Kirjaudu ▼
 

Pankkiunioni ei auta kriisissä yhtään

Denis Doyle/Bloomberg News
Pankkiunioni ei auta kriisissä yhtään
EU:n komission väläyttämästä pankkiunionista ei ole lääkkeeksi käsillä olevaan kriisin. Pidemmälläkin aikavälillä se jättää avoimeksi useita kysymyksiä, arvioivat asiantuntijat.
Sami Noponen
31.5.2012 15:20
77

EU:n komission eilen julkistamat ehdotukset Euroopan laajuisen pankkiunionin muodostamisesta eivät toisi nopeaa helpotusta euroalueen nykyiseen kriisiin. Näin arvioi omassa konsulttiyhtiössään nykyisin työskentelevä, Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö Heikki Koskenkylä.

Pankkiunioni eli kriisivastuiden jakaminen sekä euroalueen laajuinen rahoitusvalvonta ja talletussuoja ovat osa tiiviin talousliiton rakentamista. Tämän toteuttaminen voi kohdata monenlaisia poliittisia esteitä, koska talousliiitto vaatii kansallisen tason hyväksyntää.

– Tämä kaikki on tavallaan osa talousliiton laajentamista ja syventämistä. Vaikka vielä ei voida puhua varsinaisesti liittovaltiosta, olisi tämä askel integraation syvenemiseen. Etenkin Saksa on puhunut siitä, että samaan aikaan pitäisi luoda poliittista unionia, jotta esimerkiksi eurobondien käyttöönotto olisi mahdollista, Koskenkylä sanoi Taloussanomille.

Koskenkylän mukaan tällaiselle kehitykselle pitää kuitenkin olla kansalaisten kannatus.

– Kyse on myös demokrativajeesta. Jos kansalaiset äänestävät tällaisen kehityksen puolesta, se on ok. Nykyiseen kriisiin tällaiset suunnitelmat eivät tuo mitään apua, sillä niiden toteuttamiseen vaaditaan vuosien työ.

Pankkiunionissa
piilee yhteisvastuu

Pankkiunioni voi sisältää piilevää yhteisvastuuta. Sitä koskevassa ehdotuksessa on järkeä vain syvemmän integraation toteutuessa, koska talletussuoja merkitsee eurobondien tavoin käytännössä yhteisvastuuta. Koskenkylän mukaan tarvittaisiin euromaiden yhteistä finanssipolitiikkaa talletussuojajärjestelmän varojen kartuttamiseksi.

– Talletussuojajärjestelmiin kerätään aika vähän varoja ja muutamat EU-maat eivät kerää mitään. Näillä summilla ei pelasteta suuria pankkeja, lähinnä ne riittäisivät pienille pankeille. Tällöin talletussuojarahaston pitäisi lainata varoja jostakin.

Velkakriisin kolhimien Etelä-Euroopan pankkien tueksi vaaditaan pikaisempia keinoja. Koskenkylän mukaan Espanjan pankkikriisin mittakaava ja sen tuottamat luottotappiot voivat vaatia pysyvän kriisirahaston EVM:n tukea.

– Erilaisten arvioiden mukaan Espanjalla on vielä tarve pääomittaa pankkeja 50-100 miljardia euroa. Kuplan on annettua muhia, kun se pitäisi lakaista pois. Kun EVM voi myöntää lainoja pankeille, käytettäköön sitä hyväksi, jos Espanjan valtio ei itse pääomitukseen pysty. Nykyinen tilanne näivettää Espanjaa ja koko euroaluetta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Komission mukaan EVM:n tulisi pääomittaa pankkeja suoraan mieluummin kuin kansallisten hallitusten kautta. Tällaista menettelyä saatetaan komission mukaan tulevaisuudessa harkita.

Aiemmin myös Espanjan hallitus on ehdottanut, että kriisirahasto tukisi pankkeja suoraan. Ehdotus on otettu nihkeästi vastaan etenkin Saksassa, Suomessa ja Hollannissa.

Pankkiunionista
tulonsiirron kanava?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kirjoitti viime sunnuntain Helsingin Sanomissa, että pankkiunioni auttaisi katkaisemaan kriisiin ajautuneiden valtioiden ja näiden pankkien kohtalonyhteyden. Pankkiunioni voitaisiin rajata myös koskemaan vain suuria pankkeja. Vihriälän mukaan pankkiunionin ituja edustavat jo pankkivalvontaviranomainen EBA ja järjestelmäriskikomitea ESRB.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen ylijohtaja Peter Nyberg arvioi, että pankkiunioni ei toisi helpotusta akuuttiin kriisiin. Pidemmällä aikavälillä se voisi edustaa tulonsiirtoa paremmin asiansa hoitaneilta eurovaltioilta kriisiin ajautuneille maille.

Rahoitusasiantuntija Nyberg on perehtynyt muun muassa Irlannin viime vuosien pankkikriisiin.

– Pankkiunioniin liittyy talletussuojajärjestelmän kautta taloudellista yhteisvastuuta, mutta käytännössä suurten pankkien toiminnan valvonta uusin laein ja instituutioin olisi liian hidasta nykyisen kriisin kannalta. Itse olen sitä mieltä, että pankkien ei pitäisi olla niin suuria, etteikö niitä voitaisi kriisin iskiessä esimerkiksi pilkkoa. Nykyisessä tilanteessa kansainvälisesti toimivat suurpankit ovat ylilyöntiasemassa kansallisvaltioihin nähden, Nyberg toteaa.

Hän on Koskenkylän kanssa samoilla linjoilla siinä, että kehitys kohti pankkiunionia voisi kulkea vain käsi kädessä EU:n tiukemman liittovaltiokehityksen kanssa. Tässä suhteessa pankkiunioni ja euroalueen yhteiset velkakirjat ovat samassa veneessä.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (77)


Anonyymi
Pankit voivat keskenään jakaa riskinsä ja tappionsa. Pitäisi jo tyhmemmänkin politiikon tajuta, että nykyinen meno ei kelpaa äänestäjille.
Edes Suomessa 31.5.2012 16:06

Anonyymi
Toimii se toiseenkin suuntaan. Liittovaltiosta hyötyy sitä enemmän, mitä vähemmän säästää ja tekee töitä. Miksei Suomalaisia kiinnosta tuhlaus, makea elämä ja laiskottelu? Antaa muiden siirrellä varojaan tänne. Sanotaan että on kallista ja kylmää ja lomiakin niin paljon, ettei täällä ilman tukia eletä. Lakisääteinen elintaso niin korkeaksi, ettei kellään ole siihen varaa ja muun Euroopan on alettava vaan maksaa ja kantaa vastuunsa. Liikenneturvallisuusvaatimuksena voisi olla premium-tason autot, koska muut vain ovat liian turvattomia täällä jään keskellä.
frsd 31.5.2012 16:09

Anonyymi
mihinköhän sen sotilaspassin voi palauttaa..?


Sattuuko kukaan tietämään, mihin voi ilmoittautua, jotta pääsee uusien jääkärien koulutusleirille? Kai tällaiset vanhat jäärätkin vielä huolitaan? Elektroniikka ja informaatiotekniikka ovat erikoisalaa, kaukosäätimet ja radio-ohjaus erikoisesti.
Komppanian tarkin am 31.5.2012 16:11

Anonyymi
Kiinan muuri ei kuulemma oikeasti näykkään kuuhun, mutta euromaat voivat rakentaa vaikka kuuhun asti ylettyvän palomuurin veronmaksajien rahoilla, mutta samat tahot nekin rahat imuroivat muutamassa päivässä, kuten tähänkin asti.
Loppujen lopuksi se taitaakin olla juuri tarkoitus.
Nimetön 31.5.2012 16:12

Anonyymi
Ei sen ole tarkoituskaan auttaa, vaan siirtää lisää päätösvaltaa EU:lle.
Kohti liittovaltiota 31.5.2012 16:17

Anonyymi
Vain julkisen sektorin velaksi elämisen lopettaminen auttaa, mutta sitä poliitikot eivät millään suostu kokeilemaan.


Julistat EU-päättäjien virallista lääkitystä Espanjalle.

Asia on niin että ennen maailman talouskriisin puhkeamista vuonna 2008 Espanja oli euroalueen mallioppilas. Sillä oli alhainen valtiovelka BKT:hen ja budjetit jokseenkin tasapainossa.

