalaispankit pysyisivät jatkossakin keskimääräistä parempina, että ne olisivat ikään kuin etujoukoissa oman varainhankinnan saatavuudessa ja pystyisivät kartuttamaan omia pääomiaan, Lindholm sanoo.

Näillä eväillä Suomessa olisi mahdollista välttää pahimmat vaihtoehdot, jos eurokriisi laajenee Suomeen. Vielä Lindholm ei kuitenkaan usko luottolamaan.

– Suomessa luottolaman riski alkaa tulla päälle vasta sitten, jos eurooppalainen pankkisysteemi Suomen ulkopuolella alkaa mennä laajemmin polvilleen. Sitä Suomikaan ei pääse karkuun.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (34)

Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava

Anonyymi
On se luojan lykky että olemme eurossa.
Voi tätä huolettomuutta, hyvää työllisyyttä, pieniä korkoja, matkustamisen helppoutta kun ei tarvii rahaa vaihtaa.
Valtioitten velatkin on helppo vertailla kun on sama valuutta, muuten voisi nollat loppua taskulaskimella laskiessa.
Anonyymi: Nimetön 11.6.2012 6:38

Anonyymi
Suuryritykset hakevatkin rahoituksensa yhä enemmän laskemalla liikkeelle yrityslainojaan. Pk-yrityksillä ei ole tähän juuri mahdollisuutta.

Pk-yritysten pitää perustaa oma pankki. Maahan tarvitaan kolmas osuustoiminnallinen pankkiryhmä: PK-OP.
Anonyymi: Pk samalle viivalle 11.6.2012 6:45

Anonyymi
Suomessa pk sektori on se joka työllistää. Tästä onkin helppo vetää johtopäätökset tulevaisuudesta.
Anonyymi: Nimetön 11.6.2012 7:01

Anonyymi
Niinpä, yritysten tulisi maksaa veroja voitostaan jolloin ns. oan pääoman keräämnen on tehty hankalalksi ja samalla osinkoveroja kiristetään jolloin omistajiltakin on hankalaa saada rahaa ja nyt tukpataan myös lainarahan saanti nostamalla kustannuksia. Herää lysymys miten kukaan voi kuvitella jatkossa yrittämisen olevan kannattavaa. Lainaragan kallistuminen tarkoittaa että yrityksen katteiden tulisi nousta samalla kuin nykysuuntaus on ollut kilpailun kiristyminen.
Anonyymi: Nimetön 11.6.2012 7:02

Anonyymi
30 vuotisen yrittäjäurani aikana olen toistuvasti saanut nauttia löysästä lainansaannista.

Markkinoille tupsahtaa uusia yrityksiä, joilla on Finveran vakuudet, eri nimikkeillä annettuja tukia.
Yritysten omistajat eivät ole täydellä vastuulla mukana ja miltei jokainen näistä yrityksistä on muutamien vuosien markkinoiden sotkemisen jälkeen kuopattu vero-, palkka ja laskuvelkaisena.

Kiitos finanssiteollisuus.
Anonyymi: sosiaalidemokraatti 11.6.2012 7:08

Anonyymi
Palkkojen raju ale on hyvä lääke kilpailukyvyn palauttamiseksi ja tilanteen korjaamiseksi suomessa.
Anonyymi: vinkki jutalle 11.6.2012 7:08

Anonyymi
Lisää sosiaalidemokratista unelmähöttöä, rakkautta ja ennenkaikkia LISÄÄ VEROJEN KOROTUSTA, SÄÄTELYÄ, TRANSAKTIOMAKSUJA! Kyllä kansa tietää!


Mokialle, Stora Densolle, Lorttomille, Talvisaasteelle ja muille vastaaville riistofirmoille kyllä riittää sekä valtion että pankkien rahoja.
Anonyymi: JuustoHöylä 11.6.2012 7:13

Anonyymi
Nyt keksin annetaan vakuudet SUOMALALAISILLE pk yrityksille lainan saannin turvaamiseksi.

Vakuudet ovat jo etelä euroopassa josta emme voi niitä irrottaa.

Terveisin

VM
Anonyymi: Nimetön 11.6.2012 7:30

Anonyymi
Pienyrittäjä on jo suursijoittajien ja ay-liikkeen orja.
Anonyymi: tästä ei asema huono 11.6.2012 7:31

Anonyymi
Perus-palkannautiskelija-koodiapinaorja ei oikein ymmärrä tätä juttua: Onko yritystoiminnalle (kannattavalle sellaiselle) ehdoton edellytys, että pystyy velkaantumaan? Mitä jos yrittäisi säästää ja käyttää sitten niitä rahoja? Ei kai verottajakaan ihan kaikkea vie?
Anonyymi: Maltillista kasvua ( 11.6.2012 7:43
Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä