Kirjaudu ▼
 

Suomen Kreikka-lainat 200 miljoonaa pakkasella

Annakaisa Vääräniemi
Suomen Kreikka-lainat 200 miljoonaa pakkasella
Suomen Kreikka-lainat ovat olleet oiva liiketoimi – mutta vain yhdellä ehdolla: "sijoituksen" korkotuotot lasketaan mutta "sijoitetun" pääoman rujo arvonlasku painetaan villaisella. Jos Kreikka-lainat olisivat oikea sijoitus, olisivat ne kokonaistuoton perusteella toistaiseksi olleet kelvoton liiketoimi.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomen Kreikka-lainat ovat saattaneet olla oivallinen ja pitkän ajan kuluessa Suomellekin kiitollinen poliittinen liiketoimi. Poliittinen liiketoimi lienee kuitenkin tyystin eri asia kuin tavallinen, taloudellinen liiketoimi.

Politiikan kokonaistuottolaskelmia tuntemattomalle Kreikka-lainojen poliittinen kokonaistuotto on mahdottoman vaikea laskea. Mutta taloudellisena liiketoimena Kreikka-lainojen kokonaistuotosta saa helpommin selkoa maallikkokin.

Jos Suomen ja muiden euromaiden viime keväänä Kreikalle lupaamia ja jo myöntämiä hätäapulainoja arvioidaan tavallisena sijoituksena, ovat ne toistaiseksi olleet kaikkea muuta kuin oivallinen liiketoimi.

Ennemmin ne ovat olleet suorastaan kelvoton liiketoimi.

Korko vain osa
kokonaistuottoa

Puhtaasti taloudellisena liiketoimena Kreikka-lainoja ei pitäisi arvioida pelkästään saatujen tai varsinkaan oletettujen korkotuottojen perusteella. Korot ovat vain osa velkakirjasijoituksen tai myönnetyn lainan kokonaistuotosta.

Yhtä tärkeä toinen osa kokonaistuottoa on sijoitetun pääoman mahdollinen arvonmuutos. Etenkin poikkeuksellisissa oloissa pääoman arvonmuutos voi vaikuttaa sijoituksen kokonaistuottoon jopa korkoa enemmän.

Juuri näin on viime kuukausien rahoituskriisin kuluessa ollut asian laita.

Markkinakorkojen voimakas nousu velkakirjamarkkinoilla on aiheuttanut Kreikan valtion velkakirjoja omistaville korkosijoittajille roimasti suurempia tappioita kuin kyseisistä velkakirjoista on samaan aikaan kertynyt pelkkää korkotuottoa.

Uhkarohkeiden tai sitkeiden Kreikka-sijoittajien viime kuukausina saavuttama – tai paremminkin kärsimä – kokonaistuotto on painunut sitä raskaammin tappiolliseksi mitä korkeammalle markkinakorot ovat kurotelleet.

Normaalein rahoituslaskennon keinoin arvioiden samaa tahtia on laskenut myös Kreikkaa rahoittavien muiden euromaiden Kreikka-lainoihin sitoman lainapääoman niin sanottu käypä nykyarvo.

Kaikki muut päätelmät Kreikka-lainojen tähänastisesta tuotosta ovat poliittisia tulkintoja tai muita mielipiteitä, jotka edellyttävät silmien sulkemista rahoitusmarkkinoiden karulta arkitodellisuudelta.

Myyntipaine
nostaa korkoja

Viime päivinä otsikoihin noussut keskustelu Kreikan mahdollisesta velkasaneerauksesta on tempaissut Kreikan valtion markkinakorkoja yhä korkeammiksi.

Markkinakorkojen jyrkkä kohoaminen on johtunut ennestään noita velkakirjoja omistaneiden korkosijoittajien myynneistä. Korkoja ei ole nostanut ilkeiden markkinavoimien hyökkäys Kreikkaa vastaan, vaan ennemmin tappioita säikkyvien sijoittajien pakeneminen.

Pelko yhä varmempina pidettyjen velkasaneerausten seurauksista on heikentänyt velkakirjasijoittajien halukkuutta pitää Kreikan valtion velkakirjoja salkuissaan. Ainoa keino päästä eroon nyttemmin roskalainoina pidetyistä velkakirjoista on myydä ne hinnalla millä hyvänsä.

Harva velkakirjasijoittaja on ollut kyllin rohkea ostaakseen Kreikan lainoja, joten myynnit ovat olleet mahdollisia ainoastaan voimakkaasti laskevin hinnoin. Suomeksi sanottuna tämä on merkinnyt myyjille rujoja tappioita.

Kreikka-luottojen käypä arvo on kriisin kuluessa laskenut railakkaasti siitä riippumatta, ovatko Kreikka-riskiä salkuissaan yhä hautovat rahoittajat vahvistaneet tilanteen kirjanpidossaan tai eivät.