Espanjan asunto- ja kiinteistökuplan puhkeamisen seuraus -välttämätön muutos- oli valtion suuri budjettivaje. Se johtuu kansantalouden kirjanpidosta. Kun ulkoinen tasapaino ei merkittävästi muutu (vienti/tuonti) niin yksityisen sektorin alijäämäisyyden (velkaantuminen) muutos äkillisesti pyrkimykseen ylijäämään (velkaantumisen purkamiseen) johtaa valtion ylijäämään siirtymisen alijäämäksi.

Kyse on siis siitä miksi valtiolle tuli alijäämä ja mitä sille pitäisi tehdä eli miten se saataisiin korjattua. Valtion budjettialijäämä ei siis ole jotenkin irrallaan oleva asia muusta muutoksista kansantaloudessa.

Ehkä oivalsit kirjanpidosta että Espanjan valtion hyvä tasapaino aikanaan taas paljon johtui yksityisen sektorin alijäämäisyydestä mikä valitettavasti meni liikaa asunto-ja kiinteistörakentamiskuplaan. Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa että se ei innostanut Espanjan valtiolta tuhlailemaan ja rikkomaan sopimusta velka- ja alijäämärajoista.

EU-päättäjien oppi on raju ja nopea budjettialijäämän pienentämien mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa että se yrittää painaa yksityisen sektorin uudelleen alijäämäiseksi (velkaantumaan). Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja jousto tapahtuu muuta kautta; jättityöttömyys, pienyritysten konkurssiaalto, pankkien haaksirikko..

Vaikea sanoa miten tämä pitäisi selvittää rahaliitossa. Keskuspankin pitäisi aktiivisella rahapolitiikalla toimia vastapainona kun valtio kiristää vyötä ettei talous vajoa lamaan. Ongelma on että se keskuspankki ei ole Madridissa vaan Frankfurtissa.

Toinen mahdollisuus olisi muuttaa ulkoista tasapainoa devalvoimalla mutta Espanjalle ei ole peseta vaan euro.

Rahaliitossa jotenkin koko rahaliiton pitäisi siten tukea Espanjaa prosessin aikana (sille ajatukselle ei taida paljoa löytyä sympatiaa) ja EKP:n ottaa vähän korkeampi inflaatiotavoite (Saksa olisi kauhuissaan).

Vyönkiristämisestä siirtyminen enempi reformeihin eli uudistuksiin taloudessa voisi enempi pitemmällä ajalla olla hyötyä (resursseja siirettäisiin paremmin käyttöön ja BKT:hen tulisi uutta kasvupotentiaalia).

Kysymys on vain miten Espanja pääsisi "tästä" "sinne" kun paha taantuma on nyt heti käsillä oleva kiireellisin ongelma ja se on kaataa Espanjan kotitaloudet, pankit kuin valtionkin yhdessä konkurssiin.
Topi 31.5.2012 16:18

Anonyymi
Onko se Vihriälä ihan kajahtanut? Suomen edun mukaista ei ole sitoutua verovaroin takaamaan ulkomaisia pankkeja, jotka ovat lainanneet maksukyvyttömille maille tai tehneet muita tyhmiä riskisijoituksia.
Nimetön 31.5.2012 16:20

Anonyymi
Ei sen ole tarkoituskaan auttaa, vaan siirtää lisää päätösvaltaa EU:lle.


Merkel tänään

There are integration steps which will require treaty changes. We are not at that stage today but nevertheless there are no taboos. I have always said we need more Europe and that means eventually giving more competences to the European Commission.

telegraph.co.uk
Yuck 31.5.2012 16:23

Anonyymi
Koska poliitikot ja pankit ovat symbioosissa, niin sen takia yritetään pankkeja pelastaa että tavallinen pulliainen laitetaan maksajaksi ja pankit korjaavat voitot. Veronmaksajat korjaavat täysmääräiset tappiot. Rahanluontioikeus ainoastaan valtiolle korottomasti. Siksi meillä on inflaatiota, koska joudumme maksamaan korkoa rahasta jota ei ole edes olemassa..
Niin tai näin aina v 31.5.2012 16:28

Anonyymi
Espanja ja ystävä JP.Morgan joka näytti mallia kirjanpidossa ja vivutti moneen sataan kertaan espanjaa.
Kreikka ja GS.
Lurjus 31.5.2012 16:29
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä