EKP piti ohjauskoron ennallaan

Korkokäännettä eli ensimmäistä nostoa saataneen odottaa vielä pitkään velkakriisin pitäessä euroaluetta yhä otteessaan.

EKP:n korkopäätös oli käytännössä täysin ennalta odotettavissa. Yksikään uutistoimisto Bloombergin haastattelemasta 53 ekonomistista ei odottanut korkomuutoksia. Keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa nykyisellä ennätysalhaisella yhden prosentin tasolla jo vuoden 2009 toukokuusta lähtien.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet on useaan otteeseen kuvaillut nykyistä ohjauskorkoa ”sopivaksi” euroalueen taloustilanteen kannalta.

Euromaiden velkaongelmat ovat siirtäneet odotuksia korkokäänteestä. Valtaosa ekonomisteista uskoo, että EKP lähtee kiristämään korkoruuvia aikaisintaan vuoden lopulla.

EKP:n rahapolitiikan ongelmana tänä vuonna on euromaiden talouksien eritahtinen kehitys. Vahvoissa euromaissa kuten Saksassa ja myös Suomessa talous on kääntynyt taantumavaiheen jälkeen jälleen kasvu-uralle. Heikompien euromaiden talous kärsii puolestaan velkakriisin vaikutuksista. Yksi korkotaso ei siis välttämättä sovi kaikille.

– Alkanut vuosi voi olla jälleen ”annus horribilis” EKP:lle. Velkamarkkinoiden paineet eivät ole helpottaneet, ja euromaiden kehitys kulkee entistä enemmän eri suuntiin. EKP:lle on iso haaste luovia tässä ympäristössä, Ken Wattret, BNP Paribaksen ekonomisti Lontoosta sanoo.

Koronnoston ei odoteta aikaistuvan, vaikka inflaatio onkin euroalueella nostamassa päätään. Joulukuussa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosinousu kiihtyi alustavien tietojen mukaan 2,2 prosenttiin marraskuun 1,9 prosentista. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa. Taloussanomien alkuviikolla haastattelemien asiantuntijoiden mukaan inflaation pitäisi kiihtyä selvästi, jotta se vaikuttaisi EKP:n korkopäätöksiin. Ekonomistien mukaan vasta yli kolmen prosentin inflaatio voisi saada keskuspankin aikaistamaan koronnostoa.

Ekonomistit kiinnittivät huomiota siihen, että niin sanottu pohjainflaatio on euroalueella edelleen alle kaksi prosenttia. Kuluttajahintojen nousu perustuu energian ja ruuan hinnan maailmanmarkkinahintojen nousuun. Pohjainflaatiossa ei ole mukana energiaa, elintarvikkeita, alkoholia eikä tupakkaa.

Marraskuussa pohjainflaatio oli 1,1 prosentissa. Joulukuun lukema selviää huomenna, kun EU:n tilastovirasto Eurostat julkistaa tarkemman inflaatiotilaston viime kuulta.

Pääjohtaja Trichet luonnehti joulukuun korkokokouksen jälkeen euroalueen lähiajan inflaationäkymiä ”maltillisiksi”.

EKP:n neuvoston tämänpäiväistä kokousta luonnehdittiin etukäteen jonkinlaiseksi ”välikokoukseksi”. Korkopäätös oli ennalta selvä, eikä suuria uutisia odoteta pääjohtaja Trichet’n tiedotustilaisuudestakaan myöhemmin iltapäivällä.

Trichet ilmoitti jo joulukuussa, että EKP jatkaa pankkien rajoittamatonta luototusta ensimmäisen vuosineljänneksen ajan eli maaliskuun loppuun asti. Myös viime toukokuussa käynnistettyä kriisimaiden valtionlainojen ostoja jatketaan edelleen.

Markkinalähteiden mukaan EKP on viime päivinä ollut aktiivinen etenkin Portugalin velkakirjojen ostoissaan. Investointipankki Nomura arvioi keskiviikkona, että EKP osti tiistain ja keskiviikon aikana lainoja yhteensä miljardilla eurolla. Kaikkiaan pankki on ostanut lainoja jo reilusti yli 70 miljardilla eurolla sitten viime toukokuun.

Euroalueen talouskasvu hidastui heinä–syyskuussa selvästi edellisestä neljänneksestä. Ensimmäistä arviota loka–joulukuun kasvusta saadaan vielä odottaa jonkin aikaa. Trichet näki kuukausi sitten eurotaloudessa kuitenkin ”positiivista virettä”, vaikka epävarmuutta onkin yhä ilmassa.