Korot heiluttavat
lainan nykyarvoa

Kreikan valtion velkakirjojen voimakas arvonlasku perustuu kiinteäkorkoisten obligaatioiden perusluonteeseen, jonka mukaan lainalta vaaditun markkinakoron kohoaminen merkitsee kyseisten velkakirjojen hinnan laskua.

Vastaavasti kiinteäkorkoisten velkakirjojen markkinakoron lasku merkitsee hinnan nousua. Vanhastaan kyseisiä velkakirjoja omistaville tämä tarkoittaa niin sanottua korkoriskiä – hyvässä (=markkinakoron lasku) ja pahassa (=markkinakoron nousu).

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Suomen valtion Kreikka-lainat eivät ole tarkalleen ottaen samantyyppisiä joukkovelkakirjalainoja kuin velkakirjamarkkinoilla päivittäin noteerattavat obligaatiot.

Sen sijaan Suomen ja muiden euromaiden Kreikka-lainat ovat Kreikan ja kunkin rahoittajamaan välisiä kahdenkeskisiä lainoja. Tämä ei vaikuta olennaisesti lainojen arviointiin liiketoimena.

Taloussanomien tuottoanalyysistä jätetään "poliittinen tuotto" tuntemattomana muuttujana kokonaan pois, ja lukuun otetaan ainoastaan sijoitusaikana kertynyt korko ja arvonmuutos.

Näin Kreikka-lainoista syntyy liiketoimena perin karu kuva.

Korko menetti
merkityksensä

Karkean tuottolaskelman aikaan saamiseksi Suomen Kreikka-lainat voinee rinnastaa Kreikan valtion vuonna 2016 ja 2018 erääntyviin viitelainoihin ja niiden arvonkehitykseen sitten viime kevään.

Suomen ja muiden euromaiden Kreikka-lainat olivat alun perin viiden vuoden mittaisia, mutta nyttemmin ne on jo ensimmäisellä kevytsaneerauksella venytetty seitsemän ja puolen vuoden mittaisiksi.

Suomen Kreikka-lainojen "ostohinta" on tässä laskelmassa sata prosenttia nimellisarvosta tai euro eurosta, miten sen kukin haluaakaan ilmaista. Sijoitus tehtiin joka tapauksessa täyteen hintaan.

Sittemmin Kreikka-lainojen käyvän arvon katsotaan tässä laskelmassa kehittyneen täsmälleen samaan tapaan kuin jäljellä olevalta laina-ajaltaan lähinnä vastaavien obligaatioiden käypä markkina-arvo on kehittynyt.

Tämä on tuottolaskelman se inhorealistinen vaihe, jossa lainoista tähän mennessä kertynyt korko menettää tyystin merkityksensä. Korkoa on kertynyt nelisen prosenttia, mutta samaan aikaan sijoitetun pääoman käypä arvo on laskenut kymmenkertaisesti saatujen korkojen verran.

Arvostustappio
jo 200 miljoonaa

Suomen Kreikka-lainoihin on toistaiseksi kertynyt arvostustappiota karut 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jokaisen Kreikka-lainoihin sidotun euron käypä arvo on tällä haavaa jokseenkin tarkalleen 60 senttiä.

Jos moinen arvonlasku suhteutetaan Suomen Kreikalle lupaamien luottojen 1,5 miljardin euron kokonaismäärään, on tappio pyörein luvuin 600 miljoonaa euroa. Jos samalla arvonlaskulla rasitetaan vain Suomen jo myöntämää 515 miljoonan euron lainamäärää, on menetys noin 200 miljoonaa euroa.

Suomen keskeneräisestä "Kreikka-sijoituksesta" tähän mennessä kertynyt kokonaistuotto ei kerro mitään siitä, ovatko tappiot lopullisia, vai ainoastaan ohimenevä kiusa.

Arvostustappiot eivät kerro mitään siitäkään, ovatko Kreikka-lainat lopulta onnekas vai onneton poliittinen liiketoimi. Sen kokonaistuotto kertoo kuitenkin armotta, että tavallisena sijoituksena Kreikka-lainat ovat toistaiseksi olleet kelvoton liiketoimi.


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (148)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 15
EdellinenSeuraava

Anonyymi
"Jos Kreikka-lainat olisivat oikea sijoitus, olisivat ne kokonaistuoton perusteella toistaiseksi olleet kelvoton liiketoimi."
MUTTA voiton korjaavatkin sijoittajagurut:
HÄVIÖT MAKSAA SUOMEN VERONMAKSAJAT.
Anonyymi: Nimetön 16.4.2011 8:14

Anonyymi
Valtiovarainministeri kehui näitä lainoja loistavaksi bisnekseksi, joka tuo meille tuloja.

Millaisella talouspoliittisella osaamisella Kokoomuksessa maamme asioita hoidetaan? Voiko muihin sen talousteeseihin luottaa kun euroopan velkakriisissäkin lähes kaikki sanottu osoittautuu hetken kuluttua paikkaansa pitämättömäksi?

