Ekonomistit: Espanjan Bankia voi olla jäävuoren huippu – tai sitten ei
DOMINIQUE FAGET
Espanjan keskushallinto suunnittelee jättirahoitusta kriisipankki Bankialle. Lymyääkö pinnan alla lisää mätiä taseita, jotka voivat uhata Espanjan taloutta?
29.5.2012 18:33
67
Espanjalaispankkien tila on melkoinen arvoitus. Selväksi on tullut, että maan neljänneksi suurimman pankin Bankian taseessa on yli 30 miljardin euron verran kiinteistösijoituksiin liittyviä ongelmalainoja. Keskushallinto aikoo rientää apuun 19 miljardin euron pääomituksen kanssa.
Näinköhän Bankia jää viimeiseksi avustettavaksi? Tätä arvuutellaan markkinoilla kiihkeästi.
– Espanjan kyky selvitä [talouskriisistä] riippuu paljon siitä, mikä tuen tarve on – ja se taas on epävarmuuden peitossa, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.
Muiden pankkien taseissa lilluvista ongelmista on esitetty monenlaisia arvioita. Espanjalainen El Mundo -lehti esimerkiksi arvioi eilen nimettömiin lähteisiin perustuen, että Espanjan hallitus voi joutua avustamaan pankkeja vielä lisäksi 30 miljardin euron potilla.
– On hyvin todennäköistä, ettei kaikkia luottotappioita ole vielä kirjattu, sanoo Varman sijoitusjohtaja Risto Murto enteillen, ettei Bankia ole ainoa ongelmapesäke.
Myös OP-Pohjolan Heiskanen sanoo, että Bankian esille tulleet rahoitustarpeet todella herättävät kysymyksiä siitä, tarvitsevatko muutkin apua. Hän viittaa Institute of International Financen (IIF) taannoiseen tutkimukseen, jonka mukaan espanjalaispankit joutuvat tekemään luottotappiovarauksia 190 miljardin euron edestä. Heiskasen mukaan sekään ei välttämättä riitä.
Ei syytellä ilman syytä,
sanoo Aktian Tyrväinen
Espanjan keskuspankissa vuosina 1997–1998 työskennellyt Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen sanoo, ettei muita pankkeja pitäisi syytellä ilman kunnon selvityksiä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Hänen mukaansa Espanjan suurimmat pankit ovat yleisen käsityksen mukaan ”kohtuullisen hyvässä kunnossa”, eikä joissakin tehdyissä selvityksissä ole löydetty merkkejä pahoista ongelmia.
Vaikeudet vellovat yhden pankin ympärillä, aivan kuten Suomen pankkikriisissä aikanaan, Tyrväinen sanoo. Tuolloin sairas SKOP paloiteltiin muille. Bankia taas muodostettiin pari vuotta sitten vaikeuksiin ajautuneista säästöpankeista.
– On helppoa sanoa, että siellä on sitä ja sitä. Suhtaudun tuomioihin ilman tutkimuksia melko epäilevästi, Tyrväinen sanoo. Hän muistuttaa myös, että Espanjan kiinteistökuplaankin käytiin aikanaan käsiksi eikä sitä piiloteltu.
Tyrväisen mielestä Espanjan tuomitsemisen kanssa pitäisi olla varovainen myös siksi, että maan taloushistoria eroaa vahvasti monesta muusta kriisimaasta.
Tyrväisen mukaan Espanja on malliesimerkki maasta, joka sai taloutensa modernisoitua ja kasvuun EU:n sekä euron avulla – ja jonka taloutta hoidettiin asianmukaisesti, talouskriisiin saakka. Kun vaikeudet alkoivat, ne saivat alkusysäyksensä kaukana kotoa, Yhdysvaltain kiinteistömarkkinoilta, hän kertaa.
– Siinä mielessä en pidä Espanjaa yhtä toivottomana kuin jotkut muut. Se on terveempi ja dydaamisempi kokonaisuus kuin muut.
Lisää Aiheesta
