Tästä pankki tykkää: Rahat tilille yli vuodeksi

Yksi Basel III:een kuuluva säädös on ensi vuonna voimaan astuva "pysyvän varainhankinnan vaatimus" eli NSFR (Net Stable Funding Ratio). Siirtymäaikaa olisi kuitenkin aina vuoteen 2018.

Mikäli pankilla on taseessaan paljon pitkäaikaisia luottoja, se tarvitsee niitä korvaamaan pitkäaikaista, yli vuoden pituista rahoitusta. Säännöksen tarkoituksena on varautua kriisitilanteisiin, jossa pankki pystyy muuntamaan nopeasti varojaan käteiseksi.

Suuri puute
pitkäaikaisesta rahasta 

Monilla suomaispankeilla on selvästi vajetta pitkäaikaisesta rahoituksesta. Pitkien luottojen vastapainona on usein pitkäaikaisen rahoituksen sijasta lyhytaikaisempaa rahoitusta. Finanssivalvonnan keräämien tietojen mukaan Suomen pankkisektorin pysyvän varainhankinnan vaje (NSFR) oli viime lokakuussa kokonaisuudessaan 25,4 miljardia euroa.

– Säätelyssä halutaan tarttua siihen, että pankeilla on riittävät pääomapuskurit ja toisaalta siihen, että pankit eivät ole kasvattaneet liikaa lainapuoltaan tukkumarkkina- ja muilla instrumenteilla, vaan pankeilla tulee olla riittävä määrä vähittäisvarainhankintaa, muistuttaa OP Pohjolan yritysasiakkaista ja varallisuudenhoitopalveluista vastaava johtaja Timo Liukkonen.

Yli vuoden
talletukset lisääntyvät 

Basel III:n mukaan arvokkainta vähittäisvarainhankintaa olisi pitkäaikainen, yli vuoden mittainen rahoitus. Liukkonen arvioikin, että yli vuoden mittaiset talletukset tulevat lisääntymään myös suomalaispankkien tuotetarjonnassa.

 – Tämä varmasti näkyy myös markkinakäyttäytymisessä ja hinnoittelussa, Liukkonen toteaa.

Samaa mieltä on S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula. Hän arvioi, että Basel III voi näkyä jo nyt talletuskilpailussa.

– Varmaankin erityisesti pidemmissä määräaikaistalletuksissa kilpailu tulee kiristymään, Ylihurula arvioi.

Liukkonen muistuttaa, että pitkistä talletuksista käydään jo tällä hetkelläkin erittäin kovaa hintakilpailua.

– Hinnat ovat paljon korkeampia varsinkin pitkissä vuoden talletuksissa ja siellä on kovia tarjouksia jo nyt. En usko, että pitkien talletusten hinta nousisi enää kauhean paljon  

Nyt tarjonnassa korostuvat
lyhyemmät talletukset 

Liukkosen mukaan pitkillä, kuten vaikkapa kahden tai kolmen vuoden määräaikaistileillä on OP Pohjola -ryhmässä ollut pitkät perinteet aina 70-luvulta ja 80-luvulta lähtien, mutta viime vuosina määräaikaistilit ovat painottuneet kuuteen, yhdeksään ja kahteentoista kuukauteen.

S-Pankki on Suomen pankkikentässä hyvin erilainen kuin monet muut. Sen ei tarvitse juuri huolehtia talletuksien riittävyydestä suhteessa lainoihin, sillä pankin luottokanta on talletuskantaa hurjasti pienempi. Esimerkiksi viime vuonna S-Pankilla oli 2,5 miljardia euroa talletuksia ja vain 0,3 miljardia euroa luottoja.

– Me olemme niin talletusylijäämäinen pankki. Lisäksi meillä ei ole lainkaan pitkiä asuntolainoja tai yrityslainoja. Me pääsemme tässä helpommalla kuin perinteiset pankit. Vaikutus on meille epäsuoraa ja näkyy kilpailun kautta, Ylihurula sanoo.

Riippumattomuus antaa pankille vapausasteita.

– Koska emme ole tästä riippuvaisia, niin tulemme jatkossakin tarjoamaan kaiken mittaisia talletuksia, myös lyhyitä talletuksia ja hyviä korkoja avista-tileille.

Useimmilla muilla pankeilla ei ole samaa vaihtoehtoa. Pitkää rahoitusta on hankittava, koska talletuksien ja luottojen suhde tasaisempi, tai pitkiä luottoja on talletuksia enemmän. Esimerkiksi samaan kokoluokkaan kuuluvalla Ålandsbankenilla oli 2,6 miljardia talletuksia ja saman verran luottoja. OP Pohjolalla talletuksia oli 36,4 miljardia euroa ja luottoja 57 miljardia euroa.

OP:n Liukkonen arvioi, että yllättäen myös käyttötilien eli avista-tilien merkitys pankeille tulee jatkossa kasvamaan, mikäli niissä on riittävästi tartuntapintaa.

– Avista-tilien, joissa on paljon toistuvaissuorituksia, rooli tulee hyvin todennäköisesti nousemaan, Liukkonen arvioi.

Basel tuo painetta
lainamarginaaleihin

Basel III on jatkoa pankkien vakavaraisuusvaatimuksille, joita suurten keskuspankkien ja valvojien edustajista koostuva Baselin komitea on laatinut 1990-luvulta lähtien. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen lisäksi uudet Basel III -säännöt edellyttävät pankeilta monia muitakin asioita, kuten kiristävät vakavaraisuusvaatimuksia ja rajoittavat pankkien velkaantuneisuutta.

Samalla kun pitkiltä määräaikaistileiltä voi saada yhä enemmän tuottoa, niin Basel III:n pysyvän rahoituksen vaatimus ja pankkien vähimmäispääomavaatimusten nostaminen voivat johtaa lainamarginaalien kohoamiseen.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen arvioi tammikuussa puheessaan, että lainamarginaaleihin kohdistuisi vaatimusten vuoksi 0,25–0,50 prosenttiyksikön nousupaine.