Suomen finanssialan suurin haavoittuvuus selvitettiin
Merkittävästi heikentyvä markkinaympäristö aiheuttaisi sopeuttamistarpeita erityisesti henki- ja työeläkevakuutusyhtiöissä. Näin kertovat Finanssivalvonnan (Fiva) tekemän niin sanotun stressitestin tulokset.
Fiva selvitti Suomen finanssisektorin eli pankkien ja vakuutusyhtiöiden selviytymiskykyä, jos talous kehittyisi selvästi ennakoitua heikompaan suuntaan.
Tilanteen heikkeneminen edellyttäisi monilta henki- ja työeläkevakuutusyhtiöiltä sijoitusten riskitason alentamista. Fivan mukaan jo yhtiöiden lähtökohtatilanne tämän vuoden stressitestiin oli edellisvuoden testiä heikompi, koska vakavaraisuustasot alenivat viime vuonna.
Stressitestin mukainen muutos riskinkantokyvyssä ei kuitenkaan olisi kovin suuri. Pankki- ja vahinkovakuutussektorien riskinkantokyky on säilynyt lähes ennallaan ja vahvana.
– Stressitestin perusteella suurin haavoittuvuus Suomen finanssisektorilla liittyisi sijoitusmarkkinoiden kehitykseen. Sen sijaan finanssisektorin kyky kestää makrotalouden heikkenemistä olisi testin mukaan hyvä, johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Pankkien luottotappiot
kasvaisivat
Talouden heikkeneminen kasvattaisi stressitestin mukaan pankkien luottotappioita, mutta tappiot pysyisivät edelleen kohtuullisen pieninä. Lyhyiden markkinakorkojen alhaisuus heikentäisi pankkien korkokatetta ja liiketulosta selvästi, mutta pankkisektori kokonaisuutena säilyisi voitollisena ja vakavaraisuus hyvänä.
Finanssiryhmittymien omat varat ylittäisivät stressiskenaariossakin selvästi omien varojen minimivaatimuksen.
Kaikkien vakuutusyhtiöiden sijoitusten nettotuotot jäisivät heikon kehityksen vaihtoehdossa miinukselle. Tämä alentaisi vakavaraisuustasoja etenkin henki- ja työeläkevakuutusyhtiöissä. Yhtiöiden vakavaraisuus säilyisi kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla, mutta monet yhtiöt joutuisivat sopeuttamaan toimintaansa riittävän vakavaraisuuden säilyttämiseksi.
Apulaisjohtaja Jukka Vesala pitää tärkeänä, että finanssiyhtiöillä on riittävästi puskureita toimintaympäristön heikkenemisen varalta.
– Puskurien tärkeys korostuu velkakriisin aiheuttaman epävarmuuden syventyessä, hän sanoo tiedotteessa.
Finanssivalvonta käyttää stressitestin tuloksia hyödykseen arvioidessaan, onko yhtiöiden tarpeen vahvistaa pääomiaan tai alentaa riskinottotasoaan.
Stressitesti toteutettiin maalis-toukokuussa ja sillä arvioitiin liiketuloksen ja vakavaraisuuden kehitystä heikentyvässä toimintaympäristössä. Testiskenaario kattoi vuodet 2012-2013, ja se laadittiin yhteistyössä Suomen Pankin kanssa.
Skenaario kuvaa huomattavan negatiivista ja epätodennäköistä, mutta mahdollista toimintaympäristöä, ja sillä testataan valvottavien riskinkantokykyä.
Stressitestissä keskityttiin vakavaraisuuden testaamiseen, eikä siinä testattu pankkien likviditeettitilanteen ja varainhankinnan mahdollisia muutoksia.
Laskelmissa eivät olleet mukana uudet Basel III-vakavaraisuussäännökset eikä tuleva Solvenssi II -sääntely, joka koskee henki- ja vahinkovakuutusyhtiöitä.