Ellei kyse ole "vain" osaamattomuudesta on kyse kansalaisten tietoisesta harhauttamisesta -mikä on vielä huolestuttavampaa!
Anonyymi: rene 16.4.2011 8:15

Anonyymi
Täh?

EIkös Kataisen poika sanonut, että se laina on loistava liiketoimi?

Prkl!
Anonyymi: Veronmaksaja 16.4.2011 8:17

Anonyymi
Suuria rahoja.
Taitaa olla samaa luokkaa kun Suomen kaikkien it-yritysten vuosittainen liikevoitto nettona.
Anonyymi: verranto 16.4.2011 8:18

Anonyymi
Kirjoituksessa sanottu tuotto pitää paikkaansa vain mikäli maa ei ajaudu velkasaneeraukseen.

Todennäköisen velkasaneerauksen myötä saamme heittää lopullisesti hyvästit rahoillemme.

Loistava bisnes!
Anonyymi: Nimetön 16.4.2011 8:18

Anonyymi
Me vielä tienataan tällä !

The worst evils which mankind has ever had to endure were inflicted by bad governments. The state can be and has often been in the course of history the main source of mischief and disaster. Ludwig von Mises
Anonyymi: Sir John von Horsedi 16.4.2011 8:19

Anonyymi
HÖPÖN HÖPÖN.
Ensisijainen velkoja ottaa sen minkä katsoo velan vastineeksi, hölmölandia ei kuulu velkojien ensisijaisiin rahastajiin.
Teille suomalaisille ei jää yhtään mitään muuta kuin pa@ka käteen, selvittäkää ensin tosiasiat ennen kirjoituksia.
Anonyymi: Järjelle täys häätö! 16.4.2011 8:21

Anonyymi
toisten rahoilla on helppo pelata jos sattu tulemaan voittoa niin heti ollaan suu korvissa kehumassa kuinka viisaita ollaan. Mutta kun tulee takkiin niin selitellään sitä ja tätä eikä oteta mitään todellista vastuuta. Yksityisellä puolella tulis kenkää
Anonyymi: vaihdon aika 16.4.2011 8:22

Anonyymi
Poliittisin perustein tehdyt "lehmänkaupat" ovat aina hyviä kauppoja politiikon mielestä. Taloudellisin syin tehdyt kaupat ovat oma lajinsa, nämä vaativat liikemiesälyä johon politiikon kyvyt ei riitä.
Anonyymi: liikemies 16.4.2011 8:22

Anonyymi
Nyt vastuullista politiikkaa kehiin ja äänestämään
itsenäisen Suomen puolesta !
Anonyymi: Ääni PS:lle 16.4.2011 8:24
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 15
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

18:09 Nouseeko hinta? Ikea lopetti keittiömyynnin Venäjällä
17:37 Tuloerot kasvoivat Suomessa
17:12 Merkel: Pakotteet pysyvät kunnes Putin hellittää
16:50 Digitoday Mitäs peliä tämä on? Miljoonat Android-puhelimet tottelevat väärää isäntää
16:34 EK lykkää pelisääntöneuvottelujen takarajaa
16:21 VR nettoaa ruplan syöksyllä
15:55 EU hakee jättipiristystä talouteen – kiinnostaako sijoittajia?
15:32 2776 vai 1311 euroa? Jättilista paljastaa naapurisi tienestit
15:22 Finnairin tekniset sopivat säästöistä
15:10 Risikko: Kevan järjestelyt tutkitaan
15:00 Helsingin pörssi nousussa ruplan hieman rauhoituttua
14:56 Tähän kaikkeen palkan pitäisi riittää
14:27 Lehti: Nokia ja Alcatel-Lucent neuvottelevat fuusiosta
14:02 Lidl maksaa työntekijöilleen "Lidl-lisää"
13:41 Öljyn hinta kääntyi nousuun
13:38 Ilta-Sanomat Yle: Yhteistyö HBO:n kanssa loppuu
13:27 SS: Ruplan heikentyminen huolestuttaa Ponssea
12:53 Digitoday IPhone-sovellukset kallistuvat Suomessa vuodenvaihteessa
12:40 IMF kyseenalaistaa "kuplapuskureiden" tehon
12:28 St1 jälleen huoltamokaupoilla
12:23 Putin: Venäjällä voi mennä kaksi vuotta toipumiseen
12:11 Kolme yökerhoa vaihtaa omistajaa
11:43 Onnibus ostaa 20 "Astromegaa" – 60 uutta työpaikkaa
11:13 Seppälöiden sulkemiset alkavat kesällä
11:12 Digitoday China Mobilen haastajat saivat tilaa – hyötyykö Nokia?
10:44 "Elpyminen on hidasta ja kivuliasta"
10:38 Neljä tullin toimipistettä suljetaan
09:31 Sanoma myy muotilehtensä Venäjällä
09:13 Kriisi iskee Putinin kavereihin: yli 10 miljardia sulanut
08:52 Stockmannin yt-neuvottelut päätökseen – vähentää jopa 70 Seppälästä
Asiakastieto

Yhteistyössä