"Nosto-automaatit eivät ole helppoja saalispaikkoja"
Matti Björkman/Lehtikuva
Eurocash-yhtiö torjuu väitteet, joiden mukaan sen Nosto-pankkiautomaatit olisivat liian helppoja saalispaikkoja korttikopioijille. Yhtiön mukaan sen automaatteihin on yritetty asentaa kopiointilaitteita vain kerran, ja sekin epäonnistui.
29.9.2010 13:16
25
Maksukorttikonsultti Timo Uusi-Kerttula kirjoitti keskiviikon Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että Nosto-automaatit ovat teknisesti helpompia kohteita korttirikollisille kuin esimerkiksi Otto-automaatit. Kortit ovat niissä suuremmassa vaarassa joutua kopioiduksi, hän arvioi.
Otto-laitteissa on siru- ja magneettijuovakorteille erilliset suojatut aukot. Nosto-automaateissa sirukortin joutuu sen sijaan työntämään kokonaan koneeseen yhdestä ainoasta aukosta.
Tällöin konna voisi kopioida nykyisissä sirullisissakin maksukorteissa varmistuksena olevan magneettijuovan tiedot, Uusi-Kerttula varoittaa.
Toistaiseksi kortteja kopioivat rikolliset ovat iskeneet lähinnä polttoaineketjujen kylmäasemille.
Taloustiedot
Eurocash: Vain
kerran yritetty
Vuodesta 2008 asti Nosto-automaatteja hallinnoinut Eurocash-yhtiö pitää riskiä olemattomana.
– Tietysti kaikki magneettijuovalla varustetut kortit voidaan kopioida. Meidän automaattimme rakenne on kuitenkin sellainen, ettei siihen saa kopiointilaitetta kovin helposti kiinni, toimitusjohtaja Jukka Rinne sanoo.
Laitevalmistaja vakuuttaa myös suojanneensa näppäimistöalueen kuvaamisyrityksiltä eri tavalla kuin esimerkiksi polttoaineasemien automaateissa.
Yhtiön mukaan kopioijarikolliset ovat iskeneet Nosto- automaatteihin vain yhden kerran.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Se tapahtui aivan toimintamme alussa. Yritys paljastui nopeasti, eikä se ehtinyt aiheuttaa vahinkoa, Rinne kertoo. Satoja kortteja ehti kuitenkin kopioitua.
Juovaongelma poistuu lopullisesti, kunhan kaikki pankki- ja maksukortit vaihdetaan sirutekniikkaan. Rikolliset eivät ole tiettävästi vielä onnistuneet kopioimaan sirukorttia.
Aiemmin muun muassa liikemies Hjallis Harkimon pitkään venyneessä Anna-automaattihankkeessa työskennellyt Timo Uusi-Kerttula on yrittänyt kerätä rahoitusta kokonaan oman korttiautomaattiyhtiönsä perustamiseksi. Onnistuessaan siitä olisi tullut jälleen uusi kilpailija Nosto- ja Otto-automaateille.
12
7
25
Kommentit (25)
Toivottavasti saataisiin Otto. automaattien rinnalle kilpaileva rahannosto automaattiverkosto Suomeen pian. Muissa EU:n maissa kilpailu on jo olemassa.
Otosta saat sen kaksikymppisen ilman kuluja, mutta Hjallishan meinasi vetää välistä meidän otsa hiessä tienaamia rahoja. Kohta varmaan Otto.kin menee siihen että prosentit viedään kun rahaa nostat.
Ja kun kaupat alkavat velottaa pankkikorttien käytöstä, niin et voi enää päästä omiin rahoihin käsiksi mitenkään, ettei joku liimanäppi olisi siinä varastamassa.
Pitää kai tehdä kauppaan joku tilisopimus, että raapaisevat ostokset kerran kuussa pois laskulla, niin ei tarvitse piilotettuja pakkoveroja maksella.
Eikö olisi sama antaa koko tili kerralla pankin/yhtiöiden omistukseen, ja siellä saisivat keskenään päättää paljonko ruokaa ja tavaraa kuussa ihmiselle myönnetään. Sellainen kapitalistinen kommunismi.
Pankit ovatkin onnistuneet siinä että, päällepäin rahan nostaminen ei näy maksullisena. Kulut otetaankin välillisesti muita maksuja ja erilaisia korkoja virittämällä.
- Se tapahtui aivan toimintamme alussa. Yritys paljastui nopeasti, eikä se ehtinyt aiheuttaa vahinkoa, Rinne kertoo.
Rinne oli tuon ainokaisen tietoon tullen rikoksen tapahtuessa vielä Pizza Hutissa. Wikileaksista löytyy tuon tapauksen tuomio, jossa ulkomaalaiset miehet olivat saaneet kopioitua pitkän ajan kuluessa ainakin 415:sta kortin magneettiraidat. Eli Rinne yrittää selvästi vähätellä tapausta ja väittää automaattiaan perusteettomasti turvalliseksi.
http://wikileaks.org/wiki/Helsinki_ATM_skimming_fraud,_17_Apr_2009
Sirukortinkaan kopiointi ei ole mahdotonta, mutta maksaa kuitenkin enemmän sekä rahaa että vaivaa, joten sitä ei vielä kannata harrastaa kun helposti kopioitavia magneettikorttejakin on läjäpäin. Mutta kun siru yleistyy ulkomailla, sen kopioinnin markkinat tulevat sen verran suuriksi, että kopiointiin kannattaa sijoittaa.