EKP teki odotetusti – ei koskenut korkoon
Yleensä kuukauden ensimmäisenä torstaina pidettävä korkokokous oli nyt keskiviikkona pääsiäisen vuoksi.
Uutistoimisto Bloombergin 57 ekonomistin kyselyssä kaikki ennustivat, että EKP ei tee korkoonsa muutoksia.
Asiantuntijat arvioivat varsin yleisesti, että korko pysyy nykytasollaan koko tämän vuoden ja vielä pitkälle ensi vuoteenkin, ellei taloustilanteessa tapahdu dramaattista heikentymistä.
Vaikka taloudessa on edelleen runsaasti epävarmuustekijöitä, koronlaskupaineita ovat lieventäneet EKP:n kolmivuotisten lainojen huutokaupat, joiden kautta keskuspankki on tuonut huomattavan määrän uutta likviditeettiä Euroopan pankkijärjestelmään ja vähentänyt näin rahoitusmarkkinoiden jännitteitä.
Likviditeettiruiskeen vaikutus näkyy muun muassa siinä, että pankkien välisten rahamarkkinoiden euribor-korot ovat painuneet alimmille tasoilleen pariin vuoteen.
Erään analyytikkoarvion mukaan EKP on ottanut nyt jonkinlaisen ”odota ja katso” -asenteen rahapolitiikassaan sekä ohjauskoron että epätavanomaisten keinojen suhteen.
EKP:n laski ohjauskorkoaan viime vuoden lopulla kahdessa peräkkäisessä kokouksessa sekä marras- että joulukuussa. Velkakriisissä on alkuvuoden aikana ollut rauhoittumisen merkkejä, ja taloudesta on saatu jo myönteisiäkin uutisia. Tämä kaikki antaa EKP:llekin hengähdysaikaa rahapolitiikkaa linjatessaan.
Draghi toiveikas:
Pahin jo ohi
Nykytilanteessa EKP joutuu inflaation ohella keskittymään yhä enemmän myös kasvuhuoliin, sillä eurotalous supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuoteen. Laskun odotetaan jatkuneen päättyneellä ensimmäisellä neljänneksellä, mikä teknisen määritelmän mukaan merkitsisi, että euroalue on taantumassa.
Velkaongelmat ovat ajanneet useimmat euromaat ankarallekin säästökuurille, mikä kuristaa edelleen talouden kasvunäkymiä.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on kuitenkin ollut toiveikas. Hän uskoi lehtihaastattelussa maaliskuussa, että velkakriisin pahin vaihe on jo ohi, vaikka riskejä onkin vielä jäljellä. Draghin mukaan euroalueen talous on vakautumassa ja sijoittajien luottamus palautumassa.
Vaikka pahimmat myrskyt olisivatkin jo ohi, kuluva vuosi on euroalueelle vaikea. Talousjärjestö OECD uudisti viime viikolla ennusteensa euroalueen laimeasta kasvusta tänä vuonna ja varoitti, että lisää tukitoimia saatetaan tarvita, jos velkakriisi uhkaa tukehduttaa talouden hauraan elpymisen.
OECD ennustaa euroalueen talouskasvun jäävän tänä vuonna 0,2 prosenttiin, mutta piristyvän ensi vuonna jo selvästi.
OECD:n mukaan keskuspankin toimien vaikutukset ovat vielä kesken, mutta kasvunäkymä on epätavallisen epävarma ja riippuu viime kädessä velkakriisin ratkeamisesta.
Euroopan unionin komissio arvioi talousennusteessaan helmikuussa, että eurotalous kääntyy 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna. Jos ennuste toteutuu, kyseessä olisi ensimmäinen miinusvuosi sitten vuoden 2009, jolloin pudotusta finanssikriisin mainingeissa tuli 4,3 prosenttia.
Talouskasvun selvästä hidastumisesta huolimatta euroalueen inflaatio on pysytellyt sitkeästi EKP:n tavoitetason yläpuolella. Inflaatiopaineita lisää öljyn hinnan kallistuminen alkuvuoden aikana.
EU:n tilastoviraston Eurostatin alustavan arvion mukaan kuluttajahintojen vuosinousu hidastui maaliskuussa hieman eli 2,6 prosenttiin helmikuun 2,7 prosentista. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio kahden prosentin tuntumassa.














