Suomen pankit oletettua hauraammassa kunnossa
Laura Oja
Suomen pankkisektori on euroalueen heikoin. Tämä selviää, kun vertaa Suomen Pankin tilastoja suomalaispankkien kunnosta muiden euromaiden pankkisektoreihin. Vaikka tilastoihin liittyy monta muttaa, on suomalaispankkien tila kerrottua heikompi.
23.4.2012 06:09
138
Suomen pankkisektori ei ole niin hyvässä kunnossa kuin viranomaiset antavat ymmärtää. Jos Suomen pankkisektorin vertailukohtana pitää muuta euroaluetta, käy ilmi, että keskeisillä tunnusmittareilla Suomen pankit ovat heikommassa kunnossa kuin pankit muualla euroalueella.
Suomen Pankin sivuilta löytyy tilastomateriaalia euroalueen rahalaitoksista. Tilastoista on jätetty ulkopuolelle eurojärjestelmä eli euroalueen keskuspankit.
Tilastoissa kunkin maan pankkisektoria käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Suomessa toimiviksi pankeiksi lasketaan tilastoissa kaikki Suomea kotipaikkanaan pitävät pankit, kuten esimerkiksi Nordea Suomi.
Näissä tilastoissa suomalaispankeilla ei ole syytä riemuun.
Niukasti
pääomia
Kun vertailee euroalueen rahalaitosten tasetta, omia varoja, talletuksia ja antolainausta, käy ilmi, että Suomi sijoittuu viimeiseksi useimmilla mittareilla.
Helmikuun lopun lukujen mukaan Suomen pankkisektorilla on omia varoja suhteessa taseeseen 4,3 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 6,7 prosenttia. Suomi on vertailussa viimeinen. Päästäkseen euroalueen keskiarvoon pitäisi Suomen pankkisektorilla olla omia varoja 14,8 miljardia euroa enemmän.
Pankit toimivat niukoilla pääomilla myös muun muassa Saksassa ja Belgiassa. Saksalaispankeilla on omia varoja suhteutettuna taseeseen 4,7 prosenttia. Belgialaispankeilla vastaava luku on 4,8 prosenttia.
Euroopan ”vahvojen maiden” pankkisektori vaikuttaa näin olevan muita maita niukemmin pääomitettu. Luvut valottavat kuitenkin Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin helmikuussa Helsingin Sanomille antamaa lausuntoa, jossa hän totesi Saksan pankkijärjestelmän olevan läpimätä.
Suuri tase
talletuksiin nähden
Suhteuttamalla suomalaispankeissa olevia talletuksia taseeseen voi sanoa, että Suomen pankkisektorilla on puolet vähemmän talletuksia kuin euroalueella keskimäärin. Talletusten ja taseen suhde on Suomessa 25,7 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 51,3 prosenttia.
Suomen jälkeen seuraavaksi pienin talletusten ja taseen suhde on finanssikeskuksena tunnetussa Maltassa sekä Hollannissa. Maltalla talletuksia on 35,5 prosenttia suhteessa taseeseen, Hollannissa 41,5 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Kreikassa vastaavat luvut ovat 54,3 ja 51,9 prosenttia.
Rahalaitosten taseella tarkoitetaan kaikkia niiden saamisia ja velkoja yhteensä.
Vähän
talletuksia
Vastaavia lukuja saa, kun vertaa pankkien antolainausta ja talletuksia. Euroalueen keskiarvo on 106,9 prosenttia, eli euroalueella annetaan lainaa hieman enemmän kuin mitä talletuksia on pankeissa. Suomessa antolainauksen ja talletusten suhde on 169,3 prosenttia.
Seuraavaksi vivutetuin luku löytyy Hollannista, jossa antolainauksen ja talletusten suhde on 124,9 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa vastaavat luvut ovat 105,0 ja 110,6 prosenttia.
