OP-Pohjola puolustautuu: Malli tuntui silloin viisaalta

Tänään paljastuneet OP-Pohjolan varainhoidon johtajilleen maksamat jättiosingot eivät saa pankkia pahoittelemaan toimintaansa. Helsingin Sanomat kertoi tänään, että pankki on palkinnut isokenkäisiään miljoonaosingoilla, jotka on ohjattu johtajien yksilöllisiin holding-yhtiöihin.

Osinkoja on maksettu johtoportaalle vuosina 2007–2011 noin 10 miljoonaa euroa, ja pankkia on kritisoitu sanoen osinkojen olevan osuustoiminnan hengen vastaisia.

01:09Osake

Pohjola Bank A

-0,35 %

8,555

-0,03

– Eri toiminnoillamme on erilaiset roolit, ja varainhoidon puolella tällaista palkitsemiskäyttäytymistä on ollut muillakin yhtiöillä. Pitää muistaa, että nämä ihmiset ovat sijoittaneet omaa rahaansa tähän ja saavat sitä kautta osinkoja, Pohjola Pankin henkilöstöjohtaja Eva Valkama kommentoi.

Valkaman mukaan varainhoidon johtoa on syytä kannustaa, sillä kun varainhoitoyhtiö menestyy, siitä hyötyvät myös osuuspankit ja niiden omistajat. Lisäksi Valkama perustelee palkitsemisjärjestelmää sillä, että se on varainhoitoalalla tapana. Pohjolan on toimittava kilpailijoidensa kaltaisesti.

– Osuuspankit ovat omistajina Pohjola Pankissa, joten sen saadessa tulosta ja jakaessa omia osinkojaan myös osuuspankit hyötyvät tästä. Tietysti osa menee henkilökunnalle. Se on yhdenlainen palkitsemisen malli, joka on ollut tyypillistä kilpailijoillammekin, hän sanoo.

"Tämä malli katsottiin
silloin viisaaksi"

Valkaman mukaan OP-Pohjolan varainhoidon palkitsemisjärjestelmä ei ole ollut kohtuuton, vaan enemmänkin aikansa lapsi. Miljoonaosingot on maksettu vuosina 2007–2011, joista ensimmäinen ja puolet toisesta vuodesta olivat vielä kiivaan nousun aikaa, mutta sen jälkeiset ajat rahoitusalan epävakauden sekoittamia.

– Tämä ei ole ollut ylilyönti vaan aikansa ilmiö. Kun palkitsemisjärjestelmä käynnistyi aikanaan, se vastasi sen aikaisia toimintamalleja, Valkama sanoo.

Valkaman mukaan kilpailijoilla palkitsemisjärjestelmät ovat OP-Pohjolaakin mittavammat.

– Palkitsemisen tasot ovat olennaisia, ja niissä on varmasti ollut erilaisia trendejä eri vaiheissa. Aika monella kilpailijallamme on ollut ehkä korkeampiakin palkitsemistasoja kuin meillä, mutta meillä on menty tällaisella ratkaisulla.

– Aina on toimittu siten, että on haettu viisas malli, joka on silloin katsottu viisaaksi. Maailma on nyt muuttunut ja toiset asiat ovat viisaita kuin silloin, hän kommentoi.

Palkitsemisjärjestelmää ajetaan
alas kovaa vauhtia

OP-Pohjola ajaa varainhoidon johdon palkitsemisjärjestelmäänsä vauhdilla alas. Järjestelmää on purettu jo aiemmin, ja kokonaan palkitsemiset on määrä lopettaa nyt käynnissä olevan palkitsemisjakson päätyttyä vuoden 2013 lopussa.

– Omistusosuutta on systemaattisesti pienennetty koko ajan ja pian se on tarkoitus lopettaa kokonaan. Nyt viimeisin linjaus on, että tämä kolmen vuoden jakso on viimeinen palkitsemisjakso, Valkama sanoo.

Palkitsemisjärjestelmän alasajoon ei välttämättä kuitenkaan välttämättä vaikuta se, että se olisi katsottu pankissa jotenkin huonoksi. Palkitsemisen säännökset ovat muuttuneet viime vuosina Euroopan unionin laajuisesti, ja muutokset vaikuttavat koko alan toimintatapoihin.

– Vuosina 2009 ja 2010 palkitsemisen sääntely on muuttunut aika paljon, ja koko OP-Pohjolassa palkitsemisjärjestelmä on uusittu EU-tason ohjeiden mukaiseksi. Järjestelmät muuttuvat niin muilla kuin meilläkin, tämä liittyy sääntelyn tuomiin malleihin, Valkama sanoo.

"Ei mikään
salainen järjestely"

Valkama haluaa korostaa, että henkilöomistukset ja niihin liittyvät osingot eivät olleet "mikään salainen järjestely vaan ihan julkinen asia". Valkaman mukaan järjestelmää ei ole lähdetty purkamaan asian saaman julkisuuden vuoksi.

– Tämä on ollut hallintoneuvoston tiedossa. Vuosikertomuksessa ja Corporate Governance -raportissa on kerrottu, että meillä on omistamiseen liittyvää palkitsemista, hän sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että asiasta on kerrottu vain pintapuolisesti.

– Kyllä ne siellä on kerrottu, vaikkakaan ei kovin perusteellisesti. Se on totta, hän sanoo.

Valkama ei usko, että Osuuspankkien omistajat eli jäsenistö lähtisi protestoimaan palkitsemisjärjestelmää vastaan edustajiston vaaleissa.

– Minusta äänestäjien protesti vaaleissa tuntuisi kovin kaukaa haetulta, hän sanoo.