Syy Suomi-Nordean paisumiseen: Johdannaiset
Lehtikuva
Pankkikonserni Nordea Pankki Suomen tase on kasvanut vuoden 2009 lopusta vuoden 2011 loppuun lähes 180 miljardia eli yli 80 prosenttia. Nordean mukaan taseen kasvun taustalla on pohjoismaisen pankkikonsernin päätös keskittää johdannais-, arvopaperi-, joukkovelkakirjalaina- ja repo-sopimuskauppansa Nordea Pankki Suomeen.
8.5.2012 06:03
69
Pankkikonserni Nordea Pankki Suomen tase on kasvanut vuoden 2009 lopusta vuoden 2011 loppuun lähes 180 miljardia euroa eli yli 80 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa Nordean tase oli 221,2 miljardia euroa. Viime vuoden loppuun mennessä tase oli paisunut 399,3 miljardiin euroon.
Samana aikana toiseksi suurimman Suomessa toimivan pankki- ja vakuutuskonsernin OP-Pohjolan tase oli kasvanut hieman alle 15 prosenttia eli 80,4 miljardista eurosta 92,3 miljardiin euroon.
Luvut perustuvat markkinoita valvovan Finanssivalvonnan raportteihin valvottavien tilasta.
Nordean johdannaiskauppa
keskittynyt Suomeen
Taloustiedot
Nordea Pankki Suomen tase vastaa valtaosaa koko Suomen pankkisektorin taseesta. Finanssivalvonnan lukujen mukaan Nordean osuus Suomen koko pankkisektorin taseesta on 72,3 prosenttia.
Vuoden 2010 lopun ja viime vuoden lopun välisenä aikana Suomen pankkisektorin kokonaistase kasvoi 29 prosenttia eli hieman vajaat 124 miljardia euroa. Tästä Nordean osuus oli 113 miljardia euroa.
Nordean mukaan taustalla koko pohjoismaisen pankkikonsernin johdannaiskaupan keskittyminen Suomeen.
Nordea-konserni on jatkanut aiemmin valittua linjaa johdannais- ja arvopaperikaupan keskittämistä ja keskittänyt joukkovelkakirjalaina- ja repo-sopimuskauppansa Nordea Pankki Suomeen, Anni Kuusisto pankin viestinnästä kertoo Taloussanomille.
Repo-sopimus on takaisinostosopimus, jossa pankki myy salkustaan asiakkaalle joukkovelkakirjoja päivän kurssiin ja sitoutuu ostamaan samat arvopaperit takaisin myöhemmin.
"Ei tekemistä
riskien kasvun kanssa"
Nordea kertoo käyvänsä asiakkaidensa kanssa johdannaiskauppaa korko-, valuutta-, hyödyke- ja osakejohdannaisilla.
– Tyypillisesti Nordea tekee esimerkiksi koronvaihtosopimuksen asiakkaan kanssa ja suojaa avoimen korkoriskinsä tekemällä vastakaupan toisen pankin (tai asiakkaan) kanssa, Nordean viestinnästä kerrotaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kummankin sopimuksen markkina-arvo (market-to-market) kirjautuu Nordean taseeseen; toinen vastaaviin ja toinen vastattaviin. Mitä enemmän markkinakorot muuttuvat, sitä suurempi on yksittäisen sopimuksen markkina-arvo; toisen positiivinen ja toisen negatiivinen.
Nordean mukaan johdannaisvirrat ovat kertyneet useiden vuosineljännesten aikana siten, että pitkien markkinakorkojen lasku on tarkoittanut johdannaisten bruttopositioiden kasvua ja siten pankin taseen kasvua.
– Asialla ei ole mitään tekemistä markkinariskien suurentumisen tai pienentymisen kanssa, Nordeasta sanotaan.
"Yksittäisiä valvottavia
ei kommentoida"
Toimistopäällikkö Jaana Rantama Finanssivalvonnasta sanoo, ettei Finanssivalvonta kommentoi yksittäisten valvottavien lukuja.
– Se on toki totta, että Nordea Pankki Suomi pankkikonsernin tase on suuri eli sitä valvotaan tiiviisti, Rantama toteaa.
– Mitä isommasta valvottavasta on kyse ja mitä isommista luvuista on kyse, sitä tarkemmin me niitä valvomme.
Rantaman mukaan sitä ei vielä tarkkaan tiedetä, miten Basel III -sääntelyuudistus muuttaa pankkien vakavaraisuusvaatimuksia johdannaiskaupan osalta. Johdannaiskaupan vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukset kiristyvät kuitenkin olennaisesti mutta tarkat nettovaikutukset ovat vielä epävarmat, Rantama sanoo.
Johdannaissopimuksissa on aina kaksi osapuolta. Vastapuoliriski on molempiin osapuoliin kohdistuva riski siitä, että toinen osapuoli ei pidä kiinni sopimuksesta.
Esimerkiksi investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen syyskuussa 2008 johti vastapuoliriskien laajaan realisoitumiseen finanssimarkkinoilla.