Jos luvut kääntää toisinpäin ja vertaa talletuksia antolainauksiin, on euroalueen keskiarvo 93,5 prosenttia ja Suomen pankkisektorin lukema 59,1 prosenttia. Jotta Suomi pääsisi euroalueen keskiarvoon, pitäisi Suomessa olla talletuksia 92,4 miljardia euroa enemmän.
Ei altistumista
kriisimaiden velkakirjoille
Suomen pankkisektori vaikuttaa olevan euroalueen heikoin. Kaikilla kolmella mittarilla taakse jäävät niin kriisimaat kuin euroalueen vakaat valtiotkin. Muutamia huomioita on kuitenkin syytä tehdä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Suomen pankkisektori ei ole samalla tavalla altistunut ylivelkaantuneiden maiden lainapapereille kuin esimerkiksi Saksan, Ranskan tai kriisimaiden pankkisektorit. Tältä osin suomalaispankit ovat vakaammassa asemassa kuin monen muun maan pankit.
Lisäksi on syytä pitää mielessä, että esimerkiksi Kreikan pankkisektorin tilasta kertovat luvut voivat olla todellisuudessa tilastoarvoja heikompia.
Suomen pankkisektorin tase on puolestaan kasvanut suhteellisesti enemmän kuin useimmissa euromaissa viimeisen vuoden aikana. Samalla suomalaispankkien velat euroalueen ulkopuolelle ovat kasvaneet yli kolmekymmentä miljardia euroa, vaikka ovatkin laskeneet viimeisen kahden kuukauden aikana.
Taseen ja euroalueen ulkopuolisten velkojen kasvua voi selittää suomalaisen pankkisektorin asema osana pohjoismaista pankkisektoria.
Suomalaispankit, kuten Nordea ja Sampo Pankki, ovat osa pohjoismaisia pankkikonserneja, jotka toimivat euroalueen ulkopuolisissa Tanskassa ja Ruotsissa.
On myös muistettava, että Suomen Pankit tilastot ovat nimellislukuja, eli niitä ei ole painotettu millään tavoin. Esimerkiksi Finanssivalvonta laskee pankkien vakavaraisuutta riskipainotetuilla luvuilla.
Tilastoissa ei ole huomioitu myöskään sitä, että kaikki pankit eivät ole samanlaisia, vaan esimerkiksi pieni osuuspankki ja kansainvälisillä markkinoilla toimiva suuren konsernin emopankki ovat hyvin erilaisia keskenään. Suurten pankkien tasetta kasvattaa esimerkiksi niiden käymä johdannaiskauppa.
Rahoitustilanne
haavoittuvainen
Kaikesta huolimatta tilastot kertovat, että suomalaispankeilla ei mene niin hyvin kuin väitetään. Suomen pankkisektorin euroalueen ulkopuolisten velkojen ja antolainauksen suhde on lähes kolminkertainen verrattuna euroalueen keskiarvoon. Suomen pankkisektori vaikuttaisi siis olevan paitsi euroalueen heikoin myös muita euromaita haavoittuvaisempi euroalueen ulkopuolisille tapahtumille.
Tähän myös Suomen rahalaitosten valvontaviranomainen Finanssivalvonta (Fiva) puuttui huhtikuun alussa julkaisemassa raportissaan.
– Vaikka toimintaympäristön tilanne on parantunut, sen Suomen finanssisektorille aiheuttamat riskit ovat edelleen merkittäviä ja edellyttävät valvottavilta hyvää varautumista. Eurooppalaisen velkakriisin ratkaiseminen on edelleen olennainen tekijä myös suomalaisten toimijoiden riskiaseman kannalta. Eniten kriisi vaikuttaa pankkien varainhankinnan saatavuuteen, vakuutussektorin sijoitustuottoihin ja vakavaraisuuteen sekä talouskasvun mahdollisen heikkenemisen kautta laajasti koko finanssisektoriin, Fivan johtaja Anneli Tuominen sanoi tiedotteessa.
