Väitös paljastaa hedge-rahastojen toimintaa
Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Tutkimus koostuu neljästä erillisestä esseestä, jotka tarkastelevat hedge-rahastojen toimintaa eri näkökulmista.
Ensimmäisessä esseessä tutkitaan hedge-rahastojen toimintaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tulosten mukaan rahastot harjoittavat yleisesti perinteistä korkoerokaupankäyntiä, jossa lainataan varoja matalakorkoisessa valuutassa ja sijoitetaan korkeakorkoiseen valuuttaan.
Rahastot ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden kaupat valuuttamarkkinoilla vaikuttavat valuuttakursseihin ja korkotasoihin. Näin tapahtui esimerkiksi syksyllä 2008, jolloin pääomapako hedge-rahastoista vahvisti Japanin jeniä ja heikensi monia korkeakorkoisia valuuttoja.
Pääomavirroilla merkittävä
vaikutus rahastojen tuottoihin
Toisessa esseessä todetaan hedge-rahastojen tarjoavan likviditeettiä osakemarkkinoilla. Tulosten mukaan rahastot ostavat sellaisia osakkeita, joita muut sijoittajat haluavat myydä, ja myyvät osakkeita, joita muut haluavat ostaa. Siten hedge-rahastot parantavat markkinoiden likviditeettiä ja vähentävät osakekurssien heiluntaa.
Kolmas essee osoittaa, että pääomavirroilla on merkittävä vaikutus hedge-rahastojen tuottoihin. Sijoittajien sijoittaessa pääomia rahastoihin rahastot kasvattavat olemassa olevia sijoituksiaan, mikä puolestaan nostaa rahaston sijoitusten arvoa.
Tämän hintavaikutuksen poistuminen kestää lähes kaksi vuotta. Näin ollen osa hedge-rahastojen lyhyen aikavälin tuotoista on pääomavirtojen aiheuttamaa.
Hedge-rahastot vääristelevät
tuottojaan omaksi edukseen
Neljännessä esseessä tarkastellaan hedge-rahastojen tuottoraportointia ja sen totuudenmukaisuutta. Tulosten mukaan osa hedge-rahastoista vääristelee raportoituja tuottolukujaan ajoittain omaksi edukseen.
Vääristelyllä voidaan keinotekoisesti paisuttaa rahastoa ja laskuttaa korkeampia palkkioita, muokata tuottohistoriaansa houkuttelevammaksi uusille sijoittajille, ja myydä rahasto-osuuksia ylihintaan uusille sijoittajille tai toteuttaa sijoittajien lunastuksia alihintaan.
Tuottojen vääristelyä tapahtuu eniten silloin, kun siitä on myös eniten hyötyä rahastolle. Tuottojen manipulointi keinotekoisesti alentaa arvioita rahaston riskisyydestä ja paisuttaa arvioita riskikorjatusta tuotosta.
Mahdollisesti juuri näistä syistä sijoittajat suosivat vääristeleviä rahastoja totuudenmukaisesti raportoivien sijaan.
KTM Petri Jylhä, tutkija, Aalto-yliopisto














