Professorin tuomio Pohjolan jättiosingoista: "Rämettävät"

Osuustoiminnallinen OP-Pohjola on luonut varainhoidon avainjohtajilleen omien holding-yhtiöiden verkoston, joiden avulla johtajille on maksettu viimeisen viiden vuoden aikana miljoonaosinkoja. Asiasta uutisoi tänään Helsingin Sanomat.

HS:n tietojen mukaan esimerkiksi varainhoidon toimitusjohtaja Mikko Koskimies on saanut vuoden 2007 jälkeen osinkoina 2,6 miljoonaa euroa. Instituutiojohtaja Kirsi Hokan holding-yhtiöön on maksettu 1,5 miljoonaa euroa, ja muille noin kahdeksalle pankkiirille yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Järjestelmä on ollut käytössä Pohjola Varainhoidossa ja Pohjola Corporate Financessa, ja se on aiemmin pysynyt julkisuudelta piilossa.

01:10Osake

Pohjola Bank A

-0,35 %

8,555

-0,03

– Tämä kuulostaa aika kyseenalaiselta. Palkitsemisjärjestelmissä on ollut ylilyöntejä kaiken kaikkiaan, mutta osuustoiminnan piirissä tämän saman idean käyttäminen ei mielestäni oikein sovi, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin osuustoiminnan tutkimusjohtaja, professori Tapani Köppä kommentoi.

Historiallinen osuustoiminta-aate perustuu yhteiselle omistamiselle ja tuotoista nauttimiselle. Osuuspankissa pankin asiakkaat ovat sen omistajia, ja pankin tuottojen tulisi hyödyttää ensi sijassa heitä. Asiantuntijan mukaan palkitsemisjärjestelmä on tässä mielessä ongelmallinen.

– Onko otettu kohtuudella huomioon, että johdon palkitsemisessa ei loukata jäsenkunnan intressiä vaikuttaa asioihin ja siihen, miten tulos jaetaan, Köppä kysyy.

"Osuustoiminnassa palkitseminen
on jäsenkunnan asia"

Professori Köppä ei näe johdon palkitsemista hyvistä suorituksista sinänsä ongelmallisena, mutta katsoo palkitsemisjärjestelmien sopivan huonosti osuustoimintaliikkeen piiriin.

– Tietenkin johdon palkitseminen on oma systeeminsä, jossa on ymmärrettävää käyttää kohtuullisia keinoja. Osuustoiminnassa tämä kuuluu kuitenkin periaatteessa myös jäsenkunnan asiaksi, ja sen pitää päästä sanomaan mielipiteensä, Köppä sanoo.

Köpän mukaan palkitsemisjärjestelmät voivat pahimmillaan olla vahingollisia yleiselle edulle, ja niitä ei tulisi pitää yllä.

– Pikemminkin pitäisi pyrkiä purkamaan näitä järjestelmiä, jotka antavat huonoa esimerkkiä ja rämettävät hyvän ja kohtuullisen hallintokäytännön pohjaa ja jäsenkunnan etujen huomioon ottamista, Köppä sanoo.

Helsingin Sanomat kertoo uutisessaan, että OP-Pohjola on ainoa suuri suomalainen pankki, joka on käyttänyt erillisiä holding-yhtiöitä johtonsa palkitsemiseen. Ei-osuustoiminnalliset pankit ovat voineet palkita johtoaan suoraan, mutta OP:ssa asia on pitänyt hoitaa omistusjärjestelyin.

– Muissa pankeissa on voitu sanoa vähän reilummin miten asiat on, ei ole tarvinnut kierrellä ja etsiä muita teitä hoitaa asia, Köppä sanoo.

Köppä arvioikin, että jäsenkunnan etu ei ole toteutunut palkitsemisjärjestelmän myötä. Jäsenten protesti saattaa kuitenkin jäädä torsoksi.

– Niin kuin muissakin yrityksissä, niin osuuskunnissakin omistajat pystyvät lain puitteissa hyväksymään tällaisia käytäntöjä. Toinen asia on, toimiiko jäsendemokratia siten, että jäsenistö vaihtaa seuraavissa vaaleissa johdon toisella tavalla ajatteleviin. Näinhän sen pitäisi toimia, mutta se on aika hidas prosessi, Köppä sanoo.