Valvoja: Suomalaispankit hyvässä kunnossa
Lehtikuva
Suomalaispankkien vakavaraisuus on säilynyt hyvänä, sanoo pankkien tilaa tutkinut Finanssivalvonta tuoreessa raportissaan. Fivan mukaan suomalaispankit ovat vähentäneet riskejään EU:n velkamaihin.
Pankkien riskit ovat tällä hetkellä kotimaan ulkopuolella EU:n velkamaissa, arvioi Finanssivalvonta (Fiva). Sen mukaan suomalaispankkien suorat riskit velkamaista ovat kuitenkin kohtuulliset.
Fivan tuoreen Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -raportin mukaan suomalaispankkien vakavaraisuussuhde kesäkuun lopussa oli keskimäärin 14,1 prosenttia. Luku kertoo vahvasta vakavaraisuudesta, sillä minimitaso on kahdeksan prosenttia.
Pankkisektorin yhteenlaskettu tappionsietokyky oli runsaat yhdeksän miljardia euroa.
Pankkien tulevaisuuskin näyttää aiempaa valoisammalta, sillä talouskasvun elpyminen vähentää huolia luottotappioista. Fiva uskoo, että pankeille kertyy luottotappioita ennakoitua vähemmän.
Huoli on
velkakriisin leviämisestä
Elpymisestä huolimatta epävarmuutta on edelleen ilmassa runsaasti. Tämä näkyy muun muassa osake- ja joukkolainamarkkinoilla runsaana hintaheiluntana eli volatiliteettina.
Varsinkin Euroopan velkamaiden kehitys tuottaa huolta. Fiva sanoo kuitenkin, että suomalaispankkien suorat riskit velkaantuneista maista ovat kohtuulliset.
Fivan johtajan Anneli Tuomisen mukaan suomalaispankkien sijoitukset eivät rajoitu vain tiettyihin Euroopan velkamaihin, vaan sijoituskirjo on laaja. Tuomisen mielestä suurempi uhka suomalaispankeille on, että velkakriisi lähtisi laajentumaan.
– Toisaalta nyt on tehty niin paljon toimenpiteitä, jotta kriisi ei eskaloituisi. Toivomme, että näin on. Tilanne on toki herkkä, Tuominen sanoi tiedotustilaisuudessa tänään.
Fivan apulaisjohtaja Jukka Vesalan mukaan pankkisektorilla velkamaiden riskiä on vähennetty. Toimenpiteiden seurauksena suomalaispankkien riskit ovat laskeneet kohtuulliseksi.
Sääntelymuutokset eivät
aiheuta ongelmia
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Pankkivalvojien Basel-komitean uudet sääntelymuutoksetkaan eivät aiheuttane suurta muutosta suomalaispankeille. Apulaisjohtaja Vesalan mukaan uudet säädökset ovat riittävän tiukkoja saavuttamaan päämäärät uusien finanssikriisien hillitsemiseksi, mutta pitkien siirtymäaikojen vuoksi sääntelyllä ei aiheuta voimakasta muutosta pankkien luotonantokykyyn.
Lisäksi suomalaispankkien kykyä sopeutua uuteen sääntelyyn helpottaa vahva ja korkealaatuinen vakavaraisuus.
Ihan ilman vaikutuksia suomalaispankitkaan eivät selviä. Pankit joutuvat tekemään muutoksia rahoitukseensa.
– Erittäin likvidien varojen ja pitkäaikaisen rahoituksen määrää on kasvatettava mutta ennakoitua vähemmän, Vesala sanoi.
Basel-komitea julkaisi viime viikon alkupuolella pankkeja koskevia sääntelymuutoksia. Uuden sääntely vaatii pankeilta entistä enemmän ja korkeampilaatuista pääomaa tappioiden kattamiseksi. Uusi kiristynyt sääntely astuu voimaan asteittain vuodesta 2013 alkaen.
Myös vakuutussektori on säilyttänyt Fivan mukaan hyvän vakavaraisuutensa. Työeläkeyhtiöiden toimintapääoma suhteessa markkinariskit huomioonottavaan vakavaraisuusrajaan oli 2,5 -kertainen kesäkuun lopussa. Henkivakuutusyhtiöillä toimintapääoma ylitti vähimmäismäärän 4,3-kertaisesti. Vahinkovakuutusyhtiöillä vastaavaa toimintapääomaa oli nelinkertainen määrä.
