Suomen Pankin tase yli 100 miljardin euron – "Ei ole ongelma"
Antti Aimo-Koivisto Lehtikuva
Suomen Pankin tase on noussut yli sadan miljardin euron. Johtokunnan varapuheenjohtajan mukaan tämä ei ole ongelma. Taseen paisumisen takana on SP:n rooli Pohjoismaiden eurokeskuspankkina.
Suomen Pankin tase on kasvanut vuoden 2007 lopusta yli 80 miljardia euroa. Taseen loppusumma oli reilut neljä vuotta sitten 23 miljardia, kun se oli kuluvan vuoden maaliskuussa 107 miljardia euroa.
Keskuspankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkaraisen mukaan taseen paisumisen takana on Suomen Pankin rooli Pohjoismaiden eurokeskuspankkina. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka kuuluu yhteisvaluutta euroa käyttävään rahaliitoon.
– [Pohjoismaissa] toimiviin liikepankkeihin kertynyt euromääräinen likviditeetti kasautuu tänne. Kyse on siis eri pohjoismaisten rahalaitoksien eurolikviditeetin tallettamisesta turvalliseen paikkaan, keskuspankkiin, Hakkarainen kirjoittaa Suomen Pankin sivuilla julkaistussa blogissaan.
Hänen mukaansa Suomen Pankin taseen kasvun taustalla merkittävimmät tekijät ovat sellaisia, joihin pankki ei itse vaikuta.
– Euroaikana setelistö on lisääntynyt noin 2 miljardista eurosta noin 14 miljardiin ja rahalaitosten talletukset olivat pitkään noin 10 miljardia euroa, mutta ovat viimeisen vuoden aikana nousseet jopa 80 miljardiin. Näistä jälkimmäinen on ollut tapahtuneen kasvun komponenttina monin kerroin merkittävämpi kuin setelistön kasvu.
– Epävarmana aikana niin sanottu riskiaversio kasvaa eli suuret institutionaaliset sijoittajat, eläkerahastot ja yritykset sekä myös kotitaloudet välttävät riskejä. Ne irtautuvat pitkäaikaisista sijoituksistaan, myyvät riskiä sisältäviä joukkolainoja ja lyhentävät sijoitushorisonttiaan. Ne haluavat säilyttää eurojaan pitäen niitä käteistileillä tai tallettaen niitä lyhytaikaisesti pankkeihin. Pankeille on vastaavasti turvallisin paikka parkkeerata näin saatu likviditeetti edelleen keskuspankkiin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Hakkaraisen mukaan pohjoismaisten pankkien maksuvalmiustalletukset Suomen Pankkiin eivät tuo riskiä sen lisäksi, mitä eurojärjestelmässä toimintaan sisältyy. Hän myös muistuttaa, että taseen kasvu ei ole tasaista vaan sen loppusumma vaihtelee pitkin vuotta ja kasvaa aina neljännesvuosien ja koko vuoden lopussa.
– Esimerkiksi viime vuonna tase oli suurimman osan aikaa noin 30–35 miljardia euroa ja kasvoi syyskuusta alkaen vuoden lopun lähes sataan miljardiin, Hakkarainen kirjoittaa.
– Koska merkittävin osa Suomen Pankin taseen kasvusta on johtunut lyhytaikaisen likviditeetin väliaikaisesta parkkeeramisesta keskuspankkiin, voi taseen loppusumma pienentyä yhtä nopeasti kuin se on kasvanutkin. Tase pienenee siinä vaiheessa, kun rahoitusmarkkinoilla toimijoiden tarve pitää eurovarojansa mahdollisimman nopeasti käytettävissä olevana päättyy.
