Omistammeko kohta jo pankkeja Espanjasta?

Espanjalaispankkien pääomitustarpeesta ei liene epäilyksiä. Virallisten arvioiden mukaan espanjalaiset pankit tarvitsevat lisää pääomaa 20–30 miljardia euroa. Kansainvälisten pankkien laatimissa arvioissa pääomitustarve nousee yli sataan miljardiin euroon.

Epäselvää sen sijaan on se, miten pääomittaminen tehdään. Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on toistuvasti vaatinut, että pankkeja olisi voitava rahoittaa euroalueen pysyvän kriisirahaston eli Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. Nykysäännöt eivät tätä mahdollista.

OP-Pohjola-ryhmän ekonomisti Timo Hirvonen pitää EVM:n suoraa pankkirahoitusta parhaana vaihtoehtona Espanjan pankkikriisin rauhoittamiseksi. Yhdysvalloista kannattaa katsoa mallia, miten pankkien pääomittaminen voi vakauttaa pankkimarkkinat. Liittovaltio teki pääomitusoperaatiolla lopulta voittoa.

– Se on hyvä esimerkki, että [pankkien pääomittamisella] voi olla myönteinen tulos, Hirvonen sanoo Taloussanomille.

Onko sääntömuutoksiin
aikaa?

Timo Hirvonen katsoo, että Euroopan tilanteen vakavuusaste on taas noussut. Euroalueen on varauduttava nopeisiin toimiin, jos espanjalaispankkien tilanne kärjistyy.

EVM:n on määrä aloittaa toimintansa heinäkuun alussa, ja sen lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Mikäli vakausmekanismiin tehtäisiin sääntömuutoksia, voisi kestää loppuvuoteen ennen kuin pankkien suora pääomittaminen olisi mahdollista, Hirvonen arvelee. Tähän ei ole välttämättä aikaa.

– Jos kriisi alkaa kärjistyä, rahaa on löydyttävä nopeasti. Silloin ei voida pitää kiinni samoista periaatteista, että vastustetaan [pankkien suoraa pääomittamista], Hirvonen sanoo. Hän viittaa epäilyihin, että esimerkiksi Saksa ja Suomi eivät haluaisi rahoittaa espanjalaispankkeja suoraan.

Vaikka EVM:n säännöt eivät mahdollista pankkien suoraa pääomittamista, Hirvonen arvelee, että tilanteen niin vaatiessa löytyy jokin pykälä, joka mahdollistaa suoran pankkirahoituksen. Toinen mahdollisuus on, että espanjalaispankkeja voitaisiin tukea Espanjan valtion kautta.

Tällöin EVM antaisi rahaa Espanjalle, joka ohjaisi rahavirran kriisipankkeihin. Menetelmällä on kuitenkin ongelmansa.

– Jos rahoitus menee Espanjan valtion kautta, silloin se näkyy maan julkisessa velassa, Hirvonen sanoo.

Espanjan rahoituskustannukset kallistuisivat, koska maan julkinen velka paisuisi ja talouden alijäämä kasvaisi edelleen. Espanja voi pääomittaa pankkejaan myös ilman tukipaketteja, mutta Hirvonen epäilee, että maalla ei ole tähän varaa.

Viimeinen hätävaihtoehto olisi perustaa uusi, pankkien pääomittamiseen keskittyvä hätärahasto jos ongelmat kärjistyvät Espanjassa seuraavien viikkojen aikana, Hirvonen sanoo.

– Siihenkin tarvittaisiin jostain pääomia.

Suoraa pankkitukea
myös muualle?

Mitä EVM:n kautta tapahtuva espanjalaispankkien pääomittaminen käytännössä merkitsisi?

– Jos EVM pääomittaisi suoraan espanjalaispankkeja, se saisi vastineeksi pankkien osakkeita, Hirvonen sanoo.

Tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaiset omistaisivat välillisesti pankkeja Espanjassa, Hirvonen selittää. Omistus ei välttämättä rajoittuisi espanjalaispankkeihin. Kun suora pääomittaminen olisi tehty mahdolliseksi, voitaisiin myös muiden kriisimaiden pankkeja tukea EVM:n kautta.

Irlannissa ja Kreikassa pankkituki on kulkenut tähän asti valtionhallinnon kautta, mutta tulevaisuudessa suomalaiset voivat omistaa pankkeja ympäri Eurooppaa. Suomen osuus EVM:stä on 1,8 prosenttia.

Suoraan pääomittamiseen on suhtauduttu kuitenkin penseästi.

– Kansallinen omistajuus on yksi argumentti, miksi jotkut maat voivat sitä olla vastaan, Hirvonen toteaa.

– Toisaalta jos ajattelee vakausvälineitä, niin onko väliä, että annetaan tukea maalle vai pankeille. Se on mielipidekysymys, kumpaa kautta tukea annetaan, kun sitä kuitenkin tarvitaan, hän jatkaa.