Näin kävi, kun AAA vietiin Suomelta: "Notkahdus jäi iäksi mieleen"

Luottoluokittaja Standard & Poor's varoitti maanantaina, että viidentoista euromaan luottoluokitus saattaa olla vaarassa, mikäli loppuviikon EU-huippukokouksessa ei onnistuta löytämään ratkaisua euroalueen velkakriisiin. Uhka koskee myös parhaimman luokituksen maita, kuten Hollantia ja Suomea.

Viimeksi Suomi joutui suurten luottoluokittajien tulilinjalle 1990-luvun alun taantumassa. Tällöin Suomen vaihtotaseen heikentyminen, uhkaava budjettivaje sekä talouden notkahdus saivat luokittajien tarkastajat saapumaan Suomeen.

Sekä silloin että nyt valtiovarainministerinä oli sosiaalidemokraatti. Nyt ministerinä on Jutta Urpilainen ja parikymmentä vuotta sitten Matti Louekoski. Siihen yhteneväisyydet taitavat loppua. Kahden vuosikymmen takainen tilanne on selvästi erilainen kuin nyt, kun muut Euroopan maat ovat Suomen kanssa samassa veneessä. Tämän muutoksen on tuonut mukanaan euro.

– Tarkkailu ei koske nyt erityisesti Suomea, vaan koko euroaluetta Saksoineen kaikkineen, eläkkeellä oleva talousvaikuttaja Louekoski kommentoi Taloussanomille.

Hänen mukaansa nykyisen luokituslasku-uhan taustalla on euroalueen "osittain poliittinen ja osittain taloudellinen sekamelska". Myös väliaikaisen tukimekanismin eli Euroopan rahoitusvakausvälineen luokitus saattaa pudota.

– Tässä ei Suomella ole mitään erityistä roolia, kuin se että Suomea ei voida vapauttaakaan, koska olemme niin paljon riippuvaisia alueen kehityksestä.

Lama toi
äkkipysäyksen 

Vuonna 1990 laman lähestyessä luottoluokittajien huomio oli kiinnittynyt erityisesti Suomeen. Kansainvälinen valuuttarahasto varoitti keväällä 1990 Suomea liian löysästä talouspolitiikasta.

Tämän jälkeen työttömyys kääntyi kasvuun, yritysten kannattavuus alkoi heiketä ja idänkaupan tukijalka mureni, kun silloinen Neuvostoliitto lopetti clearing-vaihtokaupan Suomen kanssa. Samaan aikaan tuontiöljynkin hinta alkoi nousta.

– Kun tiesin tulevani valtiovarainministeriksi joulun alla 1989, hankin pinon erilaisia ennusteita ja selvityksiä Suomen taloudesta. Viesti niissä oli erittäin selvä: kohti taantumaa mennään. Tosin johtavat ekonomistit puhuivat silloin notkahduksesta, joka jäi minulle iäksi mieleen, koska olen sen jälkeen sanaa inhonnut, koska ennuste meni niin pieleen, Louekoski sanoo.

Suomen talouden horjuessa alkoi pian horjua myös markka. 

– Jos oikein muistan, eniten maailmanmarkkinoilla ja Euroopassa Suomen asioissa kiinnosti valuutan arvo. Silloin puhuttiin siitä, että pitää olla vahva markka ja valtiovarainministeriössä sekä Suomen Pankissa keskusteltiin siitä, onko vahva markka sama kuin jäykkä markkakurssi.

Louekoski muistelee, että julkisuudessa vaadittiin maaliskuussa 1989 tehdyn neljän prosentin revalvaation poistamista ja tätä suurempaakin devalvaatiota. Tällöin pelättiin kuitenkin, että markka devalvoituisi enemmän kuin neljä prosenttia.

– Silloin tuli hokemaksi ettei neljä vaan neljätoista. Sellaiset ekonomistit, joihin itsekin luotin, pitivät ajankohtaa devalvaatiolle sopimattomana. Jos devalvoidaan, se pitäisi tehdä silloin kun on nousua näkyvissä, jolloin devalvaatio antaa nousupotkun. Ajateltiin, että devalvaatio menisi hukkaan ja herättäisi markkinoilla vain lisää levottomuutta, jos se tehtäisiin suhdanteiden taantuessa.

Lokakuussa 1990 toinen suurista luokitusyhtiöistä eli Moody's laski tarkastusmatkan jälkeen Suomen valtion luottokelpoisuutta. Louekoski muistelee, että tarkastajien huomio olisi kiinnittynyt etenkin markan vaihtokurssiin.

– Tämä ja vientinäkymät olivat kaksi asiaa, jotka olivat esillä keskusteluissa ulkomaisten tahojen kanssa.

Suomen luottokelpoisuuuden mittari laski kolmesta A:sta yhden pykälän AA1:een. Päätös oli odotettu sen jälkeen, kun Moody's oli ilmoittanut tutkivansa Suomen valtion talouden tilaa ja oli huolestunut ulkomaisesta velkaantumisesta.

Moody’s tiputti seuraavan vuoden alussa myös velkaantuneisuudesta kärsivän Ruotsin samaan luokkaan Suomen kanssa. Vuoden 1992 alussa Moody’s pudotti Suomen luokitusta vielä yhden pykälän lisää Aa2:een. Standard & Poor'skin päätti laskea ennätyslamaan syöksyvän Suomen luottoluokitusta maaliskuussa 1992.

Louekoski kertoo olevansa jälkikäteen surullinen lähinnä siitä, että "ei paiskonut ovia" ja vaatinut tiukempia toimia laman torjumiseksi, kun luokitusta laskettiin.

– Tavallinen puhe ei mennyt eduskuntaryhmässäkään perille. Minäkään en silloin uskonut, että pudotus olisi niin jyrkkä kuin se tosiasiassa oli vuodesta 1991 eteenpäin. Torjuttiin notkahdusta, kun olisi pitänyt valmistautua vastaanottamaan romahdus.

Suomesta tuli varoittava esimerkki. Viime vuoden syksyllä Moody’s vertasi Irlannin ja Espanjan kurjaa taloustilannetta suoraan Suomen 1990-luvun alun kokemuksiin.

Yhtymäkohtia löytyi muun muassa kiinteistöjen hintojen vaarallisesta laskusta ja tähän liittyvästä velkadeflaatiosta. Myös bruttokansantuotteen laskusta ja työttömyyden noususta etsittiin vertailukohtia Suomen 1990-luvun kriisiin.