EKP nostaa ohjauskorkoaan, mutta mitä sanoo Kreikasta

– Muuten viesti tulevista koronnostoista säilynee entisellään, eli tulevista koronnostoista ei tule juuri minkäänlaisia vinkkejä. Nämä jäävät myöhempään aikaan, vaikka syyt tämänkertaiseen koronnostoon annetaan, Reijo Heiskanen sanoo Taloussanomille.

Uutistoimisto Bloombergin keräämässä 54 ekonomistin ennusteessa kaikki odottivat keskuspankin nostavan torstaina korkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 1,50 prosenttiin. Edellisen kerran korkoa nostettiin huhtikuussa, silloinkin 0,25 prosenttiyksikköä. Kesäkuun alussa pankki jätti koron odotetusti ennalleen.

Euroalueen inflaatio on ollut yli keskuspankin kahden prosentin tavoitekaton joulukuusta lähtien. Keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet käytti viimeksi viime viikolla sanaparia "suuri valppaus" (strong vigilance), joka on yleensä ennakoinut lähes vuorenvarmasti tulevaa koronnostoa. Trichet kertoi keskuspankin olevan valmis tiukkoihin toimiin, jotta hintojen viimeaikainen kehitys ei johtaisi laajoihin inflaatiopaineisiin.

Keskuspankki nostikin kesäkuun alussa arviotaan euroalueen inflaatiokehityksestä. Pankin ennusteen mukaan euroalueen keskimääräinen inflaatio asettuu tänä vuonna 2,5–2,7 prosentin haarukkaan. Pidemmällä aikavälillä pankki odottaa hintakehityksen kuitenkin tasaantuvan.

Seuraava nosto
vuoden loppupuolella

Heiskanen ei usko, että keskuspankki muuttaisi torstaina juuri näkemystään euroalueen talouden kehittymisestä. Pankin kesäkuisen ennusteen mukaan euromaiden bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,5–2,3 prosenttia eli kohtuullista vauhtia.

– Talouden luonnehdinta pysyy varmastikin aika samantyylisenä. Luonnollisesti epävarmuutta on ollut jonkun verran enemmän ilmassa, mikä voi paistaa kommenteista lävitse, mutta talouden kuva pysynee pääpiirteissään ennallaan. Uudet ennusteet ovat luvassa syyskuussa, Heiskanen sanoo.

OP-Pohjola odottaa keskuspankilta seuraavaa koronnostoa vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin ohjauskorko olisi vuoden lopussa 1,75 prosentissa. Rahapolitiikan tiukentamisen mahdollistaa euroalueen parantunut taloustilanne.

– Euroalueen talousnäkymät tälle vuodelle ovat kohtalaiset. Talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä ihan mukavasti ja arviot tälle vuodelle ovat keskimäärin ihan hyviä. Kun inflaatio on yli tavoitteen ja kasvu on lähellä keskivertoa, ei poikkeuksellisen matala korkotaso ole enää perusteltu, Heiskanen sanoo.

Mitä EKP sanoo
Kreikasta?

Yksi kiinnostuksen kohde on se, mitä keskuspankki kommentoi Kreikan rahoitusohjelmasta ja tulevasta tukipaketista sekä pankkien vapaaehtoisesta osallistumisesta siihen. EKP on vaatinut, että sijoittajien osallistumisen Kreikan tukemiseen pitää olla täysin vapaaehtoista ja että velkasaneeraukseen Kreikan kohdalla ei pidä ryhtyä.

EKP on hyväksynyt tähän asti Kreikan joukkolainat liikepankeille myöntämiensä lyhytaikaisen rahan vakuudeksi. EKP ei sen sijaan hyväksy vakuudeksi Kreikan joukkolainoja, jos maa luokitellaan maksukyvyttömäksi. EKP on rahoittanut pelkästään kreikkalaispankkeja noin sadalla miljardilla eurolla. Luottoluokittaja Standard & Poor's ilmoitti tällä viikolla, että se tulkitsee velkakirjojen pidentämisenkin osittaiseksi velkasaneeraukseksi.

Tämä oli periaatteessa tiedossa jo etukäteen. Aikaisemminkin Standard & Poor's on asettanut joitakin maita vastaavassa tilanteessa "selective default" -luokkaan. Näitä ovat esimerkiksi Venäjä, Ecuador, Pakistan sekä Indonesia. Nyt "SD"-luokitus lankeaisi kuitenkin ensimmäistä kertaa euromaalle.

– Kyllä EKP joutuu velkatilannetta nyt jollain tavalla kommentoimaan, mutta tuskin kovin konkreettisesti. Heillä on ollut se linja, että mitään sellaista ei hyväksytä, mikä johtaisi defaultiin ja kaiken täytyy olla vapaaehtoista. En kuitenkaan odota mitään kovin uusia ja erityisiä kommentteja.

EKP julkistaa korkopäätöksensä torstaina kello 14.45 Suomen aikaa. Pääjohtaja Jean-Claude Trichet'llä on perinteiseen tapaan tiedotustilaisuus, joka alkaa Frankfurtissa kello 15.30.