Suomella yhä miljardeja Espanjassa – "Maa on kuin lama-ajan Suomi"
REUTERS/Paul Hanna
Uutiset Espanjasta ovat päivä päivältä hälyttävämpiä, ja maa on hallituksensa mukaan vakavassa vaarassa luisua ulos rahoitusmarkkinoilta. Taloussanomat selvitti, kuinka paljon suomalaisia sijoituksia – muun muassa työeläkevaroja – on vielä kiinni Espanjassa, ja mitä mieltä eläkeyhtiöissä ollaan maan tilanteesta.
Viime päivien uutiset Espanjasta eivät lupaa hyvää: maan talous kutistuu, lainakulut ovat nousemassa pääministeri Mariano Rajoyn mukaan tähtitieteellisiksi ja espanjalaispankkien luottoluokitukset ovat matkalla kohti pohjamutia.
Lyhyesti sanoen: velkakriisin täysimittainen leviäminen Espanjaan on erittäin lähellä.
Suomella on Espanjassa yhä miljardien eurojen edestä saatavia, jotka ovat vaarassa, jos maa ajautuu täyteen talouskaaokseen. Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaiset Espanja-sijoitukset ylsivät maaliskuussa yhteensä reiluun 4,4 miljardiin euroon.
Suomalaisten luottolaitosten osuus tästä 4,4 miljardista eurosta oli 2,05 miljardia. Sijotus- ja rahamarkkinarahastoilla oli sijoituksia Espanjassa 1,15 miljardia euroa, ja vakuutuslaitoksilla 263 miljoonaa euroa. Työeläkerahoja oli Espanjassa vajaan miljardin edestä eli 974 miljoonaa euroa.
"Espanja näyttää samalta kuin
Suomi 1990-luvun alussa"
Työeläkevakuutusyhtiö Eteran sijoitusjohtaja Jari Puhakka sanoo, että yhtiöllä ei ole enää lainkaan sijoituksia Espanjassa. Sijoituksista luovuttiin, kun Espanjan taloustilanne alkoi heikentyä merkittävästi.
– Sijoitukset ajettiin alas pääosin puolitoista vuotta sitten ja viimeisetkin vajaa vuosi sitten, Puhakka sanoo.
Hänen mukaansa Espanjassa on havaittavissa samanlaista kehitystä, joka johti Suomessa 1990-luvun alkupuolen suureen lamaan.
– Keskeinen syy Espanja-sijoitusten alasajolle on se, että Espanja näyttää samalta kuin Suomi näytti 90-luvun alkupuolella. On syntynyt asuntokuplaa ja pankeilla on odotettavissa luottotappioita, Puhakka sanoo.
Puhakan mukaan päätös Espanja-sijoituksista eroon hankkiutumisesta oli helppo tehdä, sillä maan talouden yleinen kunto ei näytä hyvältä.
– Esimerkiksi pankkien luottoluokituksen laskusta näki, että sieltä kannattaa vetäytyä, Puhakka sanoo.
Espanjankin pankkien kohdalla on viime päivinä huhuttu talletuspaosta. Maan hallitus ehti jo kiistämään tiedot, joiden mukaan kansalaiset nostavat joukoittain rahojaan kriispankki Bankiasta.
Espanjan talletuspaolla voisi olla tuntuvampia kansainvälisiä vaikutuksia kuin Kreikan vastaavalla, sillä espanjalaispankit ovat paljon suurempia ja kansainvälisempiä toimijoita kuin Kreikan rahoituslaitokset.
Varma: Emme sijoita
kriisivaltioiden joukkovelkakirjoihin
Eteran lisäksi myös työeläkevakuutusyhtiö Varmasta kommentoidaan Espanjan-saatavia sanomalla, että niitä ei ole käytännössä lainkaan.
– Meillä ei ole Espanjassa lainkaan valtiolainasijoituksia. Olemme toimineet pidemmän aikaa niin, ettemme sijoita kriisivaltioiden valtiolainoihin, Varman sijoitusjohtaja Risto Murto sanoo.
Hänen mukaansa kriisimaihin luetaan Varmassa maat, joiden luottoluokitus ei ole hyvällä tasolla. Ainakin Kreikka, Italia, Portugali ja Espanja ovat tällä sijoituskohteiden "mustalla listalla".
Vaikka Varmalle työeläkkeensä uskoneiden suomalaisten rahoja ei olekaan sijoitettu Espanjan valtiolainoihin, on yhtiöllä kuitenkin yhä muita espanjalaisia omistuksia. Risto Murron mukaan nämä sijoitukset ovat kuitenkin marginaalisia.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Muita sijoituksia kuin valtiolainoja on vähän, ja ne ovat lähinnä osakesijoituksia. Niiden merkitys on Varman kannalta kuitenkin pieni, hän kertoo.
Saksalla ja Ranskalla
jättisaatavat Espanjassa
Suomen 4,4 miljardin euron Espanjan-saatavat asettuvat oikeaan kontekstiinsa, kun niitä vertaa muiden maiden Espanjassa oleviin sijoituksiin.
Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n neljännesvuosittain julkaiseman raportin uusimmat tiedot ovat viime vuoden syyskuun lopulta, ja ne antavat hyvän kuvan Espanjassa olevista ulkomaisista saatavista.
Yhteensä BIS:n listaamalla 24 maalla oli Espanjassa kiinni 667 miljardia Yhdysvaltojen dollaria eli noin 498 miljardia euroa viime syyskuun valuuttakursseilla laskettuna.
Näistä 498 miljardin euron ulkomaisista saatavista Saksan osuus oli noin 120 miljardia euroa ja Ranskan osuus noin 108 miljardia euroa. Euroalueeseen kuulumattomalla Britannialla oli espanjalaissaatavia noin 70 miljardin euron ja Yhdysvalloilla noin 36 miljardin euron edestä.
Etenkin Saksan ja Ranskan Espanjassa olevat jättisijoitukset selittävät osaltaan näiden maiden halua pitää Espanja pystyssä. Esimerkiksi Kreikan kohdalla kansainvälisillä hätärahoituspaketeilla on lähinnä turvattu, että keskieurooppalaiset pankit saavat edes osan mädäntyneistä sijoituksistaan takaisin.
Suomen ulkomaisista sijoituksista
alle kolmasosa euroalueella
Euroaluetta koettelevan velkakriisin vaikutus näkyy myös Suomen ulkomaisia sijoituksia kokonaisuutena tarkastellessa.
Espanja-sijoitusten 4,4 miljardin osuus Suomen kaikista ulkomaille tehdyistä sijoituksista on kohtalaisen pieni, sillä yhteensä ulkomaisia saatavia on 473,9 miljardia euroa.
Tästä summasta reilut 377 miljardia on Euroopan unionissa. Euroalueella Suomella on sijoituksia vain vajaat 145 miljardia euroa, eli alle kolmasosa sijoitusten kokonaismäärästä.
Kriisimaista suomalaiset suursijoittajat ovat vetäneet pois melkein kaiken mikä vain on irronnut. Kreikassa Suomella on enää 151 miljoonan euron sijoitukset, Portugalissa 434 miljoonaa euroa ja Italiassa reilut 3,8 miljardia euroa.
Irlantiin kuitenkin luotetaan yhä jonkin verran: siellä on suomalaisia sijoituksia lähes 13 miljardin euron edestä. Erityisesti työeläkerahoja on sijoitettu saarivaltioon, yhteensä lähes 10 miljardin euron edestä. Mutta missä kunnossa Irlannin talous onkaan?
Lisää Aiheesta