Fiva myös sanoi Suomen pankkien vakavaraisuuden olevan hyvällä tasolla. Suomen Pankin tilastot eivät tue Fivan raporttia.
| Suomen ja euroalueen rahalaitosten tunnuslukuja | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Maa | Tase (mrd. €) | Omat varat (mrd. €) | Talletukset (mrd. €) | Antolainat (mrd. €) | Velat euroalueen ulkopuolelle (mrd. €) |
| Euroalue | 33721,8 | 2265,4 | 17287,9 | 18483,3 | 3839,1 |
| Saksa | 8526,0 | 401,0 | 4627,5 | 4858,1 | 790,1 |
| Ranska | 8471,8 | 496,4 | 3954,9 | 4372,4 | 820,0 |
| Italia | 4136,4 | 392,4 | 2219,5 | 2459,4 | 157,1 |
| Espanja | 3665,6 | 379,6 | 2307,1 | 2230,8 | 229,6 |
| Hollanti | 2456,5 | 116,8 | 1019,9 | 1376,1 | 527,3 |
| Irlanti | 1260,9 | 126,4 | 535,3 | 481,0 | 395,8 |
| Belgia | 1179,2 | 57,0 | 674,4 | 544,7 | 163,7 |
| Luxemburg | 1016,7 | 53,2 | 450,9 | 446,4 | 328,8 |
| Itävalta | 1003,6 | 90,9 | 549,4 | 609,9 | 84,2 |
| Suomi | 615,7 | 26,5 | 158,5 | 268,3 | 149,9 |
| Portugali | 583,3 | 43,0 | 347,9 | 325,8 | 68,7 |
| Kreikka | 490,3 | 44,9 | 254,7 | 322,3 | 61,5 |
| Kypros | 132,8 | 12,1 | 77,2 | 80,5 | 32,2 |
| Slovakia | 60,3 | 8,1 | 43,5 | 38,9 | 2,9 |
| Slovenia | 52,0 | 4,2 | 37,1 | 38,1 | 2,3 |
| Malta | 51,6 | 10,5 | 18,3 | 15,9 | 21,2 |
| Viro | 18,9 | 2,3 | 11,9 | 14,7 | 4 |
| Maa | Omat varat/ tase (%) | Talletukset/ tase (%) | Antolainaus/ talletukset (%) | Talletukset/ antolainaus (%) | Velat euroalueen ulkopuolelle/ antolainaus (%) |
| Euroalue | 6,7 | 51,3 | 106,9 | 93,5 | 20,8 |
| Saksa | 4,7 | 54,3 | 105,0 | 95,3 | 16,3 |
| Ranska | 5,9 | 46,7 | 110,6 | 90,5 | 18,8 |
| Italia | 9,5 | 53,7 | 110,8 | 90,2 | 6,4 |
| Espanja | 10,4 | 62,9 | 96,7 | 103,4 | 10,3 |
| Hollanti | 4,8 | 41,5 | 134,9 | 74,1 | 38,3 |
| Irlanti | 10,0 | 42,5 | 89,9 | 111,3 | 82,3 |
| Belgia | 4,8 | 57,2 | 80,8 | 123,8 | 30,1 |
| Luxemburg | 5,2 | 44,3 | 99,0 | 101,0 | 73,7 |
| Itävalta | 9,1 | 54,7 | 111,0 | 90,1 | 13,8 |
| Suomi | 4,3 | 25,7 | 169,3 | 59,1 | 55,9 |
| Portugali | 7,4 | 59,6 | 93,6 | 106,8 | 21,1 |
| Kreikka | 9,2 | 51,9 | 126,5 | 79,0 | 19,1 |
| Kypros | 9,1 | 58,1 | 104,3 | 95,9 | 40,0 |
| Slovakia | 13,4 | 72,1 | 89,4 | 111,8 | 7,5 |
| Slovenia | 8,1 | 71,3 | 102,7 | 97,4 | 6,0 |
| Malta | 20,3 | 35,5 | 86,9 | 115,1 | 133,3 |
| Viro | 12,2 | 63,0 | 123,5 | 81,0 | 27,2 |
| Lähde: Suomen Pankki | |||||